Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset.

Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe saadaan päätökseen nyt kesäkuussa.

Terveystarkastustutkimukset ovat tärkeä osa kansallista terveysinformaatiojärjestelmää yhdessä erilaisista rekistereistä kuten terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit ja kuolemansyyrekisterin ja kyselytutkimuksista kuten ATH:sta saatavan tiedon kanssa.

Terveystarkastustutkimuksilla saadaan mitattua tietoa terveydestä ja toimintakyvystä, joita muut tiedonlähteet eivät tarjoa. Esimerkiksi kyselyt tai rekisterit eivät kerro, kuinka isolla osalla suomalaista on kohonnut verenpaine ja monenko kohonnutta verenpainetta hoidetaan, saatikka monellako hoito on tehonnut eli verenpainetasot ovat suositusten mukaiset.

EU jäsenmaiden terveys vertailussa

Vielä 1970-luvulla Suomi oli ainut maa Euroopassa, joka teki säännöllisesti laajamittaisia terveystarkastustutkimuksia väestönsä terveydestä. Muualla Euroopassa tehtiin suppeita alueellisia tutkimuksia. Esimerkiksi WHO MONICA ja CINDI -projekteissa keskityttiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten tupakointi, kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä lihavuus.

Pikku hiljaa 1990-luvulle saavuttaessa Saksa, Italia, Hollanti ja Englanti katsoivat tarpeelliseksi toteuttaa omat kansalliset tutkimuksensa. Ja vuosituhannen vaihteen lähestyessä suuri joukko maita liittyi näiden edelläkävijämaiden joukkoon ja ryhtyi keräämään mittauksiin perustuvaa objektiivista tietoa väestön terveydestä ja riskitekijöistä.

Tänä päivänä puolet EU:n jäsenvaltioista on toteuttanut ainakin yhden kansallisen terveystarkastustutkimuksen. Monessa maassa kuten Suomessa, Englannissa, Saksassa, Puolassa ja Italiassa niitä tehdään toistuvasti ja uusia maita tulee koko ajan mukaan.

Euroopan Komission Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (DG SANTÉ) on 2000-luvun alusta lähtien ollut kiinnostunut pystyttämään Eurooppaan kansallisten terveystarkastustutkimusten järjestelmän. EU:n jäsenmaita ja erityisesti Komissiota kiinnostaa myös maiden välinen vertailu. Tämä on mahdollista ainoastaan, jos eri maissa toteutetut tutkimukset on tehty noudattaen yhdenmukaisesti sovittuja standardimenetelmiä.

Tällöin jäsenmaiden väliset erot terveydessä ja riskitekijöissä ovat todellisia eivätkä mittausmenetelmistä johtuvia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet Euroopassa esim. tupakoinnin ja lihavuuden esiintyvyys vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi WHO:n Health for All Database pohjalta tupakoinnin yleisyys vaihtelee noin 10 prosentista aina lähes 50 prosenttiin yli 15-vuotiaista. Vastaavasti lihavuuden yleisyys yli 18-vuotiaissa vaihtelee 15-30 prosenttia.

Suomen osaamiselle on kysyntää

Suomen pitkä kokemus terveystutkimuksista on nostanut meidät keskeiseen asemaan kehitettäessä eurooppalaista terveystarkastustutkimusten järjestelmää. THL on johtanut useita aiheeseen liittyviä EU hankkeita viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeisimpänä Euroopan terveystarkastustutkimusten, European Health Examination Survey, pilotointi ja EHES:n koordinointi vuodesta 2009 lähtien. THL on ollut kehittämässä eurooppalaisia terveystarkastustutkimusten standardeja ja ohjeistusta sekä kouluttamassa eri maiden tutkimusten järjestäjiä.

EU:n tasolla ollaan parhaillaan suunnittelemassa EU:n terveysinformaatiojärjestelmää, jonka yhtenä tiedonlähteenä olisivat terveystarkastustutkimukset. Tätä tarkoitusta varten ollaan perustamassa terveysinformaation Euroopan tutkimusinfrastruktuuri, European Research Infrastructure (ERIC), jonka suunnittelussa THL on mukana. Tämän lisäksi THL:n terveystarkastustutkimusten osaamista hyödynnetään myös EU:n laajassa ihmisten biomonitorointihankkeessa, HBM4EU.

Lue lisää:

Väestötutkimukset thl.fi’ssä

Hanna Tolonen, Finland is showing the way for European health examination surveys. THL blogi 7.6.2017

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *