Helsingin Vuosaaren terveysasemalle tulee joka kuukausi noin 1 300 sähköistä yhteydenottoa. Asiakas saa vastauksen yhteydenottoon usein samana päivänä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat nopeasti. Esimerkiksi useat terveysasemat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden varata ja perua aikoja sähköisesti.  Monessa paikassa chat-hoitaja neuvoo tarvittaessa. Etälääkäri voi puolestaan ottaa potilaan vastaan nopeammin kuin mitä hän ehtisi tehdä kasvokkain. Enää ei tarvitse pelätä noloa takaisinsoittoa bussissa tai jonottaa terveysasemalla.

Virtuaalisairaalat tarjoavat monenlaisia palveluita, kuten erilaisia digihoitopolkuja, jotka mahdollistavat uudenlaisen tiedon kulun ja vuorovaikutuksen potilaiden ja ammattilaisten välillä.  OmaOlo-oirearviopalvelussa asiakas voi muutamassa minuutissa arvioida omatoimisesti hoidon tarvettaan ja saada samalla ajantasaiset ohjeet vaivansa hoitamiseen.

Digipalvelut edellyttävät osaamista ja itseohjautuvuutta

Digitaaliset palvelut parantavat merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta eli sitä, että palveluita ylipäänsä on tarjolla ja että ne ovat ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä.  Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on myös yksi suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteista.

Uudet sähköiset palvelut tuovat mukanaan paljon hyvää. Samalla ne kuitenkin edellyttävät asiakkailta aktiivisuutta, osaamista ja itseohjautuvuutta.

Miten käy heidän, joilla ei ole kykyjä tai resursseja tähän aktiiviseen rooliin? Miten pärjäävät esimerkiksi vanhukset, maahanmuuttajat tai vaikkapa päihde- ja mielenterveyskuntoutujat?

Ammattilaisten osattava tukea digipalveluiden käyttöä

Sähköisten palveluiden varjopuoli on se, että ne voivat syrjäyttää ihmisiä palveluista ja kasvattaa näin eriarvoisuutta. Digipalvelut eivät välttämättä olekaan kovin saavutettavia, jos ei osaa täyttää sähköistä lomaketta, ei pääse tietokoneelle, omista älypuhelinta tai ymmärrä kieltä.

Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, sähköisten sote- palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa tuleekin huomioida etenkin haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat.

Uudet sähköiset järjestelmät edellyttävät muutoksia myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset tekevät työtään. Heidän on omaksuttava toistuvasti uutta tietoa, opeteltava uusia taitoja ja toimintatapoja. Tämä kaikki lisää työn kuormittavuutta ja stressiä.

Ammattilaiset tarvitsevat tukea, jotta he pystyvät tukemaan asiakkaita palvelujen käytössä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö varmistaa sen, että uudet sähköiset palvelut todella otetaan käyttöön.

DigiIN-hanke luo ratkaisuja digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi

Voidaanko palvelukulttuuria ja sähköisiä palveluita uudistaa niin, että ne huomioivat paremmin heikoimmassa asemassa olevat sekä parantavat  sote-palvelujen saatavuutta ja tehokkuutta?

Me DigiIN-hankkeessa uskomme siihen!

DigiIN-hankkeessa luomme ratkaisuja

  • uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuurin muodostamiseksi
  • parempien sähköisten palvelujen varmistamiseksi ja
  • haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tavoitteenamme on, että kaikki pysyvät mukana sähköisissä palveluissa.

Lue lisää:

DigiIN-hankkeen sivut

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *