Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.  Vaikka syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ne voivat koskettaa ketä tahansa, ikään, sukupuoleen tai kehon kokoon katsomatta. Väestössä esiintyvien syömishäiriöiden tiedetään olevan oirekirjoltaan monimuotoisia ja syömishäiriöt eivät näy aina ulospäin.

Syömishäiriöt yleistyivät korona-aikana

Korona-aikana useissa länsimaissa raportoitiin syömishäiriöiden yleistymisestä ja ilmiö korostui erityisesti laihuushäiriön ja nuoruusikäisten kohdalla. Myös Suomessa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet syömishäiriödiagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa yli neljänneksen. Kliinisten havaintojen perusteella myös vaikeasti oireilevien lukumäärä suureni.

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen ensisijaista

Suomalaistutkimuksen mukaan vain joka kolmas syömishäiriöön sairastunut tunnistetaan terveydenhuollossa, ja vain joka neljäs saa syömishäiriöön kohdennettua hoitoa. Erityisen heikosti hoidon piiriin ohjautuvat epätyypillisimmistä oirekuvista kärsivät. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös ulkomaisissa tutkimuksissa.

Hoitamattoman syömishäiriön keston on arvioitu vaihtelevan laihuushäiriön 2,5 vuodesta ahmintahäiriön 6 vuoteen. Nuorilla hoitamattoman syömishäiriön kesto on yleensä vähäisempi. Varhaisen puuttumisen haasteet johtuvat monesta syystä: viivettä voi esiintyä niin hoitoon hakeutumisen ja hoitojonojen kuin osaamisen ja resurssien puutteiden vuoksi.

Syömishäiriöiden tunnistaminen varhaisvaiheessa on tärkeää, sillä mitä pidempään henkilöllä on syömishäiriö, sitä enemmän haitalliset käyttäytymismallit ehtivät juurtua, mikä vaikeuttaa toipumista. Varhaisen puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen onkin havaittu lyhentävän sairastamisaikaa ja vähentävän sairaalahoitojen tarvetta ja siten hoidon kustannuksia.

Syömishäiriöiden hoitoa kehitetään ulkomailla

Viime vuosina useassa maassa on tehty hoitosuosituksia, kartoituksia ja toimia syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseksi ja hoitoon pääsyn sujuvoittamiseksi.

Muun muassa Britannian julkisen terveydenhuollon piirissä on kehitetty 16–25-vuotiaille syömishäiriöiden varhaisen puuttumisen hoitomalli (First episode rapid early intervention, FREED), jossa sairastunut saa 48 tunnin kuluessa avun hakemisesta nimetyn yhteyshenkilön ja ensitietoa syömishäiriöstä. Mallissa näyttöön perustuva hoito pyritään aloittamaan viiveettä kuukauden sisällä yhteydenotosta. Lisäksi lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoitoon on Britanniassa perustettu 70 erikoistunutta tiimiä, joiden tavoitteena on tarjota varhaisvaiheessa tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa helposti saavutettavasti.

Myös Australiassa on tehty vastaavia merkittäviä investointeja syömishäiriöiden näyttöön perustuvan hoidon, hoitohenkilökunnan koulutuksen sekä palveluiden kehittämisen osalta. Muutoksilla näyttää olevan suotuisia vaikutuksia hoitotuloksiin ja kustannusten vähenemiseen. 

Uudet suositukset tuovat lisätietoa syömishäiriöiden hoidon kehittämiseen Suomessa

Suomessa julkaistaan syksyllä 2024 uusi suositus syömishäiriöiden käypä hoidosta. Tämän lisäksi THL on käynnistänyt kansallisen syömishäiriön hoidon selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoittaa syömishäiriöön sairastuneiden lasten, nuorten ja aikuisten palveluvalikoimaan kuuluvia menetelmiä ja palveluiden järjestämistä. Selvitykseen liittyen kevään 2024 aikana kaikille hyvinvointialueille ja Helsingille lähetetään syömishäiriöiden hoitoa kartoittava kysely. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa palvelujärjestelmän kehitys- ja ongelmakohtia ja antaa suosituksia epäkohtien korjaamisesta.

Syömishäiriön hoidon kansallisen selvitystyön ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön perustuvan Käypä hoito -suosituksen toivotaan tukevan syömishäiriöiden hoidon kehittämistä hyvinvointialueilla. Avainasemaan nousee syömishäiriöiden varhaisen tunnistamisen, osaamisen ja tutkimusnäyttöön pohjautuvan hoidon kehittäminen.

5 kommenttia

  1. Toivottavasti kysely tulee myös perusterveydenhuollon puolelle eikä vain erikoissairaanhoitoon.

  2. Kysely on kohdennettu sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon.
    Terveisin Mielenterveysstrategian viestijä.

  3. Toivottavasti kysele tulee myös syömishäiriöihin erikoistuneisiin yksityisiin yksiköihin, koska näissä kuitenkin hoidetaan osa julkisen puolen maksusitoumuksilla.

  4. Kenelle kysely osoitetaan hyvinvointialueilla. Esim. erikoissairaanhoidossa syömishäiriöitä hoidetaan eri klinikoilla.

  5. Syömishäiriöiden palveluvalikoimasta pyritään saamaan hyvinvointialueilta kattava kuva ja tietoa kerätään erikseen lasten, nuorten ja aikuisten palveluista. Kyselyssä kysytään myös ostopalveluista sekä palveluista ja yhteistyöstä eri erikoissairaanhoidon yksiköissä ja niiden välillä.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *