Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivien asiakkaiden tulisi tietää olevansa tervetulleita palveluihin juuri sellaisina kuin ovat – vailla tarvetta salata osaa identiteetistään syrjinnän pelossa.
Valitettavasti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin kirjattu yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite toteutuu sote-palveluissa aivan liian harvoin, vaikka siirtymäkausi lakien soveltamisessa päättyi jo 2017. Nyt hyvinvointialueiden perustamisen myötä kannattaa laittaa myös nämä lakisääteiset velvoitteet ajan tasalle.
Ammattilaisen ja palvelun tuottajan tulisi kohdata palvelun käyttäjä aina sensitiivisesti ilman, että asiakkaan tarvitsee pelätä epäasiallista kohtelua sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, ihmissuhdemuodon tai muun syrjintäperusteen vuoksi. Asiakkaiden tulisi voida olla varmoja, että heidät kohdataan asianmukaisesti ja syrjimättä.
Tästä syystä lainsäätäjä velvoittaakin palvelun tuottajaa kertomaan asiakkaille, että palvelu on turvallinen ja tiedostava. Asiasta tiedottaminen selkeyttää myös palvelussa työskentelevien ammattilaisten työtä.
Miksi yhdenvertainen ja sensitiivinen kohtaaminen on tärkeää?
Jokaisella asiakkaalla on palvelutilanteessa oikeus rajata, mitä omasta identiteetistään tuo esille, mutta samalla juuri terveyteen ja sosiaalihuoltoon liittyvissä tilanteissa on usein hyödyksi, että voi olla juuri sellainen kuin on. Jos palvelun tarjoajan lomakkeissa, nettisivuilla ja puheessa esiintyy suuntautumis-, sukupuoli- tai ihmissuhdeoletuksia, voi se myös luoda asiakkaalle paineen esiintyä jonakin muuna kuin on. Tilanne aiheuttaa vähemmistöstressiä, joka tarkoittaa oletusten aiheuttamaa syrjinnän pelkoa ja henkistä kuormitusta.
Jos ammattilainen kohtaa palvelun käyttäjän ennakkoluuloisesti tai syrjivästi, riskinä on, että asiakas tai potilas ei enää halua käyttää palvelua tai palveluun kiinnittyminen heikentyy, jolloin palvelu ei välttämättä onnistu tavoitteessaan.
Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalvelun vuonna 2016 toteuttaman kyselyn vastaajista yhdeksän prosenttia kertoi vältelleensä sote-palvelujen käyttämistä negatiivisten oletusten takia. 12 prosenttia kertoi, että negatiiviset oletukset ovat saattaneet vaikuttaa päätökseen olla käyttämättä palveluita ja 32 prosenttia kertoi asian mietityttäneen. Kysely suunnattiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ja vastaajia oli lähes tuhat.
Miten asianmukainen ja sensitiivinen kohtaaminen toteutetaan käytännössä?
1. Tee palvelulupaus asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtaamisesta
Palvelun tuottajan tulee tehdä etukäteen tiettäväksi, että palvelu on asiakkaille niin sensitiivinen ja ammattitaitoinen, että hän voi huoletta asioida siinä omana itsenään. Palvelulupauksen* tulisi löytyä palvelun verkkosivuilta, palvelun käyttäjälle annettavasta etukäteismateriaalista sekä odotustiloista. Palvelulupaus sopii erinomaisesti esimerkiksi turvallisemman tilan ohjeistuksen yhteyteen.
2. Varmista henkilökunnan osaaminen
Jotta palvelulupaus voidaan julkaista ja täyttää, on varmistettava, että henkilökunta on perehdytetty asianmukaisesti, palvelu täyttää tehtävänsä ja on turvallinen kaikille taustasta riippumatta.
3. Kerää tietoa yhdenvertaisesti
Ole kriittinen, mitä tietoa todella tarvitaan. Täytettävät lomakkeet tulee tehdä niin, että niissä on tilaa sukupuoli-identiteetin ja läheisten ihmissuhteiden määrittelylle sekä mahdollisuus jättää nämä seikat määrittelemättä. Alkuhaastattelu tehdään tiedostaen, ilman suuntautumis- tai sukupuolioletuksia ja kyselemällä avoimia kysymyksiä, jotka eivät johda omasta taustasta vaikenemiseen tai valehteluun.
4. Ohjaa asiakas edelleen oikeanlaisiin palveluihin
Tunnista asiakkaan palvelutarpeet ennakkoluulottomasti ja ohjaa asiakas oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. Anna tietoa järjestöjen tarjoamista palveluista. Esimerkki: Jos potilas pyytää lääkäriltä lähetettä sukupuolen tutkimukseen, hänet tulisi ohjata joko Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistollisen sairaalaan, joille sukupuolen korjaamiseen tähtäävät tutkimus ja hoito on Suomessa keskitetty. Trasek ry:n ohje lääkäreille (Trasek.fi)
5. Kerro, keneen voi olla yhteydessä syrjintätilanteissa
Palvelu- ja yksikkökohtaisesti tehdyssä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa nimetty henkilö vastaa yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja asiakas voi olla häneen yhteydessä tilanteissa, joissa annettu palvelulupaus ei toteudu.
*) Palvelulupauksen pohjana voidaan käyttää tätä tekstiä:
Olet tervetullut juuri itsenäsi – sellaisena kuin olet
Näissä tiloissa noudatetaan Suomessa voimassaolevia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja, jotka on säädetty takaamaan jokaisen turvallisuus ja koskemattomuus riippumatta syntyperästä, etnisestä taustasta, iästä, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, terveydentilasta tai sairaudesta; poliittisesta, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta; kansalaisuudesta, elämänkatsomuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, kielestä, perhemuodosta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta tai muuta tekijästä.
Minkäänlainen henkilöön kohdistuva kiusaaminen ei ole sallittua ja kaikkeen syrjintään puututaan aina. Kohdatessasi syrjintää tai nähdessäsi, että jotakuta kiusataan, ole yhteydessä [henkilön nimi ja yhteystiedot].
Lue lisää
- Sassi Pihla ja Jussi Nissinen: Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen. Ilmestyy myöhemmin tänä vuonna teoksessa Seksuaalilääketiede (Duodecim 2020)
- Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen (OM 2019)
- Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä (STM 2016)
- Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille (TIKA) -hankkeen koulutukset ja koulutusmateriaalit
- Turvallisen ulostulon opas (2017)
Sinuiksi- tuki- ja neuvontapalvelun oppaassa on ammattilaisille suunnattu osio sensitiivisestä kohtaamisesta - Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia (THL 2017)
- Koko ajan jännittyneenä – Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana (OM 2018)
Kirjoitus on päivitetty THL-blogissa aiemmin 24.6.2019 julkaistusta tekstistä. Tuolloin kirjoittajana oli mukana myös korkeakouluharjoittelija Pihla Waldén.
Tampereen kaupunki ja THL järjestävät 8.6.2022 Rainbow Rights and Wrongs -juhlaseminaarin (mansepride.fi) yhdenvertaisuudesta. Seminaari on osa Tampereella järjestettävää Manse Pride -viikkoa.