Valmistelussa olevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat poikkeuksellisen laajoja reformeja, joilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla Suomessa. Uudistusten vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka ne saadaan toteutettua. Siksi on olennaista seurata, tutkia ja arvioida uudistusten odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia maakunnissa ja kansallisesti. Viranomaisten seurannan lisäksi on tärkeää, että uudistusten tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan myös tieteellisen tutkimuksen avulla.

Laajojen uudistusten seurannan ja arvioinnin toteuttaminen edellyttävät useiden tieteenalojen tutkimus- ja arviointimenetelmien yhdistämistä toiminta- ja tapaustutkimuksen tavoin. Tutkimuksellisessa arvioinnissa tuotetaan tietoa uudistusten toteutumisesta, vaikuttavuudesta ja muutoksiin liittyvistä tekijöistä.

Tietoa käytetään uudistusten korjaustarpeisiin ja toimivien ratkaisujen esiin tuomiseen.

Eri tahot ovat viime viikkoina korostaneet uudistusten tutkimuksen ja arvioinnin tärkeyttä osana toimeenpanon kokonaisuutta. Valtiovarainvaliokunnan lausunnossa (17.5.) todetaan, että uudistuksen yhteydessä tulee turvata lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus. Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimustoimintaa koskeva valtion korvaus laajennetaan koskemaan myös sosiaalitieteellistä tutkimusta. Professori Pekka Neittaanmäki puolestaan kirjoitti HS:n mielipidepalstalla (22.5.), että Englannin terveysjärjestelmässä (NHS) tutkimus- ja kehittämistyö on osa toimeenpanon suunnitelmaa, painotettavat osa-alueet ovat pitkälti samoja kuin Suomen sotessa, ja Suomi on edelläkävijä terveydentilan tilannekuvan muodostajana. HS:n pääkirjoituksessa (24.5.) taas todettiin, että Suomella on poikkeuksellista tietopääomaa. Ja pääjohtaja Pekka Soini kertoi Ylen aamu-tv:ssä (24.5.), että sijoittaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on investointi, ei kuluttamista.

STM pyysi, että THL koordinoi valtakunnallisen taustaselvityksen uudistusten vaikutusten arviointitarpeista. Työ on käynnissä. Taustaselvitystä varten tehdään verkkokyselyjä organisaatioille sekä tutkijoille, arviointien tekijöille ja ryhmille. Kuluvan vuoden huhti-toukokuussa ensimmäisiin kyselyihin saatiin 215 vastausta (170 vastausta organisaatioilta). Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten analyysit on aloitettu ja ensimmäiset tulokset ovat käytettävissä kesäkuun aikana.

Kysymyksillä kartoitettiin mm. mitkä asiat uudistusten valmistelussa olisivat viime vuosina (2015–2017) vaatineet kattavampaa tutkimusta ja arviointia sekä mitä teemoja tai aiheita pitäisi tutkia tai arvioida vuosina 2018–2019, uudistusten käynnistyttyä vuonna 2020 ja siitä eteenpäin. Kysyimme myös, miten tällaiset arvioinnit tai tutkimukset tulisi rahoittaa, ovatko nykyiset aineistot riittävät tarkoituksiin tai tuleeko tutkimus- tai arviointia varten valmistaa uusia aineistoja.

Vaikka saimme ensimmäisiin kyselyihin hyvän määrän vastauksia, haluamme jatkaa vuoropuhelua uudistusten vaikutusten selvittämisestä. Jos sinua kiinnostaa tutkia tai arvioida uudistuksia, ehdota asioita, aiheita tai teemoja vastaamalla lyhyeen kyselyyn (myös nimettömänä). Kysely on avoinna ainakin 30.6.2018 saakka.

Siirry kyselyyn tästä.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *