Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, ja se eroaa selkeästi riitatilanteesta. Riidassa on kaksi osapuolta, jotka keskustelevat tasa-arvoisesti, eikä kummankaan tarvitse pelätä tai olla varuillaan. Taloudellisessa väkivallassa on puolestaan kyse taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ja rahaan liittyvästä vahingoittamisesta. Tilanteesta, jonka tavoitteena on kontrolloida ja alistaa.

Kuten lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, taloudellisen väkivallan kanssa esiintyy usein samanaikaisesti monta erilaista väkivallan muotoa – henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä vainoamista.

Taloudellisessa väkivallassa tai kontrolloinnissa toinen ei kykene tai tohdi puolustautua. Taloudellinen väkivalta voi olla rankkaa vallankäyttöä, joka heijastuu kaikille elämänalueille.

Mistä tunnistat taloudellisen väkivallan?

  • Tekeekö puolisosi aina päätökset raha-asioista?
  • Joudutko yleensä pyytämään rahaa perheen perushankintoihin?
  • Onko puoliso painostanut sinua ottamaan velkaa?
  • Vaikeuttaako puolisosi työssäkäyntiäsi?
  • Vahtiiko puolisosi rahankäyttöäsi?
  • Kontrolloiko (ex-)puolisosi pankkitiliäsi?

Jos olet kokenut näitä asioita, olet todennäköisesti joutunut taloudellisen väkivallan kohteeksi.

Taloudellisesta väkivallasta puhutaan harvoin

Taloudellisesta väkivallasta puhutaan selvästi harvemmin kuin muista väkivallan muodoista.

Esimerkiksi hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön puoliso saattaa olla taloudellisesti täysin riippuvainen kumppanistaan tai kokea olevansa taloudellisesti hänen varassaan, jolloin avun hakeminen voi olla vaikeaa.

Yhtä lailla taloudellinen kontrollointi voi kohdistua myös parisuhteessa paremmin ansaitsevaan osapuoleen.

Taloudellista väkivaltaa voi esiintyä parisuhteiden lisäksi muissakin ihmissuhteissa. Esimerkiksi aikuinen lapsi voi vaatia vanhukselta rahaa, tai ystävä voi hyväksikäyttää ja painostaa taloudellisesti.

Taloudellista kontrollointia ei välttämättä itse huomaa

Ajan mittaan taloudellinen väkivalta voi alkaa uhrista tuntua normaalilta, eikä hän näin ymmärrä olevansa väkivallan ja manipuloinnin kohde.

Väkivallan tekijä saattaa syyllistää uhria perheen heikosta taloudellisesta tilanteesta, ja uhri voi alkaa itsekin uskoa omaan syyllisyyteensä. Usko omiin kykyihin hoitaa raha-asioita voi mennä ja itsetunto murentua.

Pienituloisempaa pidetään kenties kiitollisuudenvelassa ja estetään lähtemästä suhteesta, kun hän pelkää yhteisen omaisuuden jakamista väkivallan uhan takia.

Häpeän, syyllisyyden ja pelon kokemukset ovat tavanomaisia. Häpeää voidaan kokea esimerkiksi siitä, että väkivallan tekijä on saanut tuntemaan riittämättömyyttä arjen raha-asioissa. Häpeän tunteita voi aiheuttaa myös ajatus siitä, että on luottanut toiseen  liian sinisilmäisesti.

Taloudelliset asiat koetaan usein hyvin yksityisiksi ja sen vuoksi niitä haudotaan perheen sisäisenä asiana. Rahaan ja rahan käyttöön liittyvistä asioista keskustellaan Suomessa melko vähän.

Nollalinja auttaa tunnistamaan taloudellisen väkivallan

Nollalinja on vuonna 2016 perustettu auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille ja heidän läheisilleen.

Nollalinjaan soitetuista puheluista noin joka kymmenennessä on keskusteltu taloudellisesta väkivallasta. Taloudellinen väkivalta on harvoin soittamisen alkuperäinen syy, mutta tulee esiin muunlaisesta väkivallasta keskusteltaessa.

Osa soittajista ei ole tietoisia siitä, mikä perheen oikea taloudellinen tilanne on, koska toinen osapuoli hallitsee täysin perheen rahaliikenteen. Tietämättömyys aiheuttaa pelkoja.

Erotilanteessa väkivallan kokijaa uhkaillaan usein sillä, ettei hänellä olisi oikeuksia yhteiseen omaisuuteen tai ettei hän pärjäisi taloudellisesti ilman väkivaltaista puolisoa.

Nollalinja tarjoaa taloudellista väkivaltaa kohdalleennelle anonyymin, turvallisen keskustelualustan sille, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Samalla soittajaa ohjataan hakemaan lisää faktatietoa siitä, mitkä ovat soittajan oikeudet taloudellisten asioiden suhteen.

Soittajat kokevat usein helpottavana sen, että saavat jakaa huolensa päivystäjän kanssa ja keskustella siitä, mikä on normaalia ja mikä ei.

Turvakodissa havaitaan taloudellinen kontrollointi

Turvakodeissa taloudellinen väkivalta tulee esille lähes joka kolmannen aikuisen asiakkaan tilanteessa.

Taloudellinen väkivalta tulee turvakodeissa ilmi tilanteina, joissa turvakodin asiakkaalla ei ole lainkaan omaa pankkitiliä, vaan kaikki tulot maksetaan puolison tilille. Asiakas joutuu pyytämään puolisoltaan rahaa kaikkiin henkilökohtaisiin menoihinsa.

Yleinen on myös tilanne, jossa puoliso seuraa ja kontrolloi asiakkaan rahankäyttöä tai siirtää rahaa omalle tililleen.

Kokonaan omanlaisensa on tilanne, jossa ikääntyneen ihmisen aikuinen päihdeongelmainen lapsi kohdistaa vanhempaansa taloudellista väkivaltaa. Valtaosa asiakkaan käyttövaroista saattaa kulua aikuisen lapsen menoihin tai velkojen maksuun.

Turvakodissa autetaan asiakasta tunnistamaan ja nimeämään kokemuksensa väkivallaksi. Tarvittaessa asiakasta autetaan käytännön asioissa, kuten oman pankkitilin avaamisessa, tilin käyttöoikeuksien rajaamisessa omaan käyttöön ja etuuksien maksun ohjaamisessa omalle tilille.

***

Tänään 25.11.2019 vietämme YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Haluamme nostaa vähän puhutun taloudellisen väkivallan esiin ja rohkaista sinua hakemaan apua Nollalinjasta ja turvakodeista. Jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa ja pelkoa väkivallasta, myös ilman taloudellista väkivaltaa.

Tämän blogin kirjoittamiseen on Johanna Hietamäen ja Minna Remes-Sieväsen lisäksi osallistunut Nollalinjalla työskentevä kriisipäivystäjä. 

Yhteydenotot Nollalinjaan

Puhelinnumero 080 005 005
Lisätietoja Nollalinjan verkkosivuilta

Turvakotien yhteystiedot

Tiedot kaikista turvakodeista

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *