5 vinkkiä kuntapäättäjille: tällainen on asukkaita houkutteleva avoin kohtaamispaikka

Kun koronasta päästään, kuntiin kannattaa luoda lisää houkuttelevia avoimia tiloja ja kohtaamispaikkoja, koska tutkimusten mukaan ne lisäävät ihmisten hyvinvointia – kuten yhteenkuuluvuuden, merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia. Esimerkiksi kirjastot, puistot ja asukastalot ovat avoimia tiloja.

Asukkaiden erilaisiin tarpeisiin taipuvat avoimet tilat lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteisön aktiivisuutta, mikä voi lisätä myös taloudellista toimeliaisuutta. Avoimet tilat vähentävät yksinäisyyttä ja parantavat väestösuhteita, kun ihmiset tekevät asioita yhdessä.

Tässä blogissa annamme viisi vinkkiä houkuttelevan avoimen tilan perustamiseen!

1. Maksuton osallistuminen ja sisäänpääsy

Pienikin maksu voi olla liian iso kynnys osallistumiselle.   Maksuttomuus on avoimuutta, jolla  mahdollistetaan eri ihmisryhmien osallistuminen ja kohtaaminen. Jos tila kuitenkin on maksullinen, sisäänpääsy voidaan toteuttaa vapaalipulla, jonka peruste ei käy ilmi tilaan saapuessa .

Lue vapaa-ajan rannekkeesta, jolla yhä useampi ihminen pääsee osallistumaan liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen (Innokylä)

2. Helppo saavutettavuus

Avoimen tilan tulee sijaita paikassa, jonne on helppo saapua kävellen, pyörällä ja julkisilla liikenneyhteyksillä. Viihtyisä tila on siisti ja siinä on suunniteltu sisustus. Näin viestitään, että kävijöitä ja osallistujia arvostetaan. Avoin tila on myös esteetön. Tietylle kohderyhmälle tarkoitetut tilat suunnitellaan ryhmän tarpeiden mukaan. Esimerkiksi lapsiperheille tarkoitetuissa tiloissa otetaan huomioon lasten tarpeet leikkiin ja aikuisten tarpeet vertaisryhmässä toimimiseen.

3. Kävijät kohdataan yhdenvertaisesti

Eri väestöryhmien osallistumisen kynnystä madalletaan, kun tilaa mainostetaan eri kanavissa ja usealla eri kielellä. Luomalla tilasta houkutteleva, mukaan kutsuva ja moni-ilmeinen avataan ovet kaikille kiinnostuneille. Kun ihminen on astumassa kynnyksen yli, hänet toivotetaan uudestaan ja uudestaan tervetulleeksi yhteiseen tilaan.

Kun yhteisiin tiloihin on helppo tulla, syntyy myös yhteys toisiin paikallaolijoihin todennäköisemmin.  Ihmisille, jotka joutuvat usein asioimaan palveluissa erilaisten ongelmien selvittelemiseksi, on tärkeä saada myönteisiä kokemuksia yhdenvertaisesta kohtelusta ja hyväksyvästä ilmapiiristä. Se auttaa irrottautumaan hetkeksi vaikeuksien täyttämästä arjesta ja avaa uudenlaisia tilaisuuksia.

4. Oleskelua ja monipuolista toimintaa

Houkutteleva toiminta houkuttelee kävijöitä. Avoimissa tiloissa voi järjestää tapahtumia, kokoontua harrasteporukalla, pelata pelejä, käyttää yhteiskäyttöön tarkoitettua ompelukonetta tai järjestää vaikka kortteliruokailuja. Tilassa voi olla myös ohjattua ja kohdennettua vertaistoimintaa, jossa osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksiaan muiden kanssa.

Esimerkiksi perhekeskusten avoimissa kohtaamispaikoissa aikuiset voivat saada tietoa, ohjausta ja neuvontaa kohdennetuissa vanhemmuusryhmissä.  Samalla lapset pääsevät puuhailemaan ikäistensä kanssa.
Perhekeskuksen kohtaamispaikka tarjoaa toimintaa koko perheelle (blogikirjoitus 9.8.2019)

Yhteinen tila voi olla myös mahdollisuus toipumiseen, kuten päihdekuntoutujien vertaiskohtaamisiin tarkoitettu kohtaamispaikka.
Kohtaamispaikka päihderiippuvuudesta toipuville (Innokylä)

Tiedetään, että kun vaikeudet pitkittyvät, ihmiset alkavat vetäytyä omiin oloihinsa. Silloin uhkana on, että elämänpiiri kapenee sekä käsitys omasta itsestä ja muista vääristyy. Siksi on tärkeää, että tilassa voi halutessaan myös vain hengailla tekemättä mitään kummempaa. Jo pelkkä oleskelu samassa tilassa muiden kanssa on keino kokea yhteenkuuluvuutta.

5. Kävijöitä rohkaistaan jättämään oma kädenjälkensä

Ihmisiä innostaa mahdollisuus jättää oma kädenjälkensä näkyviin ja saada positiivista palautetta muilta. Tilaa kannattaakin kehittää ja antaa sen muotoutua tilassa kävijöiden yhteisen tekemisen ja palautteen myötä.

Luovuutta voi toteuttaa tilassa joko yksin tai yhdessä. Esimerkkejä tästä ovat vaihtuvat näyttelyt, tilan sisustuksen uusiminen, syötävä puutarha, pihatanssit, performanssit, osallistujille mieluisat työvuorot tilan toiminnan järjestämiseksi, ympäristötalkoot tai tarinatuokiot. Esimerkiksi nuorten taidetyöpajoissa toteutetaan projekteja, jotka antavat onnistumisen kokemuksia.
Taideprojekti nuoren hyvinvoinnin tukena (Innokylä)

Entä koronarajoitukset?

Pandemia-aikana tapaamisia ja toimintaa voidaan järjestää ulkotiloissa, kun huomioidaan turvavälit ja paikalle on helppo tulla kävellen tai pyörällä. Viheralueiden ja paikallisten luontoreittien saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen kannattaa myös panostaa. Puistojen houkuttelevuutta voidaan lisätä istuimilla ja pöytäryhmillä, istutuksilla, taideteoksilla, yleisövessoilla, esteettömillä reiteillä ja grillikatoksilla.

Tarve kohtaamiselle, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja tapahtumille on patoutunut koronan aikana. Kun rajoituksia puretaan, asukkaita kannattaakin kutsua erilaisiin avoimiin tiloihin ja kohtaamispaikkoihin!

Kuntavaalit 2021 -blogisarjassamme pohdimme kuntien muuttuvaa roolia.

Lue lisää:

Avoimet tilat – ihmiset kohtaavat ja elämänpiiri laajenee (Thl.fi)