Nykyisessä kireässä taloustilanteessa ei pidä toistaa 1990-laman aikana tehtyä virhettä: lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen ei saa antaa rapautua säästöpaineissa. Säästöt tulivat lopulta tosi kalliiksi ja säästöpäätösten jälkiä on jouduttu korjaamaan tähän päivään saakka.
Vasta viime vuosina sosiaali- ja perhepalvelut on saatu eri puolilla maata tasalaatuisiksi lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen, valvonnan ja seurannan sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla.
Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisaasti ja laittaa kasvamaan korkoa. Kanadalainen taloustieteilijä, Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut, että investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin tuo parhaimman tuoton. Korjaavat palvelut ovat aina kalliimpia kuin ehkäisevät palvelut, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Vanhempien tukeminen näkyy lapsen hyvinvoinnissa ja on kustannustehokasta.
Terveystarkastukset ovat ennaltaehkäisyn perusta
Äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto ovat perheiden universaaleja palveluita, joita kaikki perheet käyttävät. Asiakkaat ovat tyytyväisiä näihin palveluihin, eivätkä koe niiden leimaavan käyttäjäänsä. Terveystarkastuksissa neuvoloissa ja kouluissa huomioidaan sekä lapsen että perheen yksilölliset tarpeet. Huomiota kiinnitetään perheen kannalta oleellisiin asioihin ja tarvittaessa järjestetään lisäkäyntejä.
Neuvolapalvelut edistävät äitien ja isien terveyttä ja tukevat vanhemmuutta. Palvelut tavoittavat myös tulevat isät, jotka muutoin saattaisivat jäädä eriarvoiseen asemaan äiteihin verrattuna. Isiä tuetaan vanhemmuudessa, lapsen terveyden edistämisessä sekä varhaisten oireiden ja riskien tunnistamisessa.
Ongelmien metsästämisestä suojaavien tekijöiden vahvistamiseen
Terveystarkastukset ovat sitä hyödyllisempiä, mitä tehokkaammin ne vahvistavat lasta ja perhettä suojaavia tekijöitä, ja mitä varhaisemmin huoliin ja ongelmiin tartutaan. Suojaaville tekijöille ja niiden vahvistamiselle on vahvat tutkimukselliset perustelut, ja uutta tietoa kertyy jatkuvasti.
Kun tuemme lapsen, nuoren ja vanhempien pärjäämistä, autamme heitä selviytymään kuormittavissa elämäntilanteissa, joita kaikkia ei voida välttää. Tukemalla vanhempien pärjäämistä ja terveellisiä elintapoja vaikutamme lapsen terveyteen ja hyvinvointiin ja ehkäisemme esimerkiksi päihteiden käyttöä ja käytösongelmia.
Terveyden edistäminen on monen eri toimijan yhteistyötä. Koko yhteisön terveyden edistäminen ja terveystiedon ja -taitojen opetus ovat tärkeitä, mutta ne eivät kuitenkaan kokonaan korvaa yksilön tai perheen yksilöllistä terveysneuvontaa.
Terveyden edistämistä ei voi myöskään valjastaa pelkästään teknologian varaan, vaikka hyvin lupaavia tuloksia on saatu.
Riskiryhmille kohdennetuissa palveluissa on omat riskinsä
Myös peruspalveluiden kohdentaminen on tarpeen ja kohdennettuja palveluita tarjotaan myös neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, esimerkiksi lisäkäynteinä ja ryhmämuotoisena tukena. Palveluiden kohdentaminen riskiryhmille ei kuitenkaan korvaa kaikille tarkoitettuja universaaleja palveluja.
Lapsen ja nuoren yksinäisyyttä tai sisäänpäin kääntyneitä oireita ei tunnisteta helposti, jos terveysseuranta ei ole säännöllistä. Ilman terveysseurantaa lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta syntyisi huoli vasta kun oireilu pahentuu, jolloin avunsaantiin on jo tullut viivettä.
Terveyteen ja terveystottumuksiin liittyvien riskien ja oireiden tunnistamista ei voida sälyttää varhaiskasvatuksen, koulun tai sosiaalitoimen harteille. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava oikeus terveytensä ylläpitoon, tarvittavaan hoitoon tai muuhun tukeen ja apuun mahdollisimman varhain. Terveyden edistäminen ja sairauksien varhainen tunnistaminen sekä hoito ovat terveydenhuollon ydintehtäviä.
Ehkäisevät palvelut suojaavat kaikkia
Maailman alhaisimpiin lukeutuva äitiys- ja imeväiskuolleisuus sekä rokotusten avulla aikaansaatu tartuntatautien väheneminen ovat kiistattomia näyttöjä siitä, että ehkäisevät palvelut ovat vaikuttavia. Pakolaistilanteen vuoksi ehkäiseviä palveluja tarvitaan yhä enemmän. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä rapauttamaan hyvin toimivaa, pitkät perinteet omaavaa palvelujärjestelmää.
Kaikille tarjottavat äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelut tavoittavat kaikki perheet riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta. Tämä on palvelujemme vahvuus, koska erona muihin maihin verrattuna Suomessa myös haavoittuvassa asemassa olevat käyttävät universaaleja lasten, nuorten ja perheiden palveluja.
Me ainakin laittaisimme euromme kasvamaan ennaltaehkäisyn kukkaruukkuun taloustilanteen korjaantumista odotellessa.
Lue lisää:
Marjaana Pelkonen, ym. (toim.), Hyvinvointia useammille – lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM, Raportteja ja muistioita, 36/2013.
Tarja Paakkonen, Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus lapsiperhepalveluissa – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. THL, Työpaperi, 12/2015.