Tänään, 6. helmikuuta vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen vastaista päivää. Aihe on ajankohtainen Suomessakin: meillä elää kymmeniä tuhansia tyttöjä ja naisia, joiden lähtömaassa ympärileikkausperinnettä vielä harjoitetaan.
Ympärileikkaus on ikivanha perinne
Tyttöjen ympärileikkaus on ikivanha kulttuurinen perinne, jota on harjoitettu eri puolilla Afrikkaa, Aasiaa ja Lähi-itää. Ympärileikattu tyttö on ollut omassa kulttuurissaan kaunis, hyväksytty, arvostettu ja naimakelpoinen. Ympärileikkauksella on tavoiteltu tytön suojelua ja sillä on ajateltu olevan myös puhtautta edistäviä vaikutuksia.
Kansainvälistymisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä tieto ympärileikkausperinteestä ja perinne itse ovat levinneet maailmanlaajuisesti. Toisin kuin on uskottu, perinteestä ei ole mitään hyötyä, vaan se aiheuttaa monia pitkäaikaisia sekä fyysisiä että henkisiä terveyshaittoja. Ihmisoikeuksia loukkaavana tyttöihin ja naisiin kohdistuvana väkivallan muotona se on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko.
Toimintaohjeita ympärileikkauksen ehkäisyyn Suomessa
Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkaus tuli ajankohtaiseksi 1990-luvulla. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat uuden asian edessä ja ilman toimintaohjeita. Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2004 tyttöjen ympärileikkausta koskevat suositukset ja Väestöliitto vuonna 2009 toimintaohjelman maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, jossa käsiteltiin mm. tyttöjen ympärileikkausta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti vuonna 2012 kansallisen tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi.
Ympärileikkauksen vastaista työtä kulttuurisensitiivisesti
Tyttöjen ympärileikkauksia ehkäisevässä työssä kohtaavat kaksi eri lapsen parasta ajattelevaa ”maailmaa”: toisaalta ikivanha tyttöjen suojelemiseksi tarkoitettu ympärileikkausperinne ja toisaalta lasten suojelemiseksi tarkoitetut periaatteet lapsen koskemattomuudesta ja ihmisoikeuksista.
Ehkäisevä työ vaatii perinteen taustalla olevien asioiden ymmärtämistä ja kulttuurisensitiivistä työtapaa. Perinteen piirissä olevien kohtelun on oltava kunnioittavaa, mutta samanaikaisesti heidän tulee saada asiallista tietoa perinteen haitallisista vaikutuksista ja ympärileikkauksen kriminalisoinnista. Voi olla, että tytöt ja naiset ensimmäistä kertaa osaavat yhdistää epämääräiset alavatsakipunsa ja virtsaamisvaivansa heille tehtyyn ympärileikkaukseen. Ikivanhasta ja hyvänä pidetystä perinteestä ei silti ole helppo luopua – ehkäisevä työ vaatii yhteistyötä, aikaa ja kärsivällisyyttä.
Puheeksi ottaminen on tärkeää
Ehkäisevässä työssä ympärileikkauksen puheeksi ottaminen on ammattilaisten tärkein – ja ehkä vaikein – tehtävä. Aihe voi tuntua vieraalta ja vaikealta tai liian sensitiiviseltä. Puheeksi ottaminen voisi olla helpompaa unohtaa tai siirtää toisen ammattilaisen tehtäväksi.
Tyttöjen ympärileikkaus tulee kuitenkin ottaa puheeksi aina kun ammattilainen kohtaa perinnettä harjoittavasta maasta tulevan asiakkaan tai potilaan. Asia otetaan puheeksi niin naisten kuin miestenkin kanssa. Alkuun voi päästä sillä, että ottaa asiakkaan tai potilaan lähtömaan ja sen kulttuurin puheeksi. Ympärileikkausten yleisyyttä kuvaava kartta voi olla avuksi.
Ympärileikkauksen ehkäisy on ammattilaisten velvollisuus
Äitiys- ja lastenneuvoloilla, varhaiskasvatuksella, kouluilla sekä vastaanottokeskuksilla on merkittävä rooli tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisemisessä. Ympärileikkauksen terveyshaitoista ja lainvastaisuudesta on mahdollista keskustella terveystarkastusten yhteydessä sekä lapsen että molempien vanhempien kanssa. Kouluissa ympärileikkaus voidaan käsitellä opetussuunnitelman mukaisesti esimerkiksi terveystiedon opetuksessa. Ympärileikkausta ja sen terveyshaittoja, siihen asennoitumista ja sen merkitystä tyttöjen identiteetille voidaan käsitellä myös keskusteluryhmissä.
Koululaisten pitkät lomamatkat entiseen, perinnettä vielä harjoittavaan kotimaahan voivat herättää epäilyjä ympärileikkausuhasta. Tällöin asiasta keskustellaan vanhempien ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän kanssa. Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos vielä vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeenkin näyttää siltä, että lomamatkan yhtenä tarkoituksena on ympärileikkaus. Poliisi on tärkeä yhteistyökumppani, jos on epäily ympärileikkauksen uhasta tai jos tiedetään, että Suomessa asuva tyttö on ympärileikattu.
Suomessa on mahdollisuus päästä sekä ympärileikkauksen avaus- että korjausleikkaukseen. Vaikka avausleikkaus on teknisesti helppo ja nopea toimenpide, leikkaukseen tuleva tyttö tai nainen tarvitsee keskustelumahdollisuuden ja henkistä tukea sekä ennen että jälkeen toimenpiteen. Korjausleikkauksen yhteydessä tarve keskustelulle ja henkiselle tuelle on vielä avausleikkaustakin ilmeisempi.
Koulutusta ja toimintaohjelman päivitys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien selvitysten viesti oli selkeä: ammattilaisten koulutukselle ja tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman jatkolle on tarve. Ehkäisevä työ on koettava yhteiseksi asiaksi, jotta siinä onnistutaan. THL päivittää olemassa olevan toimintaohjelman, jossa keskeisinä asioina tulevat olemaan ammattilaisten koulutus ja käytäntöjen luominen jo leikattujen tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kansainvälisenä tyttöjen ympärileikkauksen vastaisena päivänä voimme olla ylpeitä siitä, että tyttöjen ympärileikkaus on meillä Suomessa otettu vakavasti.
Lisätietoja
Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012–2016 (FGM), Sosiaali- ja terveysministeriö 2012
Koukkula, Mimmi ym. (2014) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman 2012–2016 (FGM) väliarviointi. Työpaperi 26/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Koukkula, Mimmi ym. (2017) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman 2012–2016 (FGM) loppuarviointi. Työpaperi 4/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.