Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.

Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.

Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista

Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).

Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)

Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).

Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).

Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.

Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.

Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.

Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.

Teksti jatkuu kuvion jälkeen.

Työttömän vähimmäisturvan taso ja suhde ESOK:n käyttämään riittävyyden rajaan vuonna 2017 keskimäärin neljässä eri perhetyypissä (yksin asuva, yksinhuoltaja, pariskunta, kahden huoltajan lapsiperhe). Lähde: EUROMOD, omat laskelmat, Perusturvan riittävyyden III arviointiraportti.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.

Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdollistaa eri maissa.

Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso

Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.

Komitean käyttämä 40 ja 50 prosentin raja on yksi oikeudellinen tulkinta. Rajana voisi olla hyvin myös joku muu prosenttiosuus.

Mediaanituloihin sidottuja mittareita tarkemman kuvan elintasosta antavat kulutuskoreihin perustuvat mittarit, kuten Kuluttajatutkimuskeskuksen muodostamat kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjetit, joita on käytetty Suomen perusturvan riittävyyden arvioinneissa. Viitebudjetit ovat työläitä koota ja niitä on toistaiseksi saatavilla vain muutamasta Euroopan maasta. Tutkimustyötä EU-tason viitebudjettien kehittämiseksi tuetaan European Platform on Reference Budgets -verkostossa.

Lähteet

ESOK, 2015. Kantelun 88/2012 käsittely.

ESOK, 2017. Suomen perusturvan tason määräaikaistarkistus 2015.

ESOK, 2019. The Collective Complaints Procedure.

Ilmakunnas, I. ja Moisio, P. 2019. Suomalaisen vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja vähimmäisturvan taso kansainvälisesti vertailtuna. Työpaperi 16/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Korpela, T.,2018. Työmarkkinatukea ja vähimmäismääräisiä päivärahoja täydennetään yleisesti asumistuella ja perustoimeentulotuella. Kelan tutkimusblogi 18.12.2018.

Perusturvan II arviointiryhmä, 2015. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Työpaperi 1/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Perusturvan III arviointiryhmä, 2019. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. Työpaperi 6/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Van Mechelen, N. ja Marchal, S., 2013. Struggle for life: social assistance benefits, 1992–2009. Teoksessa Marx, I. Minimum income protection in flux (s. 28-53). London: Palgrave Macmillan.

Kommentit

Ilari Ilmakunnas THL

15.04.2019 12:48

Italia ei tosiaan ole mukana kuviossa. Italia ei ole mukana simulointilaskelmissa, sillä Italiassa on alueellisesti hallinnoidut ja määritetyt vähimmäisturvaetuudet eikä kyseisiä etuuksia koskevaa lainsäädäntöä löydy EUROMOD-mikrosimulointimallista. Täten kotitalouksia koskevilla oletuksillamme ei perusturvan tasoa ollut mahdollista laskea Italialle. Lisätietoja laskelmiemme menetelmistä ja oletuksista löytyy esimerkiksi Perusturvan riittävyyden arviointiraportista tai THL-työpaperista (Ilmakunnas & Moisio (2019), http://www.julkari.fi/handle/10024/137905).

Etuuksien taso Italiassa ja suhteessa muihin maihin riippuu siitä, millaisesta kotitaloudesta on kyse. Suosittelen tutustumaan OECD:n laskuriin (http://www.oecd.org/els/soc/tax-benefit-web-calculator/), jolla voi kokeilla, miltä tulo- ja etuustaso suhteessa keskipalkkaan näyttää eri maissa eri oletuksilla. Italialle ei täältäkään löydy arvoja sen kaltaisilla oletuksilla kuin tässä blogissa oli käytetty, mutta muuttamalla oletuksia (työhistoria yms.) voi Italiankin tilannetta pyrkiä arvioimaan.

Akseli

13.04.2019 08:15

Kiitos mielenkiintoisesta selvityksestä, joka antoi uutta tietoa myös eri EU-maista.
Mikä on Italian perusturvan taso?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *