Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta.

Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä ja ennaltaehkäisyn painottaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkoholilain muutokset eivät edistä terveellisiä elämäntapoja. Ehkäisyn ja varhaisen tuen tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa ne lisäävät vähentämättä kuitenkaan hoitopalvelujen kysyntää.

Miten alkoholilakia tulisi uudistaa, jotta terveyden tasa-arvo oikeasti lisääntyisi? Maailman terveysjärjestön WHO:n opas suosittaa neliportaista mallia.

1. porras: ei lisää eriarvoa

WHO:n mallin ensimmäinen porras varmistaa, että alkoholipolitiikka ei ainakaan lisää eriarvoisuutta väestöryhmien välillä.

Vaikka alkoholia käyttävät ja sen haitoista kärsivät kaikki väestöryhmät, aiheuttaa sama alkoholimäärä huonossa sosiaalisessa asemassa oleville enemmän haittoja kuin hyväosaisille.

Epäterveelliset elämäntavat kasautuvat sosiaalisen hierarkian alapäässä, jossa yleinen terveydentila on huonompi ja kynnys terveyttä edistäviin ja ylläpitäviin palveluihin on korkeampi. Haittojen ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää sekä kaikkiin väestöryhmiin vaikuttavaa alkoholipolitiikkaa että eri ryhmien tarpeisiin vastaavia kohdennettuja toimia.

Suomessa miesten elinajanodote tulohaitarin alapäässä on 11 vuotta lyhyempi kuin yläpäässä. Naisilla ero on neljä vuotta. Ilman alkoholia ja tupakkaa ero olisi miehillä puolet pienempi ja naisilla kolmanneksen pienempi.

Jos lakiuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, alkoholin kulutuksen laskeva trendi kääntyy todennäköisesti taas nousuun ja haitat lisääntyvät. Alkoholin saatavuuden lisääminen ylläpitää tai jopa lisää eriarvoisuutta.

Alkoholijuomien saatavuutta ei siis pidä lisätä eikä helpottaa. Jos terveyden eriarvoisuutta halutaan vähentää, tulisi helpoimmin saatavissa olevien juomien alkoholipitoisuutta pienentää – ei suinkaan lisätä – ja alkoholiveroa nostaa.

Korkea hinta rajoittaa eniten juuri pienituloisten ja paljon juovien kulutusta.

2. porras: vähennetään eniten kärsivien haittoja

Miehet juovat kaikkialla enemmän kuin naiset. Miehet kärsivät myös suurimmat haitat ja aiheuttavat eniten haittoja muille. Vaikka naisten alkoholinkulutus on moninkertaistunut, juovat miehet kaksi kolmannesta Suomessa kulutetusta alkoholista. Riskikuluttajia on miehistä joka neljäs, naisista joka kymmenes. Vuosituhannen alussa 25-vuotiaan miehen elinajanodote oli seitsemän vuotta lyhyempi kuin samanikäisen naisen. Alkoholi vei miehen elämästä reilut puolitoista vuotta ja yhdessä tupakan kanssa kolme vuotta.

Runsas alkoholinkäyttö ja humalajuominen lisäävät lähisuhdeväkivaltaa.

Runsaan juomisen lisääntyminen ei edistä miesten hyvinvointia ja eikä vähennä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Miesten terveyttä edistävät samat keinot, jotka hyödyttäisivät myös heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia: alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen ja hinnan nostaminen. Humalajuomista vähentäisi myynti- ja anniskeluaikojen rajoittaminen.

3. porras: kohdennettuja toimia

Koulutuksesta pudonneet ja työttömät nuoret ovat usein riskijuojia. Neuvonta miehille ja pojille, riskijuomista vähentävät mini-interventiot ja terveellisiä elämäntapoja tukeminen sopii hyvin ammatillisin oppilaitoksiin, nuorten työpajoihin ja työttömien terveydenhuoltoon sekä asevelvollisuus- ja siviilipalvelukseen.

Kun miehet ja naiset kärsivät alkoholin haitoista eri tavoin, tulee se ottaa huomioon alkoholia koskevassa tiedotuksessa ja neuvonnassa. Naisille tulisi kertoa rintasyövän riskistä ja miehille esimerkiksi ruoansulatuskanavan ja paksunsuolen syövästä, mieshormonin kadosta ja masennuksesta.

4. porras: yleinen yhteiskuntapolitiikka

WHO:n mallin neljännellä portaalla vähennetään eriarvoisuutta koulutus-, työllisyys- ja asuntopolitiikalla. Korkeasti koulutetut ovat usein tietoisia terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulotaso ja työllisyys vaikuttavat mahdollisuuteen ylläpitää terveyttä edistäviä elämäntapoja.

Asuntopolitiikalla voidaan luoda terveyttä edistäviä ympäristöjä ja ehkäistä syrjäytymistä. Yhteiskuntapolitiikka suojaa etenkin heikommassa asemassa olevia alkoholin riskeiltä.

Universaalit terveyspalvelut ovat tehokas keino vähentää eriarvoa. Sote-uudistuksessa tulisi varmistaa, että peruspalveluissa tunnistetaan alkoholin riskikäyttö ja mini-intervention tarve sekä alkoholiongelmien hoitotarve.

Moni suurkuluttaja tarvitsee pitkäjänteistä päihdehoitoa sekä sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien selvittelyä. Heitä ei auta hoitojakso katkolla tai teho-osastolla.

Mitä heikommin yleinen alkoholipolitiikka tukee terveyttä edistäviä valintoja ja vastuunottoa, sitä enemmän tarvitaan varhaista apua ja päihdekuntoutusta sote-palveluissa.

Lue lisää:

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019.

Alcohol and inequities. Guidance for addressing inequities in alcohol-related harm. WHO 2014.

Pekka Martikainen, ym, Income differences in life expectancy. The changing contribution of harmful alcohol consumption and smoking. Epidemiology, 2014, 25 (2): 182-190.

Thomas Karlsson, ym. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. THL Raportti 13/2013.

Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. STM selvityksiä 2007:27.

Alkoholin terveydelle aiheuttamien riskien vähentäminen. THL Tiedä ja toimi 2015.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *