Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyvin monipuolinen tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämislaitos – näin olemme tottuneet esittelemään itsemme. Tehtäväkenttämme on niin monipuolinen, että joskus voi olla vaikea nähdä, mikä tieteellisen tutkimuksen asema lopulta on THL:ssä.

Laajan tehtäväkirjon keskellä tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin aivan oma erityinen paikkansa.

Laaja selvitys THL:n tutkimustoiminnasta kertoo, että valtaosa THL:n haasteista liittyy tavalla tai toisella tieteellisen tutkimuksen asemaan laitoksessa. Tutkimus nousee esille, kun puhumme rahoituksen turvaamisesta tai THL:stä riippumattomana viranomaisena, luotettavana asiantuntijana ja kiinnostavana yhteistyökumppanina.

Jotta valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, tai mikä tahansa organisaatio ylipäätään, selviäisi tehtävistään, täytyy sen aseman olla legitiimi. Muun yhteiskunnan täytyy tunnustaa organisaation asema ja hyväksyä sen olemassaolon oikeutus.

Itse ajattelen, yhdysvaltalaista sosiologi Mark Suchmania mukaillen, että valtionlaitoksen asema perustuu kolmelle erilaiselle legitimiteetille.

Ensinnäkin organisaatiolla on oltava normatiivinen legitimiteetti. Tässä suhteessa THL:n asema on selkeä: lait ja asetukset antavat THL:lle tehtävät ja ne turvaavat pitkälle laitoksen mahdollisuudet toteuttaa tehtävänsä, toimia viranomaisena ja seurata ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Mutta organisaatio tarvitsee myös moraalisen oikeutuksen. Sen on oltava muiden mielestä oikealla ja hyväksyttävällä asialla. Uskon, että myös tässä suhteessa asemamme on selkeä: THL toimii koko väestön, koko kansakunnan terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden hyväksi. Ajattelemme, että tasa-arvoisesti terve ja hyvinvoiva väestö on demokratian, kansalaisosallisuuden ja paljon puhutun taloudellisen kilpailukyvyn edellytys.

En ole havainnut, että THL:ää haastettaisiin vakavasti lainsäädännön tai moraalin alueilla.

Sen sijaan kiinnitän huomiota kognitiiviseen legitimiteettiin. Se tarkoittaa, että asiantuntijalaitoksen on oltava riittävän osaava ja asiantunteva selvitäkseen tehtävistään ja ollakseen hyödyksi yhteiskunnalle. Mielestäni esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä on vahva kognitiivinen legitimiteetti. Samoin Kelalla.

Toisin kuin moraalin tai normien alueella, THL:n kognitiivista legitimiteettiä haastetaan usein, voisi sanoa viikoittain, vaikkapa rokotuksia, alkoholi- ja päihdepolitiikkaa, sote-uudistusta tai sisäilmaa koskevissa keskusteluissa.

Tieteellinen tutkimus liittyy olennaisesti THL:n kognitiiviseen legitimiteettiin. Tutkimus antaa meille asiantuntemuksen suoriutua laajoista ja monipuolisista tehtävistämme.

Tutkimusohjelmauudistus tekee tutkimuksen painopisteet näkyvämmäksi

Johtuu kai osaltaan tutkimuksen ja asiantuntijatyön kiinteästä suhteesta, että tutkimuksen kirjo on THL:ssä yhtä laaja ja monipuolinen kuin on laitoksen tehtäväkirjo ylipäätään. Nopeasti esimerkkien kautta piirtäen THL:ssä tutkitaan sosiaali- ja terveyspalveluita, terveys- ja sosiaalitaloutta, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, ravitsemusta, kansantautien riskitekijöitä, ihmisen perimää ja geneettistä tautiriskiä, köyhyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta, infektioepidemiologiaa, mielenterveyttä, päihteitä sekä ympäristöterveyden monia kysymyksiä.

Kaikkiaan THL:n julkaisi viime vuonna 750 kansainvälistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.

Asiantuntijatyölle laaja tutkimusprofiili on varmaankin hyväksi. Laajan profiilin varjopuoli on ollut, että sidosryhmiltä saamamme palautteen mukaan ulkopuolisen on ollut vaikea hahmottaa, mitä THL lopulta tutkii, mitkä ovat tutkimuksemme painopisteet, ja mikä on laitoksen asema suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä.

Eräs haastattelemistamme johtajista kuvasi asian näin: ”Brändäystä, brändäystä, brändäystä. Sitä te THL:ssä tarvitsette tutkimukseenne.”

Vastauksena näihin huomioihin olemme käynnistäneet THL:ssä tutkimusohjelmauudistuksen, jossa tulemme ryhmittämään ja suuntaamaan tutkimustamme neljän tutkimusohjelman alle:

  1. Oikeudenmukainen yhteiskunta ja eriarvoisuus
  2. Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva
  3. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ja ratkaisut
  4. Turvallinen ja terveyttä edistävä ympäristö

Neljällä tutkimusohjelmalla haluamme tehdä tutkimuksen painopisteet aiempaa näkyvämmiksi ja selvemmiksi ja hakea kumppanuuksia yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, kotimaasta ja maailmalta. Samalla haluamme luoda tutkimuksemme hyödyntämisen ekosysteemiä.

Hyvä vaikuttavuus ei korvaa tieteellistä laatua

Viime vuosina on keskusteltu siitä, tulisiko valtion tutkimuslaitoksen tavoitella tutkimuksessaan kansainvälistä kärkeä, vai tulisiko painopisteen olla siinä, että tekemämme tutkimus on käytännössä hyödyksi. On puhuttu tieteellisestä laadusta ja yhteiskunnallisesta relevanssista.

Jossakin vaiheessa on myös kysytty, pitäisikö valtion tutkimuslaitosten luopua kokonaan omasta tutkimuksestaan ja keskittyä tiedon jalostamiseen ja tiedon käytettävyyden edistämiseen.

Mielestäni on selvää, että ollaksemme kiinnostava yhteistyökumppani ja kansainvälisesti verkottunut tutkimuslaitos, täytyy meidän tehdä tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, tavoitella kansainvälistä huippua mahdollisuuksiemme mukaan.

Hyväkään yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei rahoitushauissa kompensoi keskinkertaista tieteellistä laatua. Pitää onnistua molemmissa.

Yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita ei synny vain soveltavaa tutkimusta tekevissä tutkimuslaitoksissa. Ne syntyvät usein tutkijayhteisöissä, joissa on sekä puhdasta että soveltavaa tutkimusta tekeviä tutkijoita ja tietoa käytäntöön vieviä asiantuntijoita.

Tutkimuksen biitti ei ole kadonnut THL:stä mihinkään, eikä sen ääntä voi vaimentaa.

Kirjoitus perustuu Marina Erholan Tieteen Vaikuttaja -seminaarissa, THL:ssä 14.11.2018 pitämään puheeseen.

Lue lisää:

Marina Erhola, ym., THL:n tutkimustoiminnan nykytila – Selvitys 2016–2017. THL 2017.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *