Eduskuntavaalien lähestyessä eri puolueet esittävät omia parannusehdotuksiaan valtiontalouden kuntoon saamisessa. “Leikkauslistat” ovat yksi keino, joita lähes jokainen puolue esittää tulevan hallituskauden tehtäviksi. Yhteiskunnan heikompiosaiset eivät säästy leikkauksilta, jos listat todentuvat. Esimerkiksi Kelan lääkekorvausten muutokset osuivat kuluneella vaalikaudella juuri vähätuloisiin ja sairaisiin vanhuksiin, joilla on suuret lääkemenot.

Toinen esitetty keino on “toimintojen tehostaminen”. Käytännössä palvelujen tehostamisella tarkoitetaan usein resurssien heikentämistä, kuten työvoimahallinnossa palvelujen siirtämistä verkkoon. Jälleen heikompiosaiset kärsivät: kaikilla ei ole vaadittavia pankkitunnuksia palvelujen käyttämiseen. Lisäksi verkkoasiointi vaatii monenlaista osaamista, pääsyä laitteille ja vankkaa näkemystä omasta osaamisesta ja sen markkinoinnista.

Toimet, joissa ekonomit on laitettu tehostamaan julkisten palvelujen prosesseja tuottavat usein vain näennäistä palvelujen tehostumista ja kustannussäästöjä, kun samaan aikaan palvelujen hyvinvointia tuottavat vaikutukset heikkenevät.

Huono-osaisista huolehtivat pärjäävät paremmin

Palvelu ei parane säätämällä uusia lakeja tai rankaisemalla ammattilaisia tai organisaatioita huonosta palvelusta. Palvelu ei parane myöskään tekemällä pelkkiä järjestelmätason uudistuksia, kuten yhdistämällä pieniä toimijoita isompiin.

Palvelun paraneminen edellyttää ammattilaisille annettua tukea ja luottamusta siihen työhön, joka on havaittu vaikuttavaksi. Tällaisia ovat sosiaalityössä esimerkiksi mahdollisuus paneutua huolella asiakkaan tilanteeseen, asiakkaan pitkäjänteinen sosiaalinen tukeminen, luottamuksellinen työntekijä-asiakassuhde ja palvelun henkilökohtainen luonne. Myös yhdyskuntia vahvistavan työn vaikuttavuudesta on näyttöä.

Lisäksi ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta, työ ei muutoin uudistu.

Lukuisat tutkimukset ja selvitykset tukevat sitä tosiasiaa, että ne yhteiskunnat, jotka huolehtivat huono-osaisista, pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa parhaiten myös talouden ja kilpailukyvyn mittareilla. Koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kehittäminen ovat sosiaalisia investointeja, jotka tuottavat lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Suomi on tässä ollut pitkään etulinjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kansanedustajaehdokkaiden olisi hyvä perehtyä tutkimuksiin, joissa osoitetaan sosiaalisten panostusten merkitys. Raportteja ja selvityksiä vaikuttavuudesta löytää esimerkiksi WHO:n ja EU:n verkkosivuilta. Suomessa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset THL mukaan lukien tuottavat monipuolisesti tietoa erilaisten sosiaalisten panostusten vaikutuksista ja merkityksistä. Tämän tiedon käyttäminen vaalikampanjassa leimaisi ehdokkaan todennäköisesti hyvinvoinnin puolustajaksi.

Lue lisää:

Minna Kivipelto ym. (toim.) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL, Raportteja 8/2013.

Vaikuttavuus thl.fi’ssä

Sipilä, Jorma, Hyvinvointivaltio sosiaalisena investointina: älä anna köyhälle kalaa vaan koulutus! Yhteiskuntapolitiikka 4/2011, ss. 359–372.

Practices that Work. European Platform for Investing in Children, EU

Social Care Institute for Excellence, SCIE

Evidence on Social Determinants of Heath. WHO.

Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna, AVAIN-mittarin soveltuvuus toimeentulotuen vaikuttavuuden arvioinnissa – mittarin testaus Seinäjoen sosiaalivirastossa. Hallinnon Tutkimus 2014/3, ss. 225–242.

Karjalainen, Pekka & Kivipelto, Minna, Yhdyskuntatyö kansalaisia kohtaamassa. Teoksessa: Haverinen, Riitta & Kuronen, Marjo & Pösö, Tarja (toim.) Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Vastapaino, 2014, ss. 219–240.

Saikkonen,  Paula, Blomgren, Sanna, Karjalainen, Pekka, Kivipelto, Minna, Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisuja. Ilmestyy keväällä 2015.

Kaikki kirjoittajat:

Sanna Blomgren, tutkija, sosiaalipolitiikan tutkimus, THL
Pekka Karjalainen, erikoistutkija, sosiaalipolitiikan tutkimus, THL
Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, sosiaalipolitiikan tutkimus, THL
Paula Saikkonen, tutkija, sosiaalipolitiikan tutkimus, THL

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *