Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida?
Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa.
Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko kyse tunnistamisesta vai enemmänkin dialogista, yhteisestä määrittelystä ja sopimisesta asiakkaan kanssa siitä, millaiset palvelut tätä voisivat parhaiten auttaa?
Palvelutarpeet määritellään vuorovaikutuksessa
Heräte, jonka avulla tavoitetaan asukas tai asiakas, joka voisi hyötyä monialaisesta palvelujen yhteensovittamisesta eli palveluintegraatiosta, voi tulla eri tavoin. Ihminen voi itse ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joku muu ottaa hänen puolestaan yhteyttä, palveluissa käyntejä ja erilaisia diagnooseja on paljon, asiakas ei tule varatuille ajoille tai hänellä on riippuvuuskäyttäytymistä.
Tällä tavalla tunnistettu henkilö voidaan ohjata palvelutarpeen arviointiin, jossa asiakas, mahdollisesti hänen läheisensä, ja ammattilainen keskustelevat ja yhdessä määrittelevät tavoitteita ja palvelutarpeita. Jokainen tuo keskusteluun omat kokemuksensa, näkemyksensä ja tietonsa. Keskustelua raamittavat palvelujen järjestäjän palvelulupaus ja saatavilla olevat palvelut.
Asiakkaan ääni on tärkein. Hänellä voi olla lähtökohtaisesti vahvempia tai heikompia ajatuksia siitä, millaista apua hän tarvitsee.
Kun tarpeista keskustellaan yhdessä, ymmärrys niistä lisääntyy ja asiakkaalle voidaan järjestää sujuva palvelujen kokonaisuus.
Samalla ammattilaisille voi syntyä tarve muuntaa palveluja tai omia työtapojaan tiettyyn suuntaan tai kehittää kokonaan uusia palveluja. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen edetään suunnitelman laatimiseen.
Asiakkaista 7–10 prosenttia käyttää paljon palveluja
Selvitysten mukaan 7–10 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista käyttää paljon palveluja. Paljon palveluja käyttävien sote-palvelujen kulut ovat noin 80 prosenttia kaikista kustannuksista.
Meillä on liian vähän systemaattisesti kerättyä tietoa siitä, millainen tämä asiakasryhmä on ja miksi se käyttää paljon palveluja. Olemassa oleva tieto keskittyy pääasiassa diagnostisiin näkökulmiin ja sairastavuustietoihin. Laaja-alaisempi tieto asiakkaiden elämäntilanteista puuttuu.
Osa näistä asiakkaista käyttää useita erilaisia sote-palveluja, osa käyttää paljon yhtä tiettyä terveys- tai sosiaalipalvelua. Joukko on ilmeisen heterogeeninen.
Onko ryhmässä turhaa palvelujen käyttöä? Onko heidän mahdollista saada palveluja, jotka heitä oikeasti hyödyttävät? Kuinka paljon eri toimijoiden näkemykset painavat palvelutarpeen arvioinnissa? Kenen ääni kuuluu kovimmin? Missä määrin palvelujärjestelmä tuottaa paljon palveluja käyttäviä, kun asiakkaiden kokonaistilanteista ei saada otetta ja heitä ohjaillaan sinne tänne eri palveluihin tai kun palvelut ovat heille epäsopivia?
THL:n hanke selvittää tunnistamisen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalleja
THL:n järjestelmät-osastolla alkoi helmikuussa valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama hanke, jossa kuvataan rekisteriaineistojen avulla paljon palveluja käyttävien asiakasprofiileja Suomessa. Lisäksi kartoitetaan, miten Suomessa ja muissa Euroopan maissa tunnistetaan henkilöt, jotka voisivat hyötyä monialaisesta palvelujen yhteensovittamisesta. Tarkoituksena on myös selvittää, miten heidän palvelutarpeitaan arvioidaan.
Hanke tuottaa tietoa siitä, mitkä tunnistamisen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamallit ovat toimivia, millaisten ehtojen ja edellytysten vallitessa ja millaisten asiakasryhmien kohdalla. Tuotetun tiedon pohjalta maakunnat voivat luoda toimintaperiaatteita palvelujen tuottajia varten.
Tunnistamisen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalleja ja käytäntöjä selvitetään kyselyiden sekä kirjallisen materiaalin analyysin keinoin. Kyse on talkootyöstä niiden ammattilaisten kanssa, jotka arkisessa työssään hyödyntävät erilaisia tunnistamisen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalleja ja menetelmiä. Toimintamallien ja -tapojen kuvaukset ja näiden toimivuutta koskeva kokemus- ja arviointitieto on hankkeellemme arvokasta materiaalia.
Lisätietoja hankkeesta: