Sote-lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, silti muutos on jo käynnissä. Tämän totesimme, kun THL arvioi perustettavien maakuntien kykyä suoriutua sote-palvelujen järjestämistehtävästä. Ennakkoarviointi oli osa maakuntatalouden kestävyyden simulointia.

Maakuntien lähtötilanne hyvin erilainen

Perusterveydenhuollossa palvelujen saatavuus oli hyvällä tasolla vain neljässä maakunnassa. Erikoissairaanhoitoon pääsyssä noin puolet maakunnista pysyi määräajoissa. Vanhusten palvelut olivat joissakin maakunnissa laitospainotteisia, toisissa oli painopisteenä kotiin annettavat palvelut. Myös palvelujen laadussa ja asiakaslähtöisyydessä oli selviä maakunnittaisia eroja, puhumattakaan eroista maakuntien sisällä kuntien ja seutukuntien välillä. Lisäksi palvelutuotannon kustannukset vaihtelivat maakunnittain huomattavasti.

Tulevien maakuntien ongelmatkin ovat erilaiset: eroja on väestön ikärakenteessa, palvelutarpeissa, muuttoliikkeen määrässä ja suunnassa, asutuksen sijainnissa ja välimatkoissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa.

Maakuntien erilaisuus on otettava huomioon uudistuksen toimeenpanossa.

Väestölle on kuitenkin turvattava riittävät sote-palvelut, myös pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen alueilla. Maakunnissa on paikalliset tarpeet tunteva viisaus ja niille pitää nyt jättää liikkumavaraa löytää kuhunkin tilanteeseen sopivat menettelytavat.

Tarvitaan osaavia johtajia ja tavoitteellista johtamista

Kaikissa 18 tulevassa maakunnassa valmistelut etenevät, vaikkakin eritahtisesti. Muutamat maakunnat ovat lähtökuopissa, kun taas toiset ovat jo melkein maalissa. Useissa maakunnissa muutoksen suunnasta on suuri yksimielisyys ja tahto viedä uudistusta eteenpäin. Etenkin asiantuntija- ja virkamiesvalmistelu näyttää etenevän yksituumaisesti; muutamissa maakunnissa on poliittisten päättäjien kesken vielä eriäviä näkökulmia tasoiteltavaksi.

Yksi uudistuksen onnistumisen kulmakivistä tullee olemaan maakuntien keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys uudistuksen tavoitteista ja etenemistiestä sekä halu ja kyky johtaa monitahoista ja -mutkaista muutosta.

Maakunnan sote-palvelujen tuottajina voi olla useita kymmeniä toimijoita, joiden palveluksessa on tuhansia työntekijöitä, ja jotka käyttävät lukuisia erilaisia, osin huonosti yhteensopivia tietojärjestelmiä. Vahvaa tahtoa ja näkemyksellistä muutosjohtamista tarvitaan erityisesti maakunnissa, joissa palvelutarpeiden ja kustannusten suhde muuttuu muutosvaiheen jälkeen nykyistä haasteellisemmaksi.

Palvelujen integraatio vahvempaan rooliin

Tällä hetkellä puolenkymmentä maakuntaa on jo ottanut käyttöön sote-palvelujen tuotanto- ja järjestämismallin, joka suhteellisen pienin muutoksin vastaa tulevassa lainsäädännössä esitettävää rakennetta. Sote-palveluja on koottu samaan maakunnalliseen organisaatioon ja sitä varten on luotu tarvittavat tietojärjestelmät, kuten Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Henkilöstö on jo saman työnantajan palveluksessa.

Arvioinnin havainnot tukevat sitä, että uudistuksessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eri palvelujen yhteensovittamiseen ja hoitoketjujen eheyteen. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa, joissa palveluja on integroitu tehokkaasti ja järkevästi, myös kustannusten kasvua on onnistuttu hillitsemään muita paremmin.

Valmistelu etenee vauhdilla

Voi sanoa, että neljässä maakunnassa järjestämisrakenteen osalta tavoiteltu malli on hyvin pitkälti jo käytössä (Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu). Muutamat maakunnat (Päijät-Häme, Etelä-Savo) käynnistävät sote-palveluja maakunnassa yhdistävää mallia jo nykyisen kuntavetoisen lainsäädännön mukaisesti. Ne ovat ottamassa sitä käyttöön jo ennen vuotta 2020. Lisäksi jotkut maakunnat (esim. Pirkanmaa) haluavat toteuttaa uudenlaisen maakunnallisen rakenteen riippumatta siitä, läpäisevätkö lakiesitykset eduskunnan käsittelyn.

Sote-uudistus on siis jo täydessä vauhdissa, vaikka lakeja ei vielä ole säädettykään. Siirryttäessä valtion rahoittamaan sote-järjestelmään uudistus on luonnollisesti toteutettava koko maassa. Vaikka suunnitellun sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän yksityiskohdissa on paljon pohdittavaa, on vaikea ajatella, että entiseen olisi enää paluuta.

Lisätietoja:

Tätä mieltä THL on sote-uudistuksesta (tiedote 16.3.2018)

Kommentit

Reijo Vuorento

11.04.2018 11:51

Mitä tarkoittaa ”entiseen ei ole paluuta”? Kunnat ovat joko yksin , HKI, TRE ym. tai yhdessä kuten Eksote, Siun sote, toteuttaneet merkittävän osan niistä tavoitetista,, jotka uudistuskelle on asetettu – siis ilman valtiovetoisuutta vaan kuntalakiin ja itsehallintoon perustuen. Nyt tuo kehittämistyö murennetaan kun siirrytään valtiorahoitteiseen ja – vetoiseen Soteen, jollaista näillä leveysasteilla ei ole nähty sitten Neuvostoliiton kaatumisen. Koko esitys muistuttaakin juuri NL:n kaatumista, jossa keskushallinto jakaa niukat varat ja yksityistää toiminnot, joista tulevat voitot sitten päätyvät suurimpien toimijoiden taskuihin. Missään sivistysvaltiossa ei lähipalveluja siirretä nykyistä kauemmaksi, vaan normaali kehityskulku on lähipalvelujen integraatio ja toteuttaminen lähellä ihmistä ja sitten erityispalvelujen ekskittäminen, kuten Ruotsissa, Tanskassa ym. Onhan se aivan uskomaton skenaario, että valtio (vm) rahoittaa ja ohjaa (stm) vaikkapa neuvolapalveluja!!!!! Aikanaan Suomessa oli valtiovetoinen sairaalalaitos, joka johti ihan täydelliseen katastrofiin ja siirryttiin vähitellen pohjoismaiseen, paikallis- ja itsehallintoa korostavaan kehityskulkuun. Nyt ollaan taas ottamassa jättiaskelia kehityksessä taaksepäin !

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *