Perheet hyötyvät neuvolapalveluista eniten silloin, kun he asioivat saman terveydenhoitajan vastaanotolla äitiys- ja lastenneuvolassa. Asiakaskyselyjen mukaan perheet ovat tyytyväisimpiä terveydenhoitajan ja perheen väliseen vuorovaikutukseen, tuttuuteen ja luottamuksellisuuteen.

Kansallisten linjausten mukainen yhdistelmätyö, jossa sama terveydenhoitaja hoitaa äitiys- ja lastenneuvolassa yhtä perhettä luo tutkimusnäytön perusteella hyvät edellytykset tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen ja avun räätälöintiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhri kertoo kokemastaan keskimäärin kahdeksannella puheeksiottokerralla.

Parhaillaan tehdään suunnitelmat ja luodaan pohja vuonna 2023 aloittaville sote-keskuksille. Tavoitteena tulee olla silloin ja jo nyt, että sama tuttu terveydenhoitaja hoitaa neuvolassa yhtä perhettä raskauden alusta lapsen kouluun menoon asti.

Hyvinvointialueiden on perusteltua sekä taloudellisesti että inhimillisesti säilyttää neuvolapalvelut omana toimintanaan, jotta voidaan hyödyntää väestön tuntemus ja vahva terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisen osaaminen ja alueelliset monialaiset hoitoketjut.

Tutkimusnäyttö puoltaa varhaista tukea ja apua – myös talous kiittää

Tutkimusnäyttö osoittaa, että vanhemmuuden tuki, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden tarpeiden mukainen apu ja tuki vähentävät lapseen kohdistuvan väkivallan ja hoidon laiminlyönnin riskiä. Kun työntekijä tuntee perheen, niin parisuhdepulmat, väkivalta, päihde – ja mielenterveysongelmat, lapsen haasteellinen käytös tai perheen talousvaikeudet on helpompi ottaa puheeksi.

Tällöin kaikille perheille tehtäviin seulakyselyihin kuten päihde- tai mielialakyselyt tai lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake on mahdollista saada totuudenmukaisempia vastauksia ja sen myötä järjestää tarvittavaa tukea sekä apua.

Neuvolapalveluista tehtäviä linjauksia voi joku päättäjä perustella periaatteella raha ratkaisee ja priorisointia tarvitaan. Hoidon jatkuvuuden rikkoutuessa on kuitenkin selvä riski siihen, että tuen ja hoidon tarpeiden tunnistaminen viivästyy ja hoitoon ohjaus sekä monialainen yhteistyö jää puutteelliseksi.  Lapsuuden ja nuoruuden ajan haitallisten kokemusten kumuloituminen lisää inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnan korjaavan palvelun tarvetta.

Varhaisen tunnistamisen ja hoidon puute voi pahimmillaan olla henkeä uhkaava tilanne. Väkivaltakokemukset nostavat terveysongelmien ja väkivallan uhriksi tai tekijäksi päätymisen todennäköisyyttä merkittävästi sekä lapsen että aikuisen kohdalla. Ylisukupolvinen väkivallan kierre on katkaistavissa ja työvälineitä on saatavilla.

Resurssit ja hoidon jatkuvuus tulee turvata

Neuvoloissa työskentelevillä terveydenhoitajilla on vahva osaaminen ja kykyä tunnistaa erityisen tuen tarve. Perheiden aitoon kohtaamiseen ja yksilölliseen ohjaamiseen sekä tukeen tarvitaan riittävästi aikaa ja mahdollisuus esimerkiksi huolen herätessä antaa perheelle aika lisäkäynnille neuvolaan tai tehdä kotikäynti. Henkilöstövoimavarat ovat kohentuneet, mutta eivät edelleenkään ole kansallisten suositusten mukaisia.

Neuvolapalveluissa hoidon jatkuvuus ja turvallisuus tulee sote-uudistuksessa turvata. Tutkimusnäyttöön perustuvat ohjeistukset lakisääteisestä toiminnasta eivät riitä, jos neuvolan toimintaedellytykset eivät toteudu arjen työssä.

Kuntien ja alueiden päättäjien sekä terveydenhuollon johdon tulee huolehtia, että työtä voidaan tehdä turvallisesti: neuvolakäynneillä on aina luottamuksellisen hoitosuhteen mahdollistava tuttu työntekijä ja vähintään suosituksen mukaisset henkilöstövoimavarat, jotta on mahdollista järjestää riittävä aika asiakkaiden kohtaamiseen.  

Tarvitsemme voimavarojen tunnistamista ja luottamuksellista hoidon jatkuvuutta murtamaan häpeän ja piilottelun taakkaa. On aika kirkastaa kansallinen kruununjalokivi entistäkin parempaan loistoon, yhdessä!

Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020–2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Laaja tutkimusnäyttöön perustuva käsikirja korostaa lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia, monialaista yhteistyötä ja väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista sekä tukea. Sisällössä otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä.

Toimenpidesuunnitelmassa on useita toimenpiteitä koskien vanhemmuuden tukea, esimerkiksi luku 8, tp 1 (toimeenpanojulkaisun luku 4, s. 44): Lapsi- ja perhepalveluissa (esim. neuvola, varhaiskasvatus, järjestöt ja kirkon perheneuvonta) otetaan järjestelmällisesti puheeksi lapsen turvallisen kasvun ja kasvuympäristön edellytykset. Huomioidaan maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten vanhempien kulttuurisensitiivisen tiedon tarve ja tuki hyvään vanhemmuuteen. Selvitetään yhdessä perheen kanssa väkivallan riskitekijöitä.

Lue lisää

Palveluja maskin takaa.  Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut koronakeväänä 2021. (Hakulinen ym. THL 2021)

Sote-uudistus (VN 2021)

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (THL 2021)

Väkivallaton lapsuus 2020-2025: toimeenpano ja viestintä (STM 2021)

Väkivallaton lapsuus -verkkosivut (THL 2021)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.