Suomen matka kohti hyvinvointialueita alkoi maaliskuun alussa, kun aluevaltuustot aloittivat toimintansa. Tälle matkalle mukaan toivomme luottamusta tutkimustietoon ja perehtyneisyyttä jatkuvasti moninaistuvan Suomen palveluntarpeisiin.
Yhdenvertaisesti toteutuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysymykset eivät ole ensimmäistä kertaa pöydällä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä kohtaa hyvinvointialueilla on erinomainen mahdollisuus tehdä päätöksiä kerralla paremman kansanterveyden ja yhdenvertaisemman Suomen suuntaan.
Pääsy terveyspalveluihin on edellytys oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen hoidon toteutumiselle
Suomen väestön moninaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa on yli 420 000 Suomeen muuttanutta ihmistä. Suomessa puhutaan myös noin 160 eri kieltä.
Tämänhetkisten tutkimustulosten mukaan terveyspalvelujärjestelmä ei palvele kaikkia suomalaisia eikä terveyspalveluihin pääsy toteudu yhdenvertaisesti. Koko väestöön verrattuna selvästi suurempi osa Suomeen muuttaneista kokee, etteivät he ole saaneet lääkäripalveluita riittävästi tarpeeseensa nähden.
Vaikka tarvetta terveyspalveluille koetaan yhtä paljon koko väestössä, Suomeen muuttaneet käyttävät terveyspalveluita koko väestöä vähemmän. Eriarvoisuudet hoitoon pääsyssä voivat pahentaa jo olemassa olevia terveyseroja eri väestöryhmien välillä. Lisäksi terveysongelmat kasaantuvat, jos hoitoon pääsy viivästyy.
Suomen koko väestössä luottamus terveyspalveluiden saatavuuteen tarvittaessa on korkea. Suomeen muuttaneen väestön kohdalla luottamus palveluiden saatavuuteen voisi olla vielä korkeammalla (kuva).
Miten hyvinvointialue voisi olla luottamuksen arvoinen?
Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen, että palveluista ja palvelujärjestelmästä viestitään monikielisesti ja -kanavaisesti. Jo riittävä ja oikeanlainen tiedotus voi lisätä luottamusta.
Erojen tarkastelu alueittain hyödyttää uutta sotea
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimuksesta (FinMonik) saaduilla tiedoilla voidaan tarkastella terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä asiakkaiden kokemuksia palveluista eri alueilla useilla mittareilla.
Alueiden välillä on eroja palveluiden käytössä ja palvelukokemuksissa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä Suomeen muuttaneet kokivat vastaanottoajan saamisen sujuvammaksi moniin muihin alueisiin verrattuna. Kymenlaaksossa puolestaan Suomeen muuttaneet kokivat saaneensa palveluja riittämättömästi useammin kuin Suomessa keskimäärin.
Haastamme kaikki hyvinvointialueiden johtajat ja päätöksentekijät pohtimaan, miten hoitoa tarvitsevien Suomeen muuttaneiden palveluihin pääsyä sujuvoitetaan!
Lisätietoa:
Hyvinvointialueesi tiedot terveytemme.fi-verkkopalvelussa
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik (thl.fi)
Tietoa Maahanmuutosta ja kulttuurisesta moninaisuudesta (thl.fi)