Nuoren mielen hyvinvointi, blogisarjan tunnuskuva.

Nuoren väkivaltaiseen käytökseen voidaan vastata väkivallattomasti. Non Violent Resistance (NVR) -malli on lähestymistapa, jonka avulla aikuisia autetaan kohtaamaan nuoria, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti. Väkivallaton vastarinta vaatii aikuiselta lujuutta, läsnäoloa, päättäväisyyttä ja aktiivisuutta.

Kun suhde nuoreen on rakentunut vuosien ajan – kuten joukkueurheiluun perustuvassa, pitkäkestoisessa Icehearts-toimintamallissa – kasvattaja ei väisty nuoren rinnalta silloinkaan, kun elämä heittelehtii ja nuori oireilee väkivaltaisesti. Tekeminen, toiminta ja rento oleilu pitävät yhteyttä yllä.

”Pyöräillään, heitellään kiviä järveen, syödään jäätelöä, aina helpompi puhua, kun tehdään jotain muuta samalla.”

Keskeinen ero aikuisten ja nuorten välillä on, että nuorella on vielä keskeneräiset tunne- ja kognitiiviset taidot käsitellä omaa väkivaltaista käyttäytymistään tai läheisissä perhe-, ystävyys- ja seurustelusuhteissa esiintyvää väkivaltaa ja sen syitä. Kun nuorta ei nähdä pahana vaan oireilevana, eikä tilannetta menetettynä, voidaan luoda toivoa muutoksesta. Kun toimitaan ajoissa, pystytään vahvistamaan nuoren toimijuutta, turvallisuutta ja positiivista minäkuvaa.

Nuori oireilee väkivallalla, kun omalle ololle ei löydy sanoja

Puhumisen rinnalle tarvitaan toiminnallista dialogia. Toiminnallisen dialogin kautta nuorelle välitetään yhdessä tekemisen kautta hyväksyntää, luottamusta sekä rentoutta. Nuoren jakamat kokemukset kuullaan ja ne otetaan vakavasti.

Toiminnallinen dialogi kuvaa nuoren kanssa työskentelyn vaihetta, jolloin sanoja vaikeille asioille ei vielä ole ja niitä etsitään tekemisen lomassa. Sitä vaihetta, jossa nuorella on luottamus siihen, että tässä ihmissuhteessa minä saan olla minä, vaikka käyttäydyn tavalla, jota en itsekään ymmärrä.

”Haen aamulla kouluun, kun ei muuten suostu lähtemään, käydään syömässä, välillä myös pyöräilemässä, on kuulemma vähän noloo, onneks vaan vähän.”

Väkivallattomassa vastarinnassa aikuinen asettuu nuoren puolelle

Väkivallattomassa vastarinnassa keskeistä on aikuisen oma toiminta ja asenne. Aikuinen ei turvaudu auktoriteettiin, jolle on leimallista etäisyys, pelko, kontrolli tai välitön reagointi. Väkivallaton vastarinta perustuu uudenlaiseen aikuisen auktoriteettiin, jolle on ominaista läsnäolo, läheisyys ja osallisuus, velvollisuus asettaa rajoja, läpinäkyvyys ja sosiaalinen tuki sekä viivästetyt reaktiot.

Auktoriteettia on sekin, että aikuinen kykenee tekemään aloitteen sovintoon riidan jälkeen ja pyrkii dialogiin kysymysten ja kosketuksen kautta. Nämä auttavat nuorta säätelemään käytöstään.

”Se viha sai lyömään. Se viha sai hankkimaan muille ikävyyksiä. Ja sitä ruvettiin nyt tutkimaan yhdessä. Huomattiin, että viha pienenee, kun puhuu siitä miltä tuntuu. Viha pienenee, kun joku ymmärtää. Viha pienenee, kun liikkuu oikein kovasti, kun pelaa joukkuepeliä täysillä. Viha pienenee, kun maalaa ja näyttää aikuiselle maalauksen. Viha pienenee, kun pyytää anteeksi siltä, kelle on omaa oloa helpottaakseen ollut ilkeä. Viha pienenee, kun ei etsi elämää somesta. Viha pienenee, kun käy läpi lapsuutta ja ymmärtää – en se ollut minä, joka synnyin pahaksi. Se olin minä, joka yritin selviytyä. Viha pysyy hallinnassa, kun on aikuinen, jolle voi aina soittaa. Se, joka sanoo: ´Hengitä. Mitä tapahtui´.”

Nuorten itsensä sanoittamana avun hakemisen esteitä ovat koettu häpeä, tietämättömyys, vähättely, virallisuus ja epäselvyys. Luottamus työntekijään ja palveluiden saamiseen on edellytys sille, että nuori uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua.

Blogi on osa Nuoren mielen hyvinvointi -sarjaa, jossa kerromme työstämme nuorten hyvinvoinnin eteen, sekä nostamme nuorten osallisuutta ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja.

Jälkiteksti:

Erikoistutkija Marjatta Kekkonen työskentelee THL:n Icehearts-pitkittäistutkimuksessa (2015–2028) yhdessä tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner kanssa. Hankkeessa seurataan Icehearts-toimintaan osallistuvien lasten psykososiaalista hyvinvointia ja toimintamallin koettuja hyötyjä ja vaikutuksia.

Psykoterapeutti Katarina Fagerström käyttää työssään Non-Violent Resistance -menetelmää.
Väkivallaton vastarinta – ihmisoikeusliikkeiden opeilla nuorten vahingollista käytöstä vastaan -koulutus järjestetään Helsingissä 12/2023.

Sitaateissa Icehearts-kasvattajat Nelli Niemelä ja Tero Kinnunen kertovat työstään, jossa he kohtaavat nuoria, jotka oireilevat ajoittain väkivallalla. Icehearts auttaa lasta näkemään hyvän itsessään ja muissa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *