Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja hallinnon tehostaminen sopivat perusteluiksi jopa päinvastaisille uudistuksille – esimerkkinä opiskelijoiden asumistuki

Opiskelu sijoittuu perinteisesti elämänvaiheeseen, jolloin otetaan ensi askelia omaan itsenäiseen elämään. Tähän kuuluu muutto pois lapsuudenkodista, ehkäpä yhteen kaverin tai puolison kanssa. Mahdollinen parisuhde on tuore ja tulevaisuus epävarma.

Oletus, että avopuolisot elättävät toisiaan jo suhteen alkuvaiheessa, voidaan kokea tällaisessa tilanteessa painostavana ja epäreiluna. Puolison tulojen huomioiminen sosiaalietuuksissa, kuten asumistuessa, herättääkin tasaisin väliajoin keskustelua erityisesti opiskelijoiden kohdalla, viimeksi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa. 

Vuosien mittaan opiskelijoiden asumisen tukiin tehdyt muutokset ovat poukkoilleet laidasta toiseen. Yhteistä muutoksille on, että niitä kaikkia on perusteltu samanlaisilla asioilla: yksinkertaistamisella, yhtenäistämisellä tai hallinnon tehostamisella.

2017: yksilökohtaisesta asumislisästä siirryttiin kotitalouskohtaiseen asumistukeen

Vuonna 2017, kun opiskelijoiden asumisen tukeminen siirrettiin yksilöllisestä asumislisästä yleisen asumistuen piiriin, aiheesta roihahti vilkas julkinen keskustelu. Muutoksen takia puolison tulot vaikuttavat asumistuen määrään.

Myöhemmin Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvattiin pyrkiä kehittämään yleistä asumistukea taas yksilöllisempään suuntaan. Syyskuussa Kela julkaisi laskelman. Yksilöllistämisen hintalappu todettiin melko korkeaksi, jos asumistuen tasoa ei samalla leikattaisi.

Miksi sitten opiskelijat siirrettiin alun perin yleisen asumistuen piiriin?

Asumistukien yhdistämisen selvittäminen oli edellisen sosiaaliturvan uudistuskomitean, SATA-komitean, ehdotus. Yhdistämistä perusteltiin ensi sijassa hallinnollisen tehokkuuden nimissä. Kirjaukseen sisältyi myös eläkkeensaajan asumistuki, joka myös oli vähällä tulla yhdistetyksi yleiseen asumistukeen, mutta lakimuutos vedettiin viime metreillä takaisin poliittisesti epämieluisana: monien eläkeläisten tuki olisi tippunut.

Hallituksen esityksessä vuoden 2017 muutosta perusteltiin mm. asumisen tukien yksinkertaistamisella ja yhdenmukaistamisella. Yksi etuus, opiskelijan asumislisä, poistuisi tai tarkkaan ottaen jäisi edelleen voimaan pienelle joukolle, mm. Ahvenanmaalla ja ulkomailla opiskeleville.

Tällaisen hallinnon tehostamisen arvioitiin tosin nostavan Kelan toimintamenoja arviolta 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

2009: puolison tulojen vaikutus opiskelijan asumislisään poistui

Kahdeksan vuotta aiemmin vuonna 2009 suunta oli toinen: puolison tulojen vaikutus opiskelijan asumislisään poistettiin. Silloin oli eri perustelut pinnalla.

Samassa taloudessa asuvien perhesuhteiden selvitystä pidettiin hallituksen esityksen mukaan kiusallisena ja hankalana, ja oletusta samassa taloudessa asuvien eri sukupuolisten henkilöiden seurustelusuhteesta kyseenalaisena. Myös aiemman lain määritelmää puolisoista ”avioliitonomaisissa olosuhteissa” elävinä henkilöinä pidettiin epäselvänä.

2000: asumislisästä tuli myös opiskelijapariskuntien etuus

Se mikä oli kuitenkin yhteistä vuosien 2009 ja 2017 uudistuksissa oli se, että kumpaakin uudistusta perusteltiin hallinnollisen tehokkuuden lisäämisellä, vaikka suunta oli eri.

Mielenkiintoista on myös, että kun aiemmin vuonna 2000 opiskelijoiden asumislisää laajennettiin niin että siitä tuli yksinasuvien opiskelijoiden lisäksi myös pariskuntien etuus, muutosta perusteltiin silloinkin tukien yhtenäistämisellä. Perustelu oli siis sama, mutta suunta päinvastainen kuin 2017, jolloin asumislisän roolia kavennettiin.

Yksinkertaistaminen tai yhdenmukaistaminen soveltuu siis hyvin erilaisten uudistusten perusteeksi, kun yksinkertaisuutta tarkastellaan eri näkökulmasta.

Sosiaaliturvassa suunta yleisesti kohti yksilöllisyyttä

Vuonna 2017 tehty uudistus on poikkeus sosiaaliturvan ja talouspolitiikan kehityksen yleisessä linjassa, jossa yksilöllisyyttä on lisätty.

Puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen siirryttiin vuonna 1976. Vuonna 1994 poistettiin puolison tulojen vaikutus opintorahaan kokonaan. Vuonna 2009 sama tehtiin asumislisään ja vuonna 2013 poistettiin puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen.

Vuonna 2017 yksinkertaisuus ja ”hallinnon tehostaminen” olivat kuitenkin tärkeämpiä arvoja kuin yksilöllistäminen.

Yksinkertaisuus ei ollut kuitenkaan ainut muutoksen motiivi. Vuoden 2017 muutos sai paljon kannatusta opiskelijajärjestöiltä ennen kaikkea, koska se korotti opiskelijoiden asumisen tuen tasoa ja muutti sen ympärivuotiseksi. Asumislisän taso oli pitkään ollut alhaisempi kuin yleisen asumistuen taso, ja ero oli kasvanut.

Teoriassa olisi ollut mahdollista korottaa myös asumislisän tasoa, mutta se olisi ollut todennäköisesti poliittisesti vaikeampaa kuin ”asumisen tukien yksinkertaistaminen”, joka taas toi opiskelijoille vanhan tutun ongelman, puolison tulojen vaikutuksen, takaisin.

Voidaan myös kyseenalaistaa, yksinkertaistiko muutos lopulta tilannetta opiskelijoiden näkökulmasta.

Lue lisää

Linkit:

HS 7.10.2021 Kelassa ei ymmärretä, miten parisuhde toimii

HS 8.10.2021 Puolison tulot voivat vaikuttaa yleiseen asumistukeen, mutta eivät opintotukeen

Kurki, P ja Pyy-Martikainen, M. Asumistuki yksilölliseksi? Kelan tutkimusblogi 23.9.2021.

Muut lähteet:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta (73/1999) (pdf).

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (117/2008) (pdf).

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta (231/2016) (pdf).

Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto koskien opiskelijoiden siirtoa yleiseen asumistukeen 2016 (pdf).

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.