Osallisuuden kokemuksella näyttää olevansa keskeinen rooli eriarvoistumisen mekanismeissa.
Osallisuuden kokemuksen on havaittu heijastavan ihmisen osallisuutta yhteiskunnassa. Se on yhteydessä hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja esimerkiksi häneen kohdistuviin ennakkoluuloihin.
Heikko osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuuden kokemusta mittaavan osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä muun muassa koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, köyhyyteen, koulutusasteeseen ja työmarkkina-asemaan.
Osallisuutta edistävät toimet onkin kohdistettava erityisesti niihin ryhmiin, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä:
- Työttömistä lähes 25 prosentilla ja työkykynsä heikoksi arvioivista 16,7 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus (koko aikuisväestössä 10 %).
- Kouluterveyskyselyssä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien nuorten osuudet ovat kasvaneet vuosina 2019–2023.
- Osalla nuorista osallisuuden kokemus heikentyi koronavuosina jopa kaksinkertaisesti ikätovereihin verrattuna. Osallisuuden kokemus heikentyi muita enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla, vähävaraisten perheiden nuorilla ja oman terveytensä heikoksi kokeneilla nuorilla.
- Eri maista Suomeen muuttaneilla erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä muun muassa Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneiden keskuudessa sekä Euroopasta (pois lukien Venäjä ja Viro) muuttaneilla naisilla.
- Kun tarkastellaan maahan muuttaneiden ikäryhmiä sukupuolittain, erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä nuorten miesten keskuudessa.
Tutkimukset osoittavat myös, että osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, koska hänen tulevaisuushorisonttinsa pitenee. Osaton ihminen näkee maailman kielteisten lasien läpi, jolloin edessä näkyy myönteisten mahdollisuuksien sijaan riskejä.
Heikkoa osallisuutta kokeva ihminen voi myös vahvistaa osallisuuden kokemustaan liittymällä hänelle ja yhteiskunnalle haitallisiin yhteisöihin.
Tavoitteena tulisi olla erittäin heikon osallisuuden kokemuksen vähentyminen
Hyvinvointialueiden ja kuntien osallisuustyön johtamisen pitäisi aina lähteä siitä, miten lisätä niiden asukkaiden osallisuutta, joilla on kaikista heikoin osallisuuden kokemus.
On otettava huomioon ihmisten erilaiset tarpeet, tarjottava mahdollisuuksia osallistua ja olla mukana yhteisöissä ja yhteiskunnassa, sekä otettava erilaiset ihmiset mukaan suunnitteluun, päätösten valmisteluun ja itse päätöksentekoon.
Osallisuuden edistäminen ei saa typistyä vain asiakasosallisuuteen, vaan tavoitteena on oltava osallisuuden lisääminen kaikilla elämän osa-alueilla. Ei pidä myöskään tyytyä vain nykyisten asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen, vaan on pohdittava, keitä ei olla vielä tavoitettu ja millaisia esteitä näiden ihmisten osallistumiselle on.
Osallisuus hyödyttää yksilöä ja yhteisöä
Osallinen ihminen:
- voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, olla oma itsensä, elää omannäköistä elämää ja tehdä hyvinvointiaan palvelevia valintoja,
- pääsee osalliseksi yhteisöllisyyden hyvistä puolista ja voi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin,
- pääsee nauttimaan yhteisesti tuotetusta hyvästä, voi tehdä yhdessä hyvää muille, näyttää osaamistaan ja saada siten arvostusta ja kiitosta.
Kaikki tämä lisää myös alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta, parantaa väestösuhteita ja tuottaa parempia palveluja, mikä hyödyttää myös asukkaita. Vaikeassa elämäntilanteessa oleville osallisuus kohentaa mielialaa ja avaa mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä, mikä tukee esimerkiksi toipumista tai opinto- ja työpoluilla etenemistä.
Tiivistäen, osallisuuden edistämisellä voidaan:
- Vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Osallisuus on yhteydessä hyvinvointiin ja terveyteen.
- Saada yhteiskuntaryhmät kohtaamaan.
Syntyy uutta toimeliaisuutta. Syrjintä, ennakkoluulot ja yksinäisyys vähenevät.
- Parantaa palveluja.
Ihmiset kohdataan ihmisinä. Palvelujen käyttäjät osallistuvat palvelujen kehittämiseen.
- Edistää työ- ja opintopoluilla etenemistä.
Vaikutusmahdollisuudet, arvostus ja tarpeellisuuden tunne suuntaavat toimijuutta tulevaan.
Mukana blogin kirjoittamisessa ovat olleet myös erikoistutkija Marko Nousiainen ja johtava asiantuntija Anna Keto-Tokoi THL:n yhdenvertaisuusyksiköstä.
Kirjoittajat työskentelevät Euroopan unionin osarahoittamassa Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa.
Lue lisää
Osallistu osallisuusviikon tapahtumiin 5.–8.2.2024!
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio (THL)
Erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuudet Sotkanet-tilastopalvelussa (Sotkanet.fi)
Tutkimustuloksia osallisuuden kokemuksesta (thl.fi/osallisuusindikaattori)
Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)
Osallisuustyö välineenä heikossa asemassa olevien vallan lisäämiseen (ResearchGate 2020)
Teoksessa Sosiaaliala uudistuu. Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)