Merkittävä hanke Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi on puolivälissä. Kahdeksi hallituskaudeksi (2020–2027) asetettu sosiaaliturvakomitea esitti välimietinnössään maaliskuussa, että tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvan vaiheittaisen kokonaisuudistuksen yhdistämällä työikäisten sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi.
Pian työnsä aloittavan hallituksen on linjattava, miten työ saadaan menestyksellä päätökseen.
Ajatus yhdestä perusturvaetuudesta on jatkoa Suomen vuosikymmenien aikana kehittyneelle kansainvälisesti poikkeuksellisen laajalle asumisperusteiselle sosiaaliturvalle. Yhden perusturvaetuuden kaltainen malli on ollut esillä eri selvityksissä ja puolueiden ohjelmissa jo pitkään. Perusturvaetuuksien yhdistämisen selvittäminen on kirjattu myös komitean asettamispäätökseen.
Komitean nimitti marraskuussa 2021 THL:n Jussi Tervolan johtaman tutkijaryhmän selvittämään yhden perusturvaetuuden mallia. Selvitystyön pohjalta komitean kansanedustajajäsenet valmistelivat syksyn 2022 aikana oman mallinsa.
Yhdistäminen koskisi työikäisten sosiaaliturvaetuuksia, jotka turvaavat perustuslain 19.2 § mukaisesti perustoimeentulon työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden aikana sekä lapsen syntymän perusteella.
Nykyjärjestelmässä näitä tilanteita varten on viisi perusturvaetuutta: työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha sekä vanhempainpäivärahat (raskausraha ja vanhempainraha).
Yksinkertaisempi järjestelmä
THL julkaisi huhtikuussa raportin, joka kuvaa, mitä yhden perusturvaetuuden malli voisi tarkoittaa käytännössä.
Perusturvaetuuksien yhdistämisellä tavoitellaan nykyjärjestelmän yksinkertaistamista, mikä on jo itsessään hyvä tavoite. Asiakkaan kokemusta sosiaaliturvan monimutkaisuudesta voidaan lievittää myös toimeenpanoa kehittämällä, esimerkiksi komiteankin esittämällä digitaalisen kansalaisuuden päälle rakennetulla digilompakolla.
Sosiaaliturvauudistusta valmistellaan samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpano on alkanut. Samalla on käynnissä työllisyyden kuntakokeiluita.
Sosiaaliturvakomitean tavoitteena on kytkeä etuudet ja palvelut tiiviimmin toisiinsa, jotta työikäisten sosiaaliset ja terveysongelmat, toimintakyvyn vajeet ja poissaolot työelämästä jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii uudistajilta ja toimeenpanijoilta paljon, mutta se on mahdollista panostamalla tutkimukseen, innovointiin ja arviointiin.
Sosiaaliturva on rakentunut vuosikymmenten aikana
Sosiaaliturvakomitean päätavoitteena on luoda 30 vuoden päähän ulottuva myönteinen visio Suomen sosiaalisturvasta.
Sosiaaliturvan eri osat on luotu ja niitä on kehitetty vuosikymmeniä toisistaan erillään. Jos asumisperusteiden sosiaaliturva suunniteltaisiin nyt puhtaalta pöydältä, siitä voisi tulla pitkälti komitean esittämän yhden perusturvaetuuden mallin mukainen.
Yksi perusturvaetuus tulisi nähdä ensimmäisenä askeleena pitkässä prosessissa sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ja modernisoimisessa. Uudistettu sosiaaliturva vastaa tämän päivän ja huomisen ihmisten, perheiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin.
Uudenlaista poliittista valmistelua
Sosiaaliturvauudistuksen parlamentaarinen valmistelu on synnyttänyt uudenlaista yhteistyötä politiikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden kesken. Puolueita edustavat kansanedustajat ovat komiteassa tehneet poliittisten ongelmien ja tavoitteiden määrittelyä ja sopineet tämän pohjalta parlamentaarisesti yli vaalikausien ulottuvista linjauksista.
Yhteiskunnalliset ongelmat ja hyvinvointivaltion itsessään ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Siksi päättäjien on tehtävä yhteistyötä virkamiesten ja tutkijoiden kanssa jo ongelmien ja tavoitteiden määrittelyvaiheessa.
Tutkijoille ja virkamiehille osallistuminen asiantuntijoina poliittiseen dialogiin on monella tapaa uutta. Työnjako on kuitenkin selvä. Hallituksen tehtävänä on hallitusohjelmansa mukaisten vaalikauden linjausten ja päätösten tekeminen sekä toimeenpanon johtaminen.
On tärkeää, että uusi hallitus tukee sosiaaliturvakomitean linjausta yhden perusturvaetuuden valmistelusta. Tämä vaatii selkeää kirjausta hallitusohjelmaan. Uudistuksen valmistelun tarvitseman mittavan tutkimus- ja arviointityön resurssit ja niiden organisointi tulisi myös kirjata hallitusohjelmaan.
Komiteatyön ensimmäisen kauden oppeja on ollut, että suuret poliittiset uudistukset edellyttävät oman in-house tutkimus- ja arviointityöryhmän. Katseet kääntyvät valtion tutkimuslaitoksiin, joiden osaamista, resursseja ja roolia isojen uudistusten valmistelussa tulisi edelleen vahvistaa.
Lue lisää
Sosiaaliturvakomitean välimietintö
THL, Tutkimuksesta tiiviisti: Yhden perusturvaetuuden toteuttamisen vaihtoehdot
Blogi on osa Uusi sosiaaliturva -blogisarjaamme. Sarjassa aiemmin julkaistut blogit:
- EU ottamassa aktiivisemman otteen kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien uudistamisesta – sosiaalisen investoinnin malli korostaa yksilön aktiivisuutta
- Toimeentulotukilaki uudistui, hyvinvointialueilla on mahdollisuus parantaa viimesijaista turvaa
- Sosiaaliturvan pitää joustaa elämäntilanteiden mukaan – tuore perhevapaauudistus on askel eteenpäin, mutta kotihoidontukeen ei edelleenkään koskettu
- Suomen sosiaaliturva toimii pääosin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan – miksi korjata ehjää?
- Vertailimme vähimmäisturvaa eri maissa: Tanskan järjestelmässä lähes kaikki on eri tavalla kuin Suomessa
- Oletko miettinyt sosiaaliturvan tulevaisuutta, kun väestö ikääntyy, työelämä muuttuu ja ilmasto lämpenee?
- Sosiaaliturvamallien ideoista on pitkä matka käytännön toteutukseen: esimerkkinä osallistumistulo
- Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä