Sosiaaliset tekijät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Blogisarjan tunnuskuva.Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa?

  1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä.
  2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni.
  3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön.
  4. Olen tarpeellinen muille ihmisille.
  5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun.
  6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus.
  7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita.
  8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen.
  9. Koen, että minuun luotetaan.
  10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.

Väittämät kuvaavat osallisuuden kokemusta. Mitä useampaan väitteeseen joudut toteamaan, etteivät ne pidä paikkaansa, sitä todennäköisemmin olet kokenut köyhyyttä ja olet tällä hetkellä vailla työtä.

Tulos käy ilmi tutkimuksesta, jossa tutkimme työelämän ulkopuolella olevien kokemuksia osallisuudesta. Alustavat tulokset näyttävät, että osallisuuden kokemukset ovat vähäisempiä niillä, jotka ovat joutuneet pelkäämään ruoan loppumista tai ovat rahanpuutteen vuoksi jättäneen väliin tärkeiden lääkkeiden ostamisen tai lääkärissä käynnin. Myös muut sosioekonomiset taustatekijät kuten koulutus ja työmarkkina-asema näyttävät olevan vahvasti yhteydessä osallisuuden kokemuksen kanssa.

Uusi indikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Yllä listatut kymmenen väittämää kertovat eri osallisuuden osa-alueista. Olemme THL:n Sokra-hankkeessa kehittäneet kysymyspatteriston avulla indikaattorin, joka mittaa osallisuuden kokemusta.

Indikaattorin tieteellinen validointiprosessi on antanut hyviä tuloksia ja osoittaa indikaattorin toimivan hyvin. Indikaattori on yhteydessä esimerkiksi yksinäisyyteen, koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen, eli juuri niihin hyvinvointimittareihin, joihin sen voidaan teoreettisten oletusten perusteella odottaa olevan yhteydessä. Indikaattori on sillä tavalla sukupuolineutraali, etteivät naiset ja miehet saa systemaattisesti erilaisia tuloksia.

Indikaattorin validoinnista kerrotaan lisää myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa tieteellisessä artikkelissa.

Tarvitsemme lisää tietoa osallisuuden kokemuksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä

Osallisuuden kokemukset, kuten usko omaan toimijuuteen, luottamus ja yhteisöön kuuluminen, ovat merkittäviä tekijöitä meidän jokaisen hyvinvoinnissa ja esimerkiksi mahdollisuuksissa edetä opinnoissa ja työllistyä. Joissain olosuhteissa osallisuus lisää hyvinvointia ja terveyttä, ja toisaalta hyvinvointi ja hyvä terveys voivat lisätä osallisuuden kokemusta. Kun huomioimme edellä mainitut sosioekonomiset erot osallisuuden kokemuksissa, huomaamme, että kyse on myös yhteiskunnallisen eriarvoistumisen mekanismista.

Mitä paremmin ymmärrämme yhteyksiä osallisuuden kokemuksen, sosioekonomisten taustatekijöiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden välillä, sitä täsmällisemmillä keinoilla voimme vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Osallisuusindikaattori tulisikin lisätä osaksi väestötutkimuksia, jotta saisimme tarkempaa tietoa osallisuuden kokemuksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä, ja erityisesti mahdollisista eroista eri väestöryhmien välillä. Kokevatko esimerkiksi pitkään työttömänä olleet tai vaikkapa lastensuojelun asiakkaat tekemisiään merkityksellisiksi? Kuuluvatko he yhteisöön, jossa he saavat arvostusta? Kokevatko he, että heihin luotetaan ja että he pystyvät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita?

Indikaattori on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana muun muassa Kouluterveyskyselyssä.

Myös palkkatyötä vailla olevan on voitava olla osallinen

Osalle ihmisistä polku työelämään on mutkikkaampi ja polulla kulku on aloitettava omanarvon ja pystyvyyden tunteen rakentamisesta. Osalle ihmisistä perinteinen työelämä ei edes ole mahdollinen ja olisi tärkeää, että elämän ja tekemisensä voisi tuntea arvokkaiksi myös sen ulkopuolella. Myös työelämän ulkopuolella tulisi olla mahdollista panostaa yhteiseen hyvään ja saada siitä tunnustusta.

Parasta olisi, jos voisimme hämärtää raja-aitoja työelämän ja sen ”ulkopuolisen” elämän välillä ja oppia arvostamaan erilaisia panostuksia yhteisöjen ja yhteiskunnan parhaaksi.

Lue lisää:

Isola, Anna-Maria ym. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Leemann, Lars ym. (2018) Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi. Kyselytutkimuksen tuloksia (THL 2018). Työpaperi 17/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

  • Osallisuusindikaattorista ja sen validoinnista ss. 14–17. Huom: Validoinnista ollaan julkaisemassa tieteellinen artikkeli myöhemmin tänä vuonna.

Kyselytutkimus osallisuudesta

Osallisuuden kokemuksen mittaaminen

Osallisuuden edistämisen mallit

Osallistu:

Millaisilla EU-hankkeilla köyhyyttä ja syrjäytymistä tulisi torjua vuosina 2021–2027? Seuraa 13.3.2019 järjestettävää valtakunnallista seminaaria videoyhteydellä:

Osallistu ja osallista! Osallisuuden edistäminen ESR+-hankekaudella 2021–2027

Kirjoitus kuuluu sarjaan, jossa THL:n tutkijat ja asiantuntijat pohtivat sosiaalisten tekijöiden roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sarjan muut kirjoitukset:

Kommentit

tytti tuulos THL

12.03.2019 13:40

Hyvä hyvä!
Juuri tästä mainitsin Kunta hyvinvoinnin edistäjänä tänään ennakoivan hyvinvoinnin työkokouksessa Kuntatalolla.

Hyvää matskua myös omaa puheenvuoroja täydentämään 14.3. Joensuussa, sekä 19.3. Musiikkitalon semiaarissa. Tekijöitä kiittäen

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *