Universaali ehkäisevä terveydenhuolto on palvelua, jota tarjotaan kaikille tiettyyn kohderyhmään kuuluville riippumatta heidän terveydentilastaan. Kohderyhmä on valittu tunnettujen riskien tai elämänvaiheeseen liittyvän tuen tarpeen perusteella.
Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastusohjelman mukaiset käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa, kuten myös työttömien ja tietyn ikäisten vanhusten terveystarkastukset.
Universaalius tarkoittaa kaikkien kohderyhmään kuuluvien pääsyä palvelujen piiriin. Palvelujen sisältöä se ei määritä, eikä niin ollen kerro siitä mitään. Universaaleissakin palveluissa jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja palvelun sisältö muotoutuu hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaiseksi.
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa ei ole kyse rutiininomaisista kaikille täysin samanlaisina toteutuvista tapaamisista, vaan tarkastusten sisältö, erityisesti lasta ja perhettä koskettavat keskusteluteemat, muotoutuvat yksilöllisen tarpeen mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijät ovat kaikille yhteisiä
Meillä on paljon tutkimustietoa terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöistä, ja niihin vaikuttaminen luo pohjan ehkäisevälle työlle.
Terveystarkastukseen voidaan kaikilta koota tietoa näistä taustatekijöistä. Se, miten tapaamisen keskustelu etenee ja mihin teemoihin jäädään pidemmäksi aikaa, riippuu aina asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Hyvät terveystottumukset ja sujuvat elämänalueet huomioidaan vahvuuksina ja tiedustellaan tarvetta keskustella niistä.
Terveystarkastusten sisällöt muotoutuvat yksilöllisen tarpeen mukaan
Säännöllisten terveystarkastusten tavoitteena on terveyden edistäminen ja vahvuuksien, voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen sekä tuen tarpeeseen vastaaminen mahdollisimman varhain. Lasta ja hänen perhettään tavataan lapsen eri kehitysvaiheissa, joihin liittyy erilaisia yksilöllisiä tuen tarpeita.
Vaikka terveystarkastuksen ajankohdat ja esitietojen kokoaminen toteutetaan yhdenmukaisesti kaikkien asiakkaiden kohdalla, tarkastuksia ei ole tarkoitus tehdä samanlaisina kaikille. Esimerkiksi äitiysneuvolassa terveystarkastusten sisältö vaihtelee sen mukaan, onko kyse ensi- vai uudelleensynnyttäjästä, onko raskaana olevalla sairauksia, ylipainoa, alkoholinkäyttöä tai tupakointia, ja minkälainen on hänen elämäntilanteensa.
Myös raskauden kulun ja sikiön tilanteen seuranta riippuu näistä tekijöistä. Minimiseuranta terveelle raskaana olevalle ilman erityisiä riskejä on arvioitu tutkimusnäytön perusteella syntyvän lapsen ja synnyttävän äidin edun näkökulmasta. Tutkimukset kuten mittaukset, verikokeet yms. ohjaavat tarkastuksen kulkua sekä seuraavien tarkastusten ajankohtaa ja muita toimia.
Yksilöllisyys korostuu tapaamisten keskusteluteemoissa, jotka sisällöllisesti painottuvat joko lapsen, vanhemman tai ammattilaisten tunnistamien tuen tarpeiden mukaan. Käytännön työssä keskustelut sisältävät tilanteen tarkempaa selvittelyä, terveysneuvontaa, ohjausta ja tuen järjestämiseen liittyvää pohdintaa.
Lisäkäyntejä tarjotaan tarpeen mukaan
Myös niin sanottu kohdennettu tuki on tärkeä osa neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintaa. Käyntien määrä riippuu asiakkaan tuen ja avun tarpeesta. Lisätuen tarve arvioidaan jokaisella tapaamiskerralla.
Näistä syistä palvelut muodostuvat varsin yksilöllisiksi. Joku pärjää terveystarkastusohjelman mukaisilla käyntimäärillä, mutta joku toinen tarvitsee huomattavasti enemmän käyntejä ja tukea.
Lisäseurantaa edellyttäviä tilanteita on monia, esimerkiksi lapsen tai nuoren somaattinen pitkäaikaissairaus, ylipaino ja lihavuus, kehitysviiveet, masentuneisuus sekä alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö.
Myös perheen tilanne voi edellyttää lisäseurantaa ja -käyntejä. Tavallisimpia syitä ovat vanhemman jaksamisen ja arjen hallinnan ongelmat, perheen vuorovaikutusongelmat, sosiaalisen tuen vähäisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väkivalta. Näistä eri syistä lisäkäyntien sisällöt ja tavoitteet sekä määrät muodostuvat erilaisiksi.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita samaa palvelua jokaiselle
Parasta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on se, että kaikki saavat sujuvasti juuri yksilölliseen tarpeeseensa vastaavaa palvelua.
Universaalit palvelut mahdollistavat tämän; terveystarkastukset varmistavat ehkäisevän työn ja samalla yksilöllisten lisäkäyntien tai muiden palvelujen saamisen sujuvasti.
Lapsen kasvun ja kehityksen tai raskauden seuraamiseksi tehdään terveystarkastuksissa samat mittaukset kaikille. Tämä lienee synnyttänyt väärinkäsityksen täysin samanlaisina toistuvista tarkastuksista kaikille.
Ammattilaiset tarvitsevat myös edellytyksiä yksilölliseen työhön, esimerkiksi riittävästi aikaa kohdata asiakkaat yksilöllisesti. Kohtaamisosaamista on mahdollista kehittää monin tavoin. Myös erityiseen tukeen käytettävä työaika on tärkeää ottaa ennalta huomioon työohjelmia ja tarkastusaikatauluja laadittaessa. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluissa näin onkin alettu toimia.
Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyjen (THL 2014, 2016, 2018) mukaan neuvoloiden asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä ehkäiseviin palveluihin, esimerkiksi kohteluun ja asiakaspalveluun. Tämä kertoo osaltaan myös onnistumisista yksilöllisessä huomioimisessa ja tarpeisiin vastaamisessa.