Olemme viimeisen vuoden ajan selvittäneet, miten tutkia aikuissosiaalityön vaikuttavuutta käytössämme olevan AVAIN-mittari aineiston avulla (ToituAVAIN II). Mittarin avulla voidaan seurata aikuissosiaalityön tavoitteita ja asiakkaiden tilanteiden ja työskentelyn etenemistä.  Käytössämme oleva aineisto on kerätty vuoden 2023 aikana viideltä hyvinvointialueelta. Olemme yhdistäneet aikuissosiaalityön AVAIN-mittarin tietoihin Kelan toimeentulotukiaineiston.

Mielenkiintoisena havaintona aineistostamme nousi aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen käyttö. Kun vertasimme aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta koko Suomen väestön toimeentulotuen tarpeeseen, näyttää alustavien tulosten mukaan siltä, että aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat toimeentulotukea lyhyemmän aikaa kuin sellaiset toimeentulotuen saajat, joilla ei ole aikuissosiaalityön asiakkuutta.

Noin 40 prosenttia aikuissosiaalityön asiakkaista ei saa toimeentulotukea lainkaan. Noin 40 prosenttia aikuissosiaalityön asiakkaista saa toimeentulotukea alle neljä kuukautta vuodessa, kun taas kaikista toimeentulotuen saajista noin 50 prosenttia tarvitsee toimeentulotukea vain näin lyhyen aikaa. 

Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että sosiaalityön palvelujen avulla asiakkaiden tarve toimeentulotukeen vähenee.

Vaikuttavien palveluiden ohella on tunnistettava myös ei-vaikuttavat toimet

Hallituksen toimeentulotuen kokonaisuudistuksessa tavoitellaan toimeentulotuen käytön vähenemistä. Ehdotetut toimet kohdistuvat kuitenkin pääosin tuen leikkauksiin ja vastikkeellisten toimien lisäämiseen. Hallituksen kaavailemat uudistukset ja leikkaukset toimeentulotukeen voivat teknisesti vähentää tuen saajien määrää tiukentamalla ehtoja ja lisäämällä sanktioita. Tämä ei kuitenkaan poista niiden ihmisten todellista tuen tarvetta, jotka ovat turvautuneet viimesijaiseen etuuteen. Uudistukset voivat jopa lisätä pienituloisuutta ja syventää köyhyyttä, eivätkä ne puutu tuen tarpeen taustalla oleviin rakenteellisiin ja juurisyihin.

Kelan lähettämät automaatti-ilmoitukset eivät ole osoittautuneet kovin vaikuttaviksi keinoiksi nekään. Hyvinvointialueet eivät koe saavansa yhteyttä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneisiin henkilöihin toimeentulotuen tarpeen taustalla olevien syiden selvittämiseksi ja mahdollisten palvelutarpeiden arvioimiseksi. Erityisen haasteellista on tavoittaa heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut ja näin ollen tarve sosiaalityön palveluille olisi korostunut.

Jos taas toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö pääsee sosiaalityön palvelujen piiriin, hänen mahdollisuutensa selviytyä arjesta omatoimisesti paranevat. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta voi avata tien työttömyysetuuksiin ja sairasloman hakemisessa avustaminen mahdollistaa sairauspäivärahan saamisen.  Kuitenkin vain noin viidennes toimeentulotukea saaneista oli vuonna 2023 saanut myös sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa (21 %).

Vaikuttavuudessa mekanismien tunnistaminen tärkeää

Tutkimme aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen käyttöä myöhemmin laajemmilla kansallisilla aineistoilla, jolloin on mahdollista selvittää aikuissosiaalityön asiakkaiden palveluiden ja tukien käyttöä vieläkin laajemmin. Tarvitsemme lisätietoa myös niistä mekanismeista, joiden avulla sosiaalityössä kyetään vähentämään asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta.

Tiedon avulla etsimme lisätietoja siitä, miksi sosiaalityön asiakkailla pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen on vähäisempää kuin niillä pitkään toimeentulotukea saaneilla, jotka eivät ole olleet sosiaalityön asiakkaina.

Lue lisää

Elovainio, M., & Kivipelto, M. (2023) Sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan palvelujen sekä toimeentulotuen riittävyys. Teoksessa M. Kivipelto (toim.), Toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö: Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 46–65.

Kivipelto, M. (2020). Osallistavaa aikuissosiaalityötä: Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun tulokset.

Tanner, N., & Kivipelto, M. (2022). AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä.

Toimeentulotuki, palvelut ja etuudet sote-integraatiossa II (ToituAVAIN II)

Saikkonen, P. & Mukkila, S. (toim.) (2025) Toimeentulotuki 2020-luvulla. Tavoitteena parempi viimesijainen turva. Raportti 2/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

VTT (2025)  Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret – tunnistaminen, tavoittaminen ja kuntouttaminen. Tarkastuskertomus 1/2025. Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *