Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan muuallakin kuin Suomessa. Taustalla olevat haasteet – väestön ikääntyminen, moniongelmaisuus, terveydellinen epätasa-arvo ja niukkenevat resurssit – ovat yhteisiä, ja niin ovat pitkälti myös tavoitteet: ehkäisevän toiminnan ja peruspalvelujen vahvistaminen. Ja kuten Suomessa, järjestelmää voidaan uudistaa muun muassa valinnanvapautta ja palveluintegraatiota edistämällä.

Tarkastelimme sote-uudistuksia Baskimaassa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Valinnanvapauden vahvistamisen sijaan nämä alueet ovat painottaneet palvelujen yhteensovittamista käytännönläheisellä ja jopa asiakastyön ytimiin ulottuvalla tavalla. Palvelujen yhteensovittamisen keskeinen keino on ollut rakentaa palvelun tuottajien kumppanuuksia ja vastuuttaa niitä yhdessä toteuttamaan asiakaslähtöisiä, integroituja palveluja.

Espanjassa Baskimaan terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi systeemitasoisen muutoksen korjaavasta ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Uudistuksen keskeisin saavutus ovat integroidut hoito-organisaatiot. Ne ovat tietyn alueen sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköiden muodostamia julkisia integroituja palveluntuottajaorganisaatioita, jotka ottavat vastuulleen alueen väestön terveyspalvelujen tuottamisen.

Skotlannissa on haluttu toteuttaa yhtenäinen, integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Vuonna 2014 säädetty laki velvoittaa NHS Skotlannin terveydenhuollon 14 lautakuntaa ja sosiaalipalvelujen 32 paikallista hallintoaluetta perustamaan 31 sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanuutta. Niistä kunkin on pitänyt laatia yhteinen ja yksityiskohtainen integraatiosuunnitelma, josta ilmenee, mitä tehtäviä ja palveluja delegoidaan yhteiselle integraatioelimelle.

Myös Pohjois-Irlannissa on 2000-luvun uudistuksilla edistetty palvelujen toiminnallista ja käytännöllistä yhteensovittamista. Tähän on pyritty muun muassa perustamalla 17 moniammatillista integroitua palvelukumppanuutta, jotka ovat palveluntuottajien yhteistyöverkostoja ja joissa suunnitellaan ja koordinoidaan paikallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Suomessa ratkaisua on haettu hieman eri suunnalta. Sote-uudistuksen valinnanvapauspainotteisuuden myötä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut ovat sijoittumassa pääosin erilleen. Erityisesti vaikeassa tilanteessa olevien asiakkaiden tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla valinnanvapaus pirstoo palvelujen kenttää perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja asiakassetelipalveluihin. Palveluja harsitaan kokoon ohjauksellisin, menetelmällisin ja käytännöllisin keinoin.

Tarkastelemissamme maissa sote-uudistuksille on ollut vahva tahtotila, mutta siitä huolimatta muutoksen toteuttaminen on ollut haasteellista ja aikaa vievää. Löysimme toteuttamisen tavoista kuitenkin hyviä eväitä, joita tulisi vaalia Suomen sote-uudistusta ja erityisesti palveluintegraatiota toteutettaessa:

  1. Strateginen ja osallistava johtaminen: Maakunnassa palvelujen yhteensovittaminen edellyttää asiakas- ja asiakasryhmäkeskeistä sekä eri toimijaryhmät osallistavaa, vankkaa strategista johtamista. Lisäksi tarvitaan järjestäjän, palvelun tuottajien ja ammattilaisten yhteistä käsitystä uudistuksen sisällöstä ja suunnasta.
  2. Systeemisen muutoksen edistäminen: Sote-uudistus on systeemistä muutosta, joka koskettaa kaikkia sote-järjestelmän toiminnan tasoja. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely ja kuvaaminen edellyttää järjestäjän, palvelun tuottajien, ammattilaisten ja asiakkaiden yhteiskehittelyä ja näkökulmien huomioon ottamista.
  3. Yhteistoiminnallisuus asiakastyössä: Asiakastason toiminnassa on luotava uudenlainen, yhteistoiminnallinen työ- ja toimintakulttuuri eri ammattiryhmien ja -alojen sekä palvelutuottajien kesken. Palvelujen saumaton yhteensovittaminen asiakastasolla edellyttää yhteensopivien tietojärjestelmien lisäksi sopimista yhteisistä pelisäännöistä ja käytännöistä.
  4. Kehittämistyön luovuus ja innovatiivisuus: Rajoja ylittävälle kehittämiselle ja kansalaisten osallistamiselle tulee luoda suotuisia ympäristöjä ja mahdollisuuksia, stimuloida uudenlaista ajattelua, toteuttaa yhteisiä aloitteita ja rohkaista jaettuun johtajuuteen. Kehitettyjä ratkaisuja ja malleja tulee jakaa yli maakuntarajojen sekä luoda maakuntien välisiä kehittämisfoorumeja.
  5. Koulutus ja perehdytys: Uudistuksen onnistunut toteuttaminen edellyttää uudenlaisen yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin koulutusta, perehdytystä ja harjoittelua kaikilla toiminnan tasoilla.

Järjestelmän toteutuksen yhtenäisyys ja loogisuus vaatii kovaa ja huolellista työtä maakuntien johdolta, asiakastyötä tekeviltä ammattilaisilta  ja yhteistyökumppaneilta. Lisäksi pienten ja suurten palvelun tuottajien on ymmärrettävä laajeneva vastuunsa kansallisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toteuttajina. Kyse on ennen kaikkea ammattitaidosta ja kyvystä toimia yhdessä.

Lue lisää:

Juha Koivisto & Eeva Liukko. Palvelujen yhteensovittamisen haaste : Katsaus Baskimaan, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Työpaperi 35/2017.

Sote-palvelujen integraatio thl.fi:ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *