Huomenna lauantaina 18.10. vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Eurostatin mukaan rekisteröityjä ihmiskaupan uhreja on vuosittain noin 10 000 Euroopan unionin alueella. Vastoin yleistä käsitystä heistä jopa yksi neljästä joutuu uhriksi omassa kotimaassaan.
Ilmiön laajuudesta huolimatta tutkimukset osoittavat, että sote-ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa aiheesta ja rohkeutta toimia kohdatessaan mahdollisen ihmiskaupan uhrin. Koska ammattilaiset eivät kysy asiasta, lähes neljää viidestä ihmiskaupan uhria ei tunnisteta terveydenhuollossa.
Ihmiskaupan uhrien tilanteet ovat erilaisia
Ihmiskaupassa ihminen alistetaan toisen vallan alle taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi. Alistaminen voi olla esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, rikolliseen toimintaan pakottamista tai pakkoavioliitto. Hyväksikäyttäjä voi hallita ja painostaa uhria monin eri tavoin, jotta tämä toimisi hänen tahtonsa mukaisesti. Näin ollen ihmiskauppaa voi olla vaikea havaita.
Alla oleva, tutkimukseen perustuva esimerkki havainnollistaa ihmiskaupan uhrin ja sote-ammattilaisen kohtaamista palvelujärjestelmässä.
Pirkko työskentelee päivystyksessä sairaanhoitajana. Jaana tulee päivystykseen vatsakipujen vuoksi ja vastaanotolla selviää, että hänellä on myös unettomuutta ja voimakasta ahdistusta. Pirkko panee merkille että, Jaana on käynyt päivystyksessä useaan otteeseen infektioiden vuoksi. Jaanan mukana on nainen, jonka hän kertoo olevan sukulainen. Pirkko kiinnittää huomiota siihen, että tämä ”sukulainen” vastaa usein Jaanan puolesta kysymyksiin ja pyrkii olemaan mukana koko ajan, eikä Jaana näytä saavan tilaisuutta keskustella vapaasti.
Jaanan tapaus jää mietityttämään Pirkkoa. Hän päättää jutella asiasta kollegan kanssa, joka ohjaa häntä olemaan yhteydessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Sieltä Pirkkoa ohjataan tekemään huoli-ilmoitus ja puhumaan Jaanan kanssa ilman saattajaa, jotta Jaanan tilanteesta saadaan enemmän tietoa mahdollisen hyväksikäyttöepäilyn selvittämiseksi.
Lisätietojen kautta käy ilmi, että Jaanaa on painostettu, häntä valvotaan tarkasti, eikä hänellä ole mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Aviopuoliso ja hänen perheensä hyötyvät hyväksikäytöstä esimerkiksi Jaanan sosiaalietuuksien ja kotitöissä antaman työpanoksen kautta.
Jaanan tarina muistuttaa siitä, että ihmiskaupan uhrin tunnistaminen voi tapahtua arkityössä eikä siihen liity välttämättä erityistä dramatiikkaa. Tunnistaminen vaatiikin ammattilaiselta pysähtymistä asiakkaan tilanteen äärelle, tietoa ihmiskauppailmiöstä ja rohkeutta sekä kysyä että toimia.
Pelkkä epäilys ihmiskaupasta riittää – neuvontaa saatavilla sekä asiakkaille että ammattilaisille
Teoriatiedon lisäksi tarvitaan puheeksiottotaitoja sekä moniammatillista yhteistyötä. Tukea palvelujärjestelmän hyödyntämiseen on saatavilla sosiaalihuollosta ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on kansallinen asiantuntijaviranomainen ihmiskauppaan ja ihmiskaupan vastaiseen työhön liittyvissä asioissa. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta voivat saada sekä asiakkaat että ammattilaiset soittamalla infonumeroon 029 546 3177.
Auttamisjärjestelmän aikuisasiakkaille tarjotaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja, turvallista majoitusta, taloudellista tukea, tulkkaus- ja käännöspalveluja, oikeusapua sekä tukea turvalliseen paluuseen. Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hänen palveluistaan vastaa hyvinvointialue.
Sote-ammattilaisen ei tarvitse olla rikoslainsäädännön asiantuntija vaan pelkkä epäilys mahdollisesta ihmiskaupasta riittää. Ammattilaisen ei ole välttämätöntä tietää, onko kyse juuri ihmiskaupasta, vaan keskeistä on tunnistaa hyväksikäytön erilaisia ilmenemismuotoja ja varmistaa asiakkaan pääsy avun piiriin.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamisen tarpeeseen vastataan THL:n koordinoimassa Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään Vakauta ja arvioi -käsikirja sosiaalihuollon ammattilaisille ja THL:ssä muun muassa tuotetaan tietoa kansallisia toimenpide-ehdotuksia varten. Lisäksi hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisesta.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lisätietoa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
Eurostat (2025). Trafficking in human beings statistics.
Gutfraind, A., Arlikar, S., Boyd, A. T., Luu, H., Chen, H., Shrivastava, S., Beeson, T., & Walden, D. D. (2023). Victims of human trafficking and exploitation in the healthcare system: A retrospective study using a large multi-state dataset and ICD-10 codes. Frontiers in Public Health, 11, 1243413.
Richie-Zavaleta, A. C., Villanueva, A., Martinez, A., Ware, D., Nsonwu, M. B., & Sun, C. J. (2020). Sex trafficking victims at their junction with the healthcare setting: A mixed-methods inquiry. Journal of Human Trafficking, 6(1), 1–29.