Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin.
Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus.
THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen kirittäjäksi saadaan maakuntien välinen suoriutumiskyky sote-uudistuksen eri strategisilla mittareilla arvioituna.
Tietojen esittäminen visuaalisesti ja niiden vertailu muiden maakuntien vastaaviin tietoihin paljastaa maakunnan suoriutumiskyvyn. Tämä asettaa uusia haasteita myös viranomaisten tietojen käytettävyydelle ja laadulle.
THL:ään kohdistuu entistä enemmän odotuksia, myös tuottamamme datan hyödyntämiseen. Tietoja tarvitaan esimerkiksi kansallisessa arvioinnissa ja seurannassa, maakuntien järjestämistehtävässä, palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä sekä tutkimuksessa.
Maakuntien asiakaskirjo tutuksi
Kansallista ohjausta varten tarvitaan kustannusten lisäksi tietoa siitä, miten palvelutuotanto on organisoitu eri alueilla, millaisia kehittämistoimenpiteitä on tehty väestön tarpeiden pohjalta ja miten nämä ovat vaikuttaneet kustannusten kehitykseen.
Case-mix-järjestelmä kuvaa potilas- ja asiakasryhmien kirjoa ja alueen potilasrakennetta yhdistettynä kustannuksiin. Case-mix on peruskauraa järjestäjälle: sen avulla tehdään näkyväksi, ketä hoidetaan, mitkä henkilöstöryhmät ovat mukana ja minkälaisin kustannuksin.
Vertailutieto on tärkeää myös asiakaskirjon näkökulmasta. Järjestäjä tarvitsee tietoa seuratakseen palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä tietoa palvelujen saatavuudesta ja väestöryhmien välisistä eroista alueilla ja verrattuna Suomen keskiarvoon. Myös palveluntuottajien vertailu oman alueen sisällä on tärkeää.
Viranomaissiilojen purkaminen palvelee sote-uudistuksen tietotarpeita
Sote-uudistuksen lisäksi eduskunnassa vireillä oleva laki sote-tietojen toissijaisesta käytöstä on tuottanut uusia avauksia tietojen käytöstä. THL, Kela ja Valvira ovat valmistelemassa yhteisen tietoaltaan eli raakadatavaraston rakentamista Kelaan. Lisäksi maakunnissa on jo olemassa esimerkiksi sairaanhoitopiirien tietoallasratkaisuja.
Käytännön toiminnan haasteena voivat olla myös tietosuoja-asetuksen tiukat tulkinnat, jotka voivat rajoittaa esimerkiksi tietoaltaista uutettavan tiedon hyödyntämistä. Se voi johtaa joko viranomaisten tai maakuntien omien altaiden tekemiseen ja siiloutumisen jatkumiseen tai sitten asettaa paineita muuttaa lainsäädäntöä. Hyvä yhteinen lopputulema edellyttää kansallista tahtotilaa ja voi viedä vuosia.
Data-analytiikkaa tarvitaan hyödyntämään suuria tietomassoja. Data-analytiikan avulla eri tavoilla kerättyä tietoa (esim. rekisterit, väestötutkimukset, seurantaraportit) yhdistellään malleiksi, erilaisiksi analyyseiksi ja uudenlaisiksi tulkintatiedoiksi. Yhdistelyssä tarvitaan uutta lähestymistapaa ja käyttäjälähtöistä tietojen visualisointia.
THL:n tietotuotannon koneistoa viritetään
THL:n vastuulla on tuottaa tietoa maakuntien ja sote-uudistuksen toiminnan suunnittelua, järjestämistä, ohjausta ja arviointia varten. Tuottamamme tiedon tarvitsijoita on siis useita. Tavoitteena on auttaa asiakkaitamme maakunnissa ja viime kädessä maakuntien asiakkaita.
Meiltä toivotaan asiakokonaisuuksien nostamista esiin uudella tavalla visualisoiden ja ennustaen.
Tähän olemme koemielessä rakentaneet myös eteenpäin katsovaa raportointia, simulointia ja ennustetietoa.
Sote-tietopohja-hankkeessa on tuotu tulevien maakuntien indikaattoritiedot karttaratkaisuun. Tästä edetään asioiden kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Ilmiölähtöinen raportointi tuo eniten hyötyjä, kun tarkastelussa ovat soten kannalta keskeiset, volyymiltään ja kustannuksiltaan isot aihekokonaisuudet.
Tavoitteena on jatkossa tehdä maakunnille ”sääennusteita”, jotta arvioitava palvelutuotanto hyötyisi tehokkaista tavoista toimia ja myös piilossa olevat palvelutarpeet nousisivat esiin. Tämä edellyttää väestökyselyistä saatavan datan yhdistämistä rekisteritietoihin.
Maakuntien rekistereistä nouseva tieto kertoo vain julkisten palvelujen käytöstä. Kaikkia tiedontuottajia tarvitaan. Julkisten palvelujen käytöstä kertova maakuntien rekisteritieto ei riitä. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi työterveyshuolto sekä tulevat sote-keskukset.
Tiedon laatu haasteena
Kaikkien sote-tietojen äärellä toimivien yhteinen haaste on tiedon laatu. Tiedon laadun kehittäminen kuuluu kaikille: tiedon kirjaajille, palveluntuottajien johtajille, tietojärjestelmätuottajille ja tiedon hyödyntäjille.
THL:n vahvuus on analytiikkaosaaminen. THL:n pitää olla aktiivisesti mukana tulevaisuuden tietosisältöjen, yhtenäisten tiedonkeruuprosessien, käyttökelpoisten visualisointien ja rakenteiden varastona, kun toimivia tietoaltaita muodostetaan.
Tulevaisuuden THL:n täytyy olla entistä ketterämpi, muuntautumiskykyisempi, avoimempi ja valmiimpi palvelemaan useita asiakasryhmiä. Arvioinnin ja ohjauksen näkökulmat ovat keskeisiä: niillä on vaikutuksia ihan jokaisen suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Vankka ja luotettava tietopohja on tässäkin hyvä käyttövoima.