Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on pyörähtänyt käyntiin.

Suuri joukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kokoontui THL:ään 3. helmikuuta pohtimaan, miten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan ja miten palvelut sovitetaan yhteen ihmisen tarpeita vastaavaksi.

Kaksivuotinen kehittämisohjelma sisältää runsaasti odotuksia. Miten toiveisiin voidaan vastata?

Tavoitteiden saavuttamista seurataan tiukasti

Ohjelman alueellisiin hankkeisiin osoitettava valtionrahoitus velvoittaa tekemään muutoksia palveluissa.

Hankeoppaassa esitetään viisi tavoitetta:

  • palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus paranevat
  • painotus siirtyy raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat
  • palvelut ovat monialaisia ja yhteentoimivia
  • muutokset auttavat hillitsemään kustannuksia.

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan monella tavalla. Tuloksia seurataan tilastoin, rekisterein, kyselyin, haastatteluin ja oma-arvioinnein.

Yhteinen tahto auttaa tunnistamaan kehittämiskohdat

Tavoitteisiin päästään, jos alueilla on yhteistä tahtoa tehdä perustavanlaatuisia muutoksia. Yhteinen tahto auttaa tunnistamaan ongelmia, joihin Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman avulla haetaan ratkaisuja.

Yksi vaadittava muutos on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteinen palveluprosessi: jos tahtoa sen kehittämiseksi ei ole, asiat mutkistuvat ja päädytään takaisin poteroihin.

Nykyistä tilannetta voi testata esimerkiksi kysymällä, miten asiakkaan tai potilaan tieto kulkee hänen mukanaan sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Joutuuko hän kertaamaan taustatietonsa, lääkityksensä ja asiointinsa vaiheet aina uudelleen eri viranomaisen luona?

Jos vastaus on kyllä, voi kysyä, mitä se maksaa ja mikä on alueen tahtotila tai kyky toimia niin, että tieto kulkisi paremmin.

Edelleen voidaan kysyä, miten palvelujen saumattomuus ehkäisevältä tasolta peruspalveluihin ja sieltä edelleen erikoistuneimpiin palveluihin toimii.

Kysymyksiin vastaamista vaikeuttaa se, että asiakkaiden tilanteet ja ongelmat vaihtelevat suuresti. Myös palvelut ovat hajallaan ja muuttuvat jatkuvasti.

Palvelupolkumallin avulla saumattomia palveluja

Ratkaisujakin on jo olemassa.

Palvelupolkumallissa on yleisellä tasolla kuvattu, miten sote-palvelut saadaan käytännössä toimimaan saumattomasti ja niin, että ne tukevat ihmistä erilaisissa elämäntilanteissa.

Mallissa asiakkaaksi voi hakeutua vaivattomasti erilaisia kanavia pitkin – olennaista ei ole, miten asiakas osaa tai kykenee itse hoitamaan asioitaan.

Asiakkaan kokonaistilanne huomioidaan heti vastaanottopalveluissa, joista on suora yhteys sosiaalihuollon, terveydenhuollon, järjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintoihin ja palveluihin.

Palvelupolkumallin keskeisin idea on kokonaisarkkitehtuuri, jonka avulla erilaisista kehittämistoimista voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus.

Digitaaliset palvelut säästävät voimavaroja heikompien auttamiseen

Syvällisin muutos syntyy, jos palvelut eivät enää määrity organisaatioista tai ammattilaisesta käsin vaan asiakkaan elämäntilanteen ja tuen tarpeiden mukaisesti.

Palveluissa on hyödynnettävä digitalisaatiota tarjoamalla sähköisiä omatoimipalveluita niille, jotka kykenevät, voivat ja haluavat itse vaalia terveyttään ja hyvinvointiaan.

Yhtä lailla digitaalisia palveluita voi käyttää esimerkiksi kroonisten sairauksien omahoidon tukena ja asiakkaan itse raportoiman hoidon välineenä.

Mitä enemmän vahvistetaan ja tuetaan kansalaisten halua ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, sitä enemmän voimavaroja voidaan suunnata sinne, missä ihmisen ja lähiyhteisön voimavarat ovat heikot tai ongelmat isoja ja monimutkaisia.

Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää lähes poikkeuksetta monialaista yhteistyötä.

Sovitut toimintamallit muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi Kela, työvoimapalvelut, asuntoviranomaiset, kuntoutuspalvelut) säästävät aikaa ja resursseja kohtaavaan, osallistavaan työskentelyyn asiakkaan kanssa.

Lue lisää:

Karjalainen, Pekka & Kivipelto, Minna & Liukko, Eeva (2020) Teesit sosiaalihuollon kehittämisohjelman toteuttamiseksi. Slideshare-esitys.

Koivisto, Juha & Tiirinki, Hanna (toim.) (2020) Monialaisten palvelutarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin toimintamallit ja työkalut – väliraportti. THL. Työpaperi 4/2020. Helsinki.

Niemelä, Jorma & Kivipelto, Minna (2019) Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. THL. Työpaperi 37/2019. Helsinki.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3. Helsinki.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *