Toimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa (Yle 9.1.2019) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen monituottajamallin asettamista haasteista palvelujärjestelmälle. Vaarana on palvelujen pirstoutuminen, minkä kärsijöiksi joutuisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, paljon palveluja tarvitsevat ihmiset.

Monen erilaisen palveluntuottajan mallissa ei monialainen yhteistyökään suju samoin kuin nykyisessä pääasiassa julkisen sektorin sisäisessä yhteistyössä. Palvelujen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta yhteistyölle on kuitenkin yhä selkeämpi tilaus.

Monialaisen palvelun malleja

Seurasimme uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamista Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)- kärkihankkeessa. Alueellisissa kokeiluissa rakennettiin toimintamalleja, joiden avulla osatyökykyiset tai heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset pääsisivät nykyistä helpommin töihin ja heidän osallisuuttaan tuettaisiin.

Kokeiluissa onnistuttiin hyvin verkostoimaan alueen keskeiset toimijat ja luomaan jopa maakunnallisesti yhteisesti jaettua näkemystä siitä, mitä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen ja osallisuuden lisääminen edellyttää.

Toimijat visioivat ja suunnittelivat yhdessä monialaista palvelurakennetta, joka parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistaisi työhön, opintoihin, osallisuutta tukevaan toimintaan tai muihin tarpeenmukaisiin palveluihin siirtymisen.

Yhdessä luodut mallit perustuivat pitkälti kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan ja ammatillisten oppilaitosten väliselle yhteistyölle.

Palvelujen tuottaminen hajaantuu

Lähitulevaisuudessa monialainen yhteistyö mutkistuu, kun palvelujen tuottaminen hajaantuu yhä useammalle toimijalle. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla kyse ei ole vain sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ja siihen liittyvästä valinnanvapaudesta, asiakasseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetista.

Kuviossa ovat mukana myös TE-palvelujen tai kasvupalvelujen tuottajat, Kelan palvelut sekä kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, koulutuksen ja työllistymisen palvelut. Palveluja tuottavat entistä useammin yritykset ja järjestöt.

Yhteistyön tekemistä tässä tulevaisuudessa on vaikea hahmottaa, saati harjoitella, etukäteen.

Yhteistyön uusia kysymyksiä

Tiedetään, että monialainen työskentely vie aikaa ja henkilöstöresursseja ja edellyttää johdolta vahvaa sitoutumista ja tukea. Yhteisen työskentelyn hyödyt ovat lyhyellä aikavälillä vaikeasti todennettavissa, koska yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista tarvitaan juuri niiden asiakkaiden kohdalla, joiden tilanteet ovat erityisen mutkikkaita, aikaa vieviä ja vaikeasti ratkaistavissa. Erilliset tietojärjestelmät, yhtenäisen seurannan puute ja tiedonkulun viiveet hankaloittavat osaltaan yhteistyön tekemistä.

Nämä haasteet asettuvat uuteen valoon, kun tunnistetaan julkisen ja yksityisen palvelutuotannon erilaiset lähtökohdat. Kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Miten tuloksiin ja keskinäiseen kilpailuun perustuvassa markkinamallissa luodaan palveluntuottajille kannusteita tehdä yhteistyötä?
  • Miten monialainen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen saadaan kirjattua kilpailutuksiin ja sopimuksiin?
  • Miten luodaan yhtenäiset tietojärjestelmät ja varmistetaan tiedonkulku yksittäisten palveluntuottajien välillä vaarantamatta asiakkaan oikeusturvaa?

Asiakaslähtöisyys keskiössä

Monialainen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen ovat tärkeitä lähtökohtia paljon palveluja käyttävien kohdalla. Keskiössä tulee olla asiakkaiden tarpeet ja toimintamahdollisuudet monimutkaisessa palvelujärjestelmässä.

Hallinnonalojen omista siiloista uloskatsominen, yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja laajempien palvelukokonaisuuksien muodostaminen ovat ensimmäinen askel.

Seuraavaksi täytyy miettiä ne konkreettiset keinot, joilla monialainen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen monen erilaisen palveluntuottajan tulevaisuudessa varmistetaan.

Lue lisää:

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osallisuus ja monialainen yhteistyö palveluissa. 

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -projektin (OTE 4) alueellisten kokeilujen arvioinnin loppuraportti

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -projektin (OTE 4) toimintamallit Innokylässä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *