Olemme viime viikkoina saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle useita yhteydenottoja raskaana olevilta, heidän läheisiltään tai heitä hoitavilta ammattilaisilta. Yhteydenottojen syynä ovat olleet koronavirusepidemiaan liittyvä epätietoisuus ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rajoitukset eri palveluissa.

Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden mukaan pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennus on siirretty netissä tapahtuvaksi.

Myös mielipidekirjoituksissa ja erilaisissa kannanotoissa on esitetty huolta raskaana olevien tilanteesta. Ymmärrämme huolen erittäin hyvin. Raskaus ja synnytys ovat ainutlaatuisia tapahtumia naisen ja koko perheen elämässä.

Tavoitteena turvallinen raskaus ja synnytys

Koronaepidemian aikana vanhemmat voivat olla huolissaan raskaana olevan ja vastasyntyneen terveydestä. Toisaalta ihan sama huoli on asetettujen rajoitusten taustalla.

Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa, ettei raskauden seurantaan tai synnytykseen osallistuvista tukihenkilöistä aiheudu tartuntariskiä toisille raskaana oleville, synnyttäjille tai vastasyntyneille. Niillä pyritään myös varmistamaan raskaana olevien ja synnytyksen hoitoon osallistuvien ammattilaisten terveys, jotta kaikille voidaan taata turvallinen raskaus ja synnytys.

Synnytysten hoidon osalta ei ole olemassa mitään suurempaa henkilökuntareserviä. Jos henkilökunta sairastuu tai joutuu karanteeniin, synnytysosastoilla voi tulla pula henkilökunnasta.

Koronavirusinfektion vaikutuksista raskauteen on vielä vähän tietoa

Koronavirustartuntoja on maailmalla jo yli 2,4 miljoonaa. Tähän mennessä kertyneen tiedon perusteella näyttää siltä, että naisilla on miehiä pienempi riski sairastua eikä raskaana olevilla näytä olevan suurempaa riskiä saada vakavaa koronavirustautia kuin muilla samanikäisillä naisilla. Ei ole näyttöä myöskään siitä, että koronavirusinfektion sairastaminen loppuraskaudessa johtaisi vakaviin seurauksiin.

Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa testattiin synnyttämään tulevat naiset. Heistä 14 prosenttia oli Covid-19-positiivisia. Positiivisen testituloksen saaneista 88 prosentilla ei ollut oireita. Pieni aineisto ei mahdollista pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimus antaa kuitenkin viitettä siitä, että infektiota on myös synnyttäjillä mutta lievänä. Oireettomia taudinkantajia on heidänkin joukossaan. Näin ollen rajoitukset ovat perusteltuja.

Lapset sairastuvat koronaan aikuisia harvemmin ja lievemmin

Aiemmin esiintyneet koronavirukset (SARS ja MERS) eivät ole tarttuneet veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Nykytiedon mukaan lapset eivät sairastu koronavirustautiin aikuisia helpommin. Suurin osa tautitapauksista on raportoitu aikuisilla.

Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot ovat olleet harvinaisia ja lieviä.  Näin näyttää olevan myös COVID-19-infektion kohdalla.

Islantilaistutkimuksessa yhdelläkään alle 10-vuotiaalla satunnaisesti valitulla lapsella (yhteensä 848 lasta) COVID-19-testitulos ei ollut positiivinen.

Äitiyshuollossa tarvitaan nyt digiloikkaa

Koronaepidemiaa koskevien rajoitusten alettua perheitä on ohjattu valmentautumaan synnytykseen ja vauva-aikaan verkkomateriaalien avulla. Hyviä materiaaleja löytyykin esimerkiksi synnytyssairaaloiden ja eri hankkeiden verkkosivuilta.

Myös äitiyshuollossa tarvitaan innovatiivisia keinoja valmentaa ja tukea perheitä ennen ja jälkeen synnytyksen nykyistä vielä paremmin ilman fyysistä kontaktia. Valmennukset voitaisiin hoitaa etätapaamisina neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden yhteistyönä niin, että osa valmennuksesta tapahtuisi edelleen neuvolan järjestäminä etätapaamisina, ja että synnytyssairaalaan pääsisi tutustumaan virtuaalisesti.

Synnytyksen aikana voitaisiin järjestää etäyhteys esimerkiksi karanteenissa olevaan tukihenkilöön tai doulaan, jolloin synnyttäjällä olisi mahdollisuus saada lisää tukea. Etäyhteyksien välityksellä puoliso voisi myös olla mukana äidin ja vauvan vuodeosastohoidossa seuraamalla vauvan hoidon opetusta ja imetyksen alkutaivalta.

Hoitohenkilökunta voisi kannustaa synnyttäjiä pitämään yhteyttä myös muihin läheisiin virtuaalisesti videopuheluiden tai vauvavideoiden jakamisen avulla.

Vuonna 2018 yli 14 prosenttia synnyttäjistä oli ulkomaalaistaustaisia. Suomenkieltä taitamattomat eivät välttämättä saa mistään tietoa koronainfektioista ja siltä suojautumiselta.

Vieraskieliset raskaana olevat ja heidän perheensä on siis tärkeä huomioida tuen ja tiedon antamisessa esimerkiksi ottamalla tulkkipalvelu avuksi virtuaalitapaamisiin tai muihin vuorovaikutustilanteisiin sekä julkaisemalla erikielistä materiaalia.

Erikieliset puhelimilla katsottavissa olevat videot voisivat olla hyvä keino saavuttaa myös ne, joilla ei ole lukutaitoa tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta.

Sairaala on edelleen turvallinen paikka synnyttää

Terveiden ja oireettomien raskaana olevien äitiysneuvolan määräaikaistarkastusten ja äitiyspoliklinikkakäyntien tulisi edelleen toteutua sovitusti. Koronavirukselle altistuneiden ja koronavirusta sairastavien määräaikaistarkastusten ja äitiyspoliklinikkakäyntien toteuttamisesta annetaan erilliset ohjeet kustakin toimipisteestä.

Synnyttämään lähtiessä on hyvä aina soittaa etukäteen synnytyssairaalaan. Koronaepidemian aikana etukäteissoiton merkitys on kasvanut entisestään. Jos synnyttäjällä on hengitystieinfektion oireita tai hän on altistunut koronavirukselle, antaa sairaala tarkemmat ohjeet tarvittavasta suojautumisesta.

Tukihenkilö saa olla mukana vain synnytyksessä

Tukihenkilöksi synnytyssairaalaan pääsee vain oireeton ja koronavirukselle altistumaton henkilö. Suurimmassa osassa Suomen synnytyssairaaloita tukihenkilö voi olla mukana vain varsinaisen käynnissä olevan synnytyksen ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tukihenkilö voi olla paikalla synnyttäjän synnytyssalissa viettämän ajan.

Monille raskaana oleville on aiheuttanut huolta ja pelkoa se, ettei puoliso nyt saa olla mukana koko synnytyssairaalassa vietettävää aikaa. Tai pahemmassa tapauksessa tukihenkilö ei pääse mukaan ollenkaan sairaalaan, jos hänellä on koronavirusinfektion oireita. Muinakaan aikoina tukihenkilöksi synnytyssairaalaan ei pääse sairaana.

Synnyttäjän kannattaakin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä miettiä, voisiko joku muu olla tarvittaessa tukihenkilönä, jos puoliso sairastuu. Synnytys- ja erityisesti vuodeosaston henkilökunnalta vaaditaan korona-aikana tavallista enemmän aikaa synnyttäneiden tukemiseen, kun puolisot eivät pääse vuodeosastoille.

Jos varhainen kotiutuminen on mahdollista lapsen ja äidin tilanteen puolesta, muu perhe pääsee nopeammin tutustumaan uuteen perheenjäseneen. Varhaisen kotiutumisen ei kuitenkaan pitäisi olla itsetarkoitus.

Imetys on turvallista, vaikka äidillä olisi koronainfektio

Imetyksen aloittaminen ja jatkaminen on tärkeää äidin ja vauvan kokonaisterveyden vuoksi. Äidinmaidosta vauva saa vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidosta on löydetty myös koronaviruksen vasta-aineita.

Tämänhetkisen tiedon mukaan imetystä suositellaan, vaikka äidillä olisi todettu koronavirusinfektio. On tärkeää noudattaa ajantasaisia ohjeita hyvästä hygieniasta ja huolehtia käsien pesusta.

Imetyksen opettelu voi olla haastavaa normaalioloissakin. Poikkeusaikana on tärkeää saada riittävästi tukea ja apua imetyksen sujumiseen, etenkin jos sairaalasta kotiudutaan varhain.

Kiintymyssuhde vauvaan kehittyy viiveestä huolimatta

Vastasyntyneen ja toisen vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen käynnistymisestä on herännyt huoli koronavirukseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Onneksi synnytyssalissa vietetään synnytyksen jälkeen yleensä muutama tunti ja sen ajan on tukihenkilöllä mahdollisuus luoda kontakti vastasyntyneeseen.

Sairaalassaoloaikana yhteyttä voi pitää etäyhteyksien avulla. Lohdullista on myös se, että toisen vanhemman ja vauvan kiintymyssuhde kehittyy yleensä hyvin parin päivän viiveestä huolimatta.

Voimia raskaana oleville ja synnyttäjille sekä heitä hoitaville

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila koskee kaikkia mutta erityisesti niitä, joilla se jotenkin vaikuttaa elämän kannalta merkityksellisten tapahtumien kulkuun, kuten juuri raskausaikaan tai synnytykseen, ja myöhemmin vauvaperheiden arkeen. Siksi raskaana olevat, synnyttäjät ja vauvaperheet tarvitsevat erityistä tukea.

Toisaalta juuri lapsen syntymä sekä hänen kasvunsa ja kehityksensä seuraaminen tuo uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Sen avulla selviää vaikeiltakin tuntuvista ajoista. Turvallista korona-arkea raskaana oleville ja vauvaperheille sekä voimia heitä hoitaville ja tukeville tahoille!

Lue lisää:

Chen L ym.. 2020. Clinical Characteristics of Pregnant Women with Covid-19 in Wuhan, China. NEJM. April 17, 2020. DOI: 10.1056/NEJMc2009226

Gudbjartsson DF ym. 2020. Spread of SARS-CoV-2 in the Icelandic Population. NEJM. April 14, 2020. DOI: 10.1056/NEJMoa2006100

Imetyksen tuki ry, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry & Tehyn terveydenhoitajajaosto. 2020. Kannanotto: Imetyksen suojelua ei saa laiminlyödä poikkeusoloissakaan.

Kätilöliitto. 2020. Kannanotto koronaepidemiasta (Covid-19) johtuviin rajoituksiin. 

Synnytys (Terveyskylä-verkkosivut)

Psykologiliitto. 2020. Psykologiliiton kannanotto synnytykseen valmistautuvien tai synnyttäneiden perheiden tuen tarpeesta koronapandemiatilanteessa.

Sutton, D., Fuchs, K., D’Alton, M. & Goffman, D. 2020. Universal Screening for SARS-CoV-2 in Women Admitted for Delivery. NEJM. April 16, 2020. DOI: 10.1056/NEJMc2009316.

Ajankohtaista koronaviruksesta. (THL)

THL:n vauvaperheiden FinLapset-kyselytutkimus

Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa (THL)

Viva-hanke (Tamk)

Q&A on COVID-19 and pregnancy and childbirth (WHO)

Kommentit

Blogin kirjoittajat THL

29.05.2020 08:06

Kiitos palautteesta!
Sairaanhoitopiirit päättävät vastuualueillaan olevien sairaaloidensa rajoituksista. Ymmärrämme, että tilanne tuntuu todella ikävältä ja toivomme, että rajoituksia voidaan mahdollisimman pian purkaa kunkin alueen ja sairaalan tilanne huomioiden.
Erityistilanteissa kannattaa olla yhteydessä äitiyspoliklinikalle tai sairaalaan ja keskustella tilanteesta.

Hulk

26.05.2020 19:34

Mielestäni on uskomatonta potaskaa että raskaana olevia, synnyttäjiä ja lapsia suojellaan sillä ettei esimerkiksi odottajan kanssa samassa osoitteessa asuva tukihenkilö pääse mukaan äitiysneuvolaan ja -polille, mutta samaan aikaan neuvolassa ja polilla henkilökunta ottaa odottavat äidit vastaan ilman mitään suojavarusteita. Eli henkilökunta mahdollisesti tartuttaa koronaa eteenpäin huoletta ja vieläpä odottaviin äiteihin. Ei ole mitenkään ok jättää syntyvän lapsen toinen vanhempi ulkopuolelle tämän ensimmäisten elintuntien ja päivien ajaksi. Miksei tukihenkilö voisi saada suojavarusteita? Ja miksi äitiysneuvolassa ja – polilla henkilökunta ei edes yritä suojata odottavia äitejä käyttämällä suojaimia? Olen hyvin pettynyt koko terveydenhuoltosysteemiin, tuntuu kun raskaudellani ei olisi mitään arvoa ja että lapseni isä olisi mustamaalattu uhkakuvaksi vaikka suurempi riski on suojavarusteita käyttämättömät kätilöt, lääkärit ja terveydenhoitajat. Mietin jo mahdollisuutta synnyttää kotona, sekin tuntuu turvallisemmalta kuin ajatus päivistä yksin sairaalassa. Olen ensisynnyttäjä, jonka toinen kolmannes on juuri alkanut. Kantamani lapsi on myös mieheni ensimmäinen.

Riikka

26.05.2020 16:40

Haloo THL, miten raskauksiin ja synnytyksiin liittyviä rajoituksia ei vieläkään ole purettu, vaikka kaikkia muita rajoituksia puretaan? Eikö näin epäinhimillisen rajoituksen purkaminen olisi pitänyt tehdä ihan ensimmäisenä? Tämä alkaa jo mennä naurettavaksi, kun ette edes asiaa ole missään kohtaa kyenneet kunnolla perustelemaan. Asun itse maakunnassa, jossa ei ole neljään viikkoon ollut yhtäkään tartuntaa. Siitä huolimatta menen meidän hartaasti toivotun vauvan ensimmäiseen ultraan yksin, vaikka mieheni on esikoistamme toivonut ihan yhtä paljon. Tuntuu ihan absurdilta ja olen THL teihin kyllä todella pettynyt.

Miku

18.05.2020 05:19

THL:n touhu on ollut kyllä yhtä sirkusta koko tämän koronan ajan, että nyt olisi kasvojen pesun paikka lopettaa jonninjoutava paska ja tehdä asialle jotain, jotta myös toinen vanhempi pääsee alusta loppuun mukaan synnytykseen.

Kirsi

15.05.2020 19:45

On ristiriitaista sanoa, että perheet tarvitsevat nyt erityistä tukea, mutta silti samaan aikaan kaikkia tukipalveluita karsitaan, isien läsnäolo kielletään jo raskausaikana ja äidit asetetaan kohtaamaan yksin hyvin raskaita asioita. Isän osattomuus (joka ei ole itsestä lähtöisin, vaan siitä terveydenhuollon näkökulmasta, että isä on poissuljettava osa palapelissä) raskausaikana voi jo aiheuttaa kiintymyssuhteen häiriöitä. Nyt puhutaan polikliinisistä synnytyksistä ja nopeista kotiutumisista, mutta kenen etua se ajaa? Korona saa ja sen pitääkin aiheuttaa rajoitteita, mutta onko tämä oikea paikka? Isällä on oikeus harjoittaa vanhemmuuttaan pandemiasta huolimatta.

Itse asun paikkakunnalla, jossa tartuntoja on alle 50, asukkaita 50000. Kaikki tartunnat ja ketjut on jäljitetty. Silti isät eivät pääse edes neuvolaan. Ei ole reilua.

Pauliina labrahoitaja

10.05.2020 09:55

Hei! OLen keskussairaalassa labrahoitajana. Onko minulla oikeutta saada siirtoa muihin työtehtäviini kun olen raskaana? Työnkuvaani kuuluu verinäytteidenotto päivystyksessä ja osastoilla potilaista, joita epäillään mahdollisiksi covid19 positiivisiksi potilaiksi. työtehtäviini kuuluu myös covid19 näytteiden analysointia pcr menetelmällä. Joudun vissiin nyt ilmoittamaan lähiesimiehelleni raskaudesta jo aikaisessa vaiheessa, jotta työnkuvaani voitaisiin muokata. Tarvitsenko neuvolasta tai työterveydestä jotain todistusta/suositusta? Kannattaako varatoimiin ruveta heti vai vasta kun raskaus on edennyt tietyille viikoille? Voiko esimieheni kieltäytyä muuttamasta työnkuvaani raskauden takia? Itseäni vain pelottaa tieten tahtoen olla tekemisissä covid19 näytteiden kanssa raskaana ollessa!

Tiina

06.05.2020 21:14

Jälkikäteenhän ajallisesti yhdistettiin toisiinsa Sars ja tilastollinen piikki kohtukuolemissa raskauden loppuvaiheessa.
Nyt meillä ei ole tietoa Koronan vaikutuksista. Koska dataa ei voi kerätä tarpeeksi vielä. Ihmettelen miksi raskaana olevat eivät kuulu riskiryhmään varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Tuntuu että teemme testiä, ”katsotaan mitä tapahtuu” – periaatteella.
Tämä aika on todella stressaavaa ja pelottavaa olla raskaana.

Odottaja

06.05.2020 17:27

Minuakin askarruttaa sama eettinen kysymys, kuin Marieta: Miksi syntymättömien lasten oikeuksia ei puolusteta?

Odottajat kun eivät ole Suomessa riskiryhmässä, niin tulee tukalia tilanteita naisille työpaikalla, mikäli joutuu työskentelemään ”eturintamalla”.

Mitenhän näitä suuria päätöksiä tekevät asiantuntijat psyykkaisivat itse itsensä työskentelemään palveluammateissa, jos olisivat nyt raskaana? Minusta odottavat äidit ovat liian kovilla tämän kysymyksen suhteen. En olisi ikinä uskonut, että tartuntautilaki pandemian keskellä ei puolusta mitenkään sikiöitä ja odottavia äitejä.

Noora

05.05.2020 07:59

Ainakaan Helsingissä ei järjestetä etänä synnytysvalmennusta, kuulemma jokainen voi itse tutustua verkossa. Voin sanoa, että kylläpä ärsyttää tutustua kaikkiin synnytysmateriaaleihin verkossa, koska joka paikassa korostetaan tukihenkilön tärkeyttä synnytyksessä. Sanotaan, että jopa kivun voi tuntea lievempänä, kun tukena on oma rakas ihminen. Tulee olo, että on jätetty yksin. Ketään ei kiinnosta, siinähän olet yksin siellä. Varsinkin näin ensisynnyttäjänä olen kauhuissani, en halua jäädä yksin kipujen kanssa. Enkä haluaisi synnyttää ollenkaan.

Lisäksi ärsyttää suunnattomasti tuo, että vedotaan siihen että kätilöitä on Suomessa vähän, joten he eivät voi saada tartuntaa tai muuten ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Katsoin viikonloppuna ylen mot-ohjelman ja siinä seurattiin mm. kätilöä joka oli siirretty hoitamaan koronapotilaita. Ei oikein mene minun järkeen.

Blogin kirjoittajat THL

04.05.2020 12:22

Kiitos hyvistä kommenteista Raskaana korona-aikaan -blogiimme. Palaute osoittaa, että raskaana olevat ja heidän läheisensä tarvitsevat lisää tietoa ja selvät perustelut tehdyille rajoituksille.

Koska tietoa on vielä vähän, kaikki päätökset joudutaan tekemään vähäisen tutkimustiedon varassa ja siksi blogimmekin tukena on tutkimuksia, joissa on pienet aineistot.

Yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että rajoituksissa on alueellisia eroja. Toisaalta epidemiatilanteessakin on alueellisia eroja. Sairaalat päättävät rajoituksista itsenäisesti, mutta uskomme ja toivomme, että ne lähtevät purkamaan niitä heti, kun se on synnyttäjien ja vastasyntyneiden kannalta turvallista. Viemme tätä viestiä synnytyssairaaloille.

Rajoituksista seuraa ilman muuta pahaa mieltä ja on selvää, ettei etäyhteys ole sama kuin rakkaan ja tärkeän henkilön läsnäolo. Sektio eli keisarileikkaus on paitsi synnytys myös leikkaus, joka vaatii alatiesynnytystä tarkemman hygienian ja on siksi turvallisuussyistä rajoitetumpi kuin alatiesynnytys.

Synnytysvalmennusta ei esimerkiksi tarvitse lopettaa, se toimii hyvin toteutettuna myös etänä.

Olemme tilanteessa, jossa ei ole hyviä eikä helppoja ratkaisuja. Se vaatii kaikilta sopeutumista ja luopumista ja on kieltämättä epäreilua ja aiheuttaa surua. Kenenkään raskaana olevan ei pidä jäädä yksin suremaan eikä epätietoisuuteen – asia kannattaa ottaa puheeksi äitiysneuvolassa.

Henna

04.05.2020 10:36

Minulla on synnytys myös edessä kuukaudenpäästä ja kylläpä v*******.tämä ei ole ensimmäiseni ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä 3 synnytystä ja tämä viimeinen näköjään kusee koko homma.Eroja tässä näköjään aiheutetaan samalla perheille.Voisivat antaa synnyttäjille kunnon korvauksen tästä yksin olemisesta ja lisäksi ilmaisen pakollisen huoneen ja ruuan tästä hyvästä.Voisin vaatia rahallisia korvauksia pelonaiheuttamisesta myös.En kaipaa huoneeseen hoitajia vauvan ja minun seurakseni en halua sinne yksinkertaisesti outoa ihmistä..Ja haluan lähteä heti kotiin synnytyksen jälkeen.

OnnellinenToukka?

03.05.2020 00:41

Olen ensisynnyttäjä 24v, vaikka minulla on tässä vielä kaksi kuukautta aikaa, nii silti olen jo tätä järjetöntä ja epäoikeudenmukaista rajoitusta koskien puolisoa/tukihenkilön pois rajausta synnytyksessä ehtinyt stressata hermostumiseen ja ärtymiseen pieniinkin asioihin asti. Ja vielä enemmä ku puhutaan muiden rajoitusten purkamisesta, mutta tähän asiaan, mitä ei koskaan enää tule saamaan takaisin, ei puhuta sanallakaan että purettaisi. Miten noinki rajun rajauksen annetaan vaan olla?! Ja en ole edelleen huomannut mistää, että mihin tämä rajaus perustuu!
Kaiken hauskan tässä tekee myös se, että toivoin raskautta, ehdin pettyä monta kertaa kunnes vihdoinkin olen saamassa sen mitä kaikkein eniten haluan: tulla äidiksi! Ja olen ajatellut, että haluaisin vielä lisääkin. Mutta nyt, tämä rajoitus on ehtinyt saada aikaan päässä sellaisen myllerryksen, etten tiedä olenko välttämättä ollenkaa iloinen tästä raskaudesta? Ja onko tämä sitten se ensimmäinen ja viimeinen? Suomi joka pitäisi olla niin perhemyönteinen ja tasa-arvoinen, antaa vetää pöntöstä ales isän ja lapsen oikeudet.
Minua ei kiinnosta mitkää helvetin etäyhteyksillä hoidetut tapaamiset, tai tutustumiset, se ei todellakaan ole sama asia! En ymmärrä miten isä, joka asuu saman katon alla minun kanssa on yht’äkkiä mörkö ja ainut mahdollinen, joka tartuttaa kaikki, vaikka kätilöt elävät omaa normaalia elämää työpaikan ulkopuolella ja ovat tekemisissä useiden ihmisten kanssa?
Olen miettinyt synnyttäväni kotona. Silloin en ainakaa jäisi yksin, mitä kaikkein eniten pelkään, jos joutuisin synnyttää sairaalassa. En todellakaan usko, että sama kätilö on koko ajan siinä vierellä.
On outoa, että näinkin selvästä asiasta pitää taistella v. 2020, että molemmat saavat olla synnytyksessä mukana koko synnytyksen ajan ja olla ne tärkeimmät ensi hetket pikkuisen kanssa!? Tähän on tultava muutos ja PIAN!

Niina

01.05.2020 14:04

Ehdottoman tärkeää on nyt seurata rauhassa, miten pienet rajoitusten purut muualla tulevat vaikuttamaan tautitilanteeseen.

Sairaaloiden vierailukiellot täytyykin pitää viimeisten purettavien toimien joukossa, jotta voidaan turvata osaavan henkilökunnan saatavuus. Ja viimeisenä sairaaloistakin tulee purkaa erikoisosaamista vaativien osastojen rajoitukset, kuten esimerkiksi synnytykseen liittyvät osastot.

Se on totta, että nyt erilaisia etäyhteysmahdollisuuksia täytyy pyrkiä kehittämään, esimerkiksi synnytysvalmennukset, pelkopolit, äitiysneuvolat ja äitiyspoliklinikat puolison osalta ja se tuen antaminen juurikin lapsivuodeosastolle voisi olla erittäin toimivaa ja myös tulevaisuudessa hyödynnettävää toimintaa.

Turussa tällä hetkellä rajoituksista huolimatta äitiyshuolto toimii hienosti. Neuvolapsykologipalvelut ja pelkopoli toteutuneet etänä. Neuvolassa ja äitiyspolilla jokaisella kerralla kysytty myös isän vointia ja kuulumisia ja kerrottu myös mitä myös isä voisi etäopiskella. Netistä saanut paljon perhevalmennus korvaavaa materiaalia.

Ehkäpä eri synnytyssairaalat voisivat kertoa, miten rajoitukset ovat tähän mennessä näkyneet osastoilla esimerkiksi kiireen osalta, tämä voisi rauhoittaa niitä synnyttämään tulevia, jotka ovat avun saannista huolissaan ilman tukihenkilönä?

Mira

01.05.2020 13:57

Outoa, että muita rajoituksia puretaan, mutta niinkin tärkeää asiaa, kuin että isät jäävät paitsi elämänsä tärkeimmästä tapahtumasta. Vierailukielto saakin pysyä, mutta se että isä pääsisi sektioon mukaan ja koko synnytykseen niin olisi ensimmäisten joukossa tehtävä. Vaikuttaa niin paljon negatiivisesti kaikkeen.

Kätilö/Ensisynnyttäjä

01.05.2020 11:13

On ristiriitaista, että hallitus harkitsee esim. kirjastojen ja harrastustoimintojen avaamista samalla, kun sairaaloiden sallitaan rajoittaa tukihenkilön osallistumista synnytykseen ja sen jälkeiseen lapsivuodeaikaan.

Samoilla linjoilla on esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan anestesia- ja leikkaustoiminnan ylilääkäri Risto Kuosa, joka juuri twiittasi siitä, kuinka epäloogista on rajoittaa tukihenkilön osallistumista synnytykseen samalla, kun koulut avataan, mikä mahdollistaa suuremmalla todennäköisyydellä sen, että hoitohenkilökunta saa virustartunnan esimerkiksi oman lapsensa kautta levittäen virusta ympäri sairaalaa.

Voisiko hallitus ottaa kantaa siis myös näihin synnytystoimintaan ja sen jälkeiseen lapsivuodeaikaan liittyviin rajoituksiin sekä arvioida, ovatko ne todella tarpeellisia? Synnytykseen ja lapsivuodeaikaan osallistuvien tukihenkilöiden osuus väestöstä on kuitenkin hyvin marginaalinen verrattuna koululaisten ja kouluhenkilökunnan määrään, joille jatkossa sallitaan vapaampi liikkuminen.

Kätilön ammatin saaneena kyseenalaistan myös henkilökunnan jaksamisen näiden rajoitustoimien aikana, sillä tukihenkilön rooli esimerkiksi lapsivuodeosastolla on hyvin merkittävä erityisesti silloin, kun kyseessä on keisarileikattu synnyttäjä. Tällöin tukihenkilön pienet avut, kuten juomapullon ojentaminen tai vauvan nostamisessa auttaminen helpottavat myös hoitohenkilökunnan jo entisestään suurta työtaakkaa. Puhumattakaan siitä, kuinka mittaamattoman tärkeää tukihenkilölle (yleensä lapsen isällä) on saada osallistua vauvan ensipäiviin. Sitä ei mikään etäyhteys tai videopuhelu korvaa.

Ensisynnyttäjä

01.05.2020 10:56

Toivon että nyt kun hallitus lähtee purkamaan muita rajoituksia, THL antaisi painetta synnytyssairaaloille pohtia myös vaihtoehtoisia suojaustoimenpiteitä tukihenkilön tai isän läsnäolon rajaamiselle vain yhteen synnytyksen vaiheeseen (myös avautumisvaihe ja lapsivuodeaika ovat osa synnytystä). Ymmärrän todella hyvin miksi vierailijoiden määrää sairaaloissa rajataan mutta siinä vaiheessa kun yhteiskunta muuten avautuu ja kätilö voi altistua myös kaupassa/ravintolassa/koulua käyvän lapsensa kautta jne, niin tuntuu todella kohtuuttomalta jättää toinen vanhempi ulos lapsen ensihetkistä. Samaan aikaan kun muita rajoituksia puretaan ja yritykset ym saavat tukea (mikä on tietysti todella tärkeää) synnyttäjät on leimattu mediassa lähinnä hysteerisiksi naisiksi, jotka valittavat turhasta. Synnyttäjien palveluita, neuvolapalveluita ja vaimennuksia leikataan jatkuvasti eikä korvaavia palveluita tarjota tilalle. Itselleni Vantaalla tipahti postiluukusta nippu paperiesitteitä, joilla perhe- ja synnytysvalmennus korvattiin. Olo on ollut kaiken tämän keskellä epätodellinen, olo on ollut enemmän kuin siitoseläimellä vailla oikeuksia inhimilliseen kohtaamiseen kuin tulevalla äidillä. On myös muistettava etteivät tulevat perheet ole immuuneja muillekaan koronan vaikutuksille, lomautukset, pelko läheisten turvallisuudesta jne koskettavat myös meitä. Tähän päälle viesti siitä että sinun huolesi ja tarpeesi synnytykseesi liittyen ovat toissijaisia on kohtuuton.

S

30.04.2020 16:31

Suuri osa rajauksista on täysin käsittämättömiä ja vailla minkäänlaisia järjellisiä perusteita. On hyvä, että ihmisten liikkumista sairaaloissa rajataan, mutta esim. isän rajaaminen kokonaan pois sektiosta on täysin epäreilua. Kysehän on resursseista kun ymmärtääkseni kunnollisella suojavarustuksella voisi tartuntariskiä pienentää. Kyse on kuitenkin useimmiten synnyttäjän kanssa samassa taloudessa asuvasta ihmisestä, joten tartunta on todennäköisesti synnyttäjälläkin.

HUSin alueelta on kantautunut jo monta kokemusta korona-ajalta, ja ennen koronaa, yksin ilman apua vauvojen kanssa jääneistä äideistä. Kätilöt varmasti tekevät parhaansa, mutta ei ole kyllä mitään luottoa siihen, että resursseja olisi tarpeeksi kuten ylemmiltä tahoilta yritetään vakuutella. Kuka korvaa äidin mielen- ja fyysisen terveyden? Entä vauvan? Isän oikeudet?

Miky

30.04.2020 15:17

Nyt valoja päälle! Te rajaatte isän oikeudet tällä täysin mielivaltaisella asialla!

Olette lopettaneet synnytysvalmennukset, pelkopotilaille avun annon, rajaatte isän oikeudet ja opin sairaalsta ja mitähän kaikkea.

Samaan aikaan luen facebookkia kun esimerkiksi teholla töissä oleva ystäväni kahvittelee naapurissa. Samalla kun oma mies on ottanut palkatonta töistä, ettei hän sairastu ja saisi olla lapsen syntymässä mukana.

Samaan aikaan HUSilta annetaan hesariin lausuntoja laumasuojasta joka olisi hyvä saada. Hävetkää! Kaikki tähän astinen tieto on tullut raskaana olevilta naisilta jotka ovat pommittaneet itse tietoja mm. HUSin sosiaalisestamediasta, soittaneet itse tietoja synnytyssairaaloista! Edes neuvoloissa ei tiedetä mitä tapahtuu milloinkin.

Suomi huusi synnytystalkoita, tässä kiitos siihen osallistumisesta.

Maria

30.04.2020 12:57

Hyvä että asiaa vihdoin kommentoidaan – vaikka sitten suppeankin kokemuksen perusteella. Itse kuitenkin kaipaisin vielä enemmän konkreetisia faktatietoja ja vahvistusta että myös sairaalat ovat joutuneet tulemaan vastaan rajoituksissa – kantamaan kortensa kekoon eikä vain potilaat pahimmillaan potilasturvallisuuden hinnalla.

Lyhykäisyydessään tilanne: valmennukset on pitkältä peruttu, synnytykseen pistetään yksin liian vähäisen henkilökunnan kanssa ja jälkihoitokin jää synnyttäjän omien tuntemusten varaan. Isän oikeuksista puhumattakaan. Haluaisinkin nyt tietää mitä toimenpiteitä sairaala on tehnyt, jotta vain synnyttäjä ei tässä kärsi:
– Onko henkilökunnan liikkumista rajoitettu (esim lounastauot vain osastolla, ei liikkumista julkisillä kulkuvälineillä yms)? Hoitokodeista oppineena voidaan nähdä että tartunta tulee erittäin suurella todennäköisyydellä normielämästä jos sitä ei rajoiteta.
– Onko henkilökunnalle annettu kunnon suojausvarustus koko työvuoron ajaksi? Olettaisin näin kun puhutaan erikoistuneesta rajoitettavasti saadusta henkilökunnasta – luulisi tämän olevan prioriteetti.
– Kuinka paljon (konkreettisin luvuin) on henkilöstön määrää nostettu? Kautta historian naisella on aina ollut useampi ihminen synnytyksessä apuna – jo silloin 1700-1800 luvuilla kuin myös 1900 luvulla ennen kuin isät ilmestyivät kuvioihin. Monessa paikassa resurssit on mitoitettu niin että pärjätään kun tukihlö on auttamassa (erityisesti osastolla), mutta nyt (ekaa kertaa historiassa?) ei ole.
– Onko osastoilla ovet lukossa ja ”portsari” ovella vahtimassa että osastolle tulleet isät pysyvät huoneissaan kuten luvattu? Monessa muussa maassa ovien lukitseminen on ollu ensimmäinen toiminto.

Ennen kuin nainen jätetään yksin kärsimään (sitä se käynnistysvaihe esimerkiksi on), niin oletan että inhimillisyyteen ja etiikkaan nojaten on kokeiltu KAIKKI muut keinot ensin. Julkisuudessa ei ole ollut mitään mainintaa pohdituista vaihtoehdoista tai lisätystä henkilökunnasta vain sanahelinää – läpinäkyvyyden nimissä se on vähintä mitä voi tehdä.

Viimeisenä uutisena jälkitarkastuksen ”ohittaminen” – moniko ensisynnyttäjä oikeasti tietää mikä kuuluu asiaan ja mikä ei? Milloin pitäisi liputtaa että nyt on joku pielessä?

Onko kukaan laskenut mikä on näiden rajoitusten hinta? Hinta muodostuu esimerkiksi kasvavasta jälkihoitotarpeesta niin psyykkisellä kuin fyysisellä puolella ja syntymättömistä veronmaksajista (trauman myötä lapsiluku jää alemmaksi). Uskon tämän olevan moninkertainen versus yllä mainitut rajaukset. Maailmalla monessa pahemmassa koronatautimaassa vastaavaa rajausta tukihlön synnytyksen mukana olemisesta ei ole – tai jos on ollu hetken niin nopeasti ovat joutuneet sen perumaan. Mihin siis Suomen linja perustuu?

Jos rajoitukset poistetaan vasta kun sanotaan sen olevan turvallista, eli esim rokote keksitty, niin tämä voi tarkoittaa todella pitkää aikaa. Pitäisikö siis oikeasti miettiä muita ratkaisuja? Varmasti löytyy paljon hyviä ehdotuksia ja vaihtoehtoja jos ei vain jääräpäisesti pidetä kiinni omasta asemasta ja määräämisvallasta.

Miksi tukihenkilöt on sallittu maailmalla

30.04.2020 12:53

Käytätte pientä amerikkalaistutkimusta perusteena näille lapsen perusoikeuksia rikkoville linjauksille, joissa isän mahdollisuus osallistua lapsensa ensipäiviin viedään pois. Amerikassa koronavirus tilanne on aivan eri kuin Suomessa, lisäksi JOPA siellä tukihenkilöä ei olla rajattu pois synnytyksestä. ”Oireettomia taudinkantajia on heidänkin joukossaan. Näin ollen rajoitukset ovat perusteltuja.” –Ei, rajoitukset eivät ole perusteltuja tämän perusteella, koska tarttuminen oireettomasta mahdollisesti viikkoja etätöissä olleesta tukihenkilöstä Suomessa on häviävän pieni, kun samassa taloudessa asuva äitikin on altistunut silloin ja kätilöt itse kulkevat julkisilla ja vievät lapsiaan kouluun. Maissa, joissa koronatilanne on paljon huonompi kuin Suomessa on sallittu isät läpi koko synnytyksen, esimerkiksi Valenciassa, osassa Italian sairaaloissa, Britannian alanasiantuntijat suosittelevat tukihenkilön läsnäoloa koko synnytyksen ajan, New Yorkissa tukihenkilö saa olla paikalla koko synnytyksen, Tanskassa ja Ruotsissa saa olla tukihenkilö mukana. Miksi Suomi haluaa mennä omaa julmaa linjaa tässä, ja jopa WHO linjauksia vastaan, joiden mukaan synnyttäjällä on oikeus tukihenkilöön läpi synnytyksen, vaikka olisi itse sairastanut koronaan sillä hetkellä.

Etäyhteys ei korvaa ensipäiviä

30.04.2020 12:40

Maaliskuusta saakka etätöissä ollut puoliso on paljon pienempi riski vastasyntyneelle, kuin töissä käyvät kätilöt, jotka altistuvat synnyttäjille, henkilökunnalle ja kulkevat töihin julkisilla, vievät lapsensa kouluun/tarhaan. Selityksenne: ”Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa, ettei raskauden seurantaan tai synnytykseen osallistuvista tukihenkilöistä aiheudu tartuntariskiä toisille raskaana oleville, synnyttäjille tai vastasyntyneille” ei siis vakuuta. On tutkittu, että sekä äidin ja isän kiintymyssuhteen luominen vauvaan voi vaikeutua niinkin pienestä kuin parin päivän erossaolosta juuri ensipäivinä, esimerkiksi teho-osastohoidon takia (tai nyt tämän koronan takia), joten on virheellistä väittää: ”Lohdullista on myös se, että toisen vanhemman ja vauvan kiintymyssuhde kehittyy yleensä hyvin parin päivän viiveestä huolimatta.” Kehotatte pitämään yhteyttä etäyhteyksien avulla. Itse olin edellisen synnytyksen jälkeen niin huonossa kunnossa, että en kyennyt puhelinta kaivamaan esiin saati soittelemaan sillä. Tästä syystä, ei myöskään lohduta mahdollinen pikainen kotiutuminen, kun se ei hyvin monille ole mahdollista.

Mellu

30.04.2020 11:48

En ymmärrä miten oma mies voi olla muka riski kun kummiskin asutaan yhdessä ja ollaan oltu koko raskausaika yhdessä niin miten minulla muka ei olisi koronaa ja miehelläni olisi?? Hyvin taas Suomessa naisilla ja miehillä on samat oikeudet. Ei nainen yksin pysty siittämään itselleen lasta, siihen tarvitaan mies ja mies on Yhtälailla vanhempi lapselleen kuin äiti, eli miehellä on kaikki samat oikeudet osallistua tulevan lapsen tapahtumiin ja kaikkeen lapseen liittyviin asioihin. Näkee taas että Suomi on ihan paska maa. Ihmekään kun syntyvyys täällä pieni. Kuka nyt lapsia haluakaan täällä tehdä kun oma mies ei saa olla edes synnytyksessä mukana ja sen jälkeisellä ajalla? Mä ainaki synnytän kotona. Sekin parempi kuin Suomen paska sairaalassa missä hoitajatkin on ihan perseestä. Ensimmäisen lapsen kohdalla mies häädettiin silloinkin sairaalasta kotiin ja hoitajat ihmetteli miksi mua itkettää. No miksiköhän?! Halusin tukea ja turvaa omalta mieheltäni enkä ketään hoitajaa sanomaan että ei ole normaalia että itkettää synnytyksen jälkeen. Hieno hoitaja sekin.

Synnyttäjä

30.04.2020 11:17

Kiitos, että asia vihdoin nostetaan esille. Haluaisin nostaa esiin kohdan: ”Tutkimus antaa kuitenkin viitettä siitä, että infektiota on myös synnyttäjillä mutta lievänä. Oireettomia taudinkantajia on heidänkin joukossaan.” Juuri tämä pelottaa ainakin minua, parin viikon kuluttua synnyttävää. Jos ja kun hoitohenkilökunnalla olisi suojat ja tietäisin olevani eristyksissä muista synnyttäjistä, menisin PALJON rauhallisemmalla mielin synnyttämään.

Olen luopunyt yhteistyökykyisesti yhteisistä neuvolakäynneistä, ultrista ja synnytys- sekä perhevalmennuksista puolisoni kanssa, koska yritän myös suojella perhettäni tartunnalta ja asun riskiryhmäläisten kanssa. Koska synnytän sektiolla, ei isä myöskään pääse näkemään esikoislapsensa syntymää. Tämänkin olemme raskain sydämin hyväksyneet ja sen, että ensisynnyttäjänä jään yksin osastolle useammaksi päiväksi. Ensireaktio oli paniikki, itkin katkerasti ja peloissani. Pandemian aikana synnyttäminen on kova koetus muutenkin, mutta erityisesti ilman lähiomaisen tukea. Olen kuitenkin yrittänyt tsempata itseäni ja siinä osin onnistunutkin. Olen päättänyt selvitä henkisesti, koska vaihtoehtoja ei ole.

Fyysinen oloni on kuitenkin aika raihnainen melkein koko raskauden jatkuneen oksentelun ja anemian takia. Olen laihtunut raskaana ollessani, osin pahoinvoinnin ja osin kovan stressin takia. Entinen hapenottokyky on aivan nollissa, joten jos nyt sairastuisin, olisin satavarmasti normaalia heikommassa asemassa tautia vastaan. Parhaani olen kuitenkin tehnyt ja yrittänyt vältellä turhia lääkkeitä, kaikkia riskiruokia, enkä tietenkään tupakoi enkä juo alkoholia. Kun neuvolan ensikäynnistä saakka on peloteltu niin elohopeahauella, toksoplasmoosilla ja listerialla, tuntuu absurdilta, että nyt pitäisi mennä positiivisin mielin synnyttämään, vaikka meitä ei kyetä suojelemaan mahdollisesti tappavalta kulkutaudilta?

Haluaisin, että näillä kovilla rajoituksilla saavutettaisiin myös jotain positiivista meille synnyttäjille, eli että saisimme turvan taudilta. Toivon, että THL pystyisi auttamaan tässä. Puhukaa meidän suojauksemme puolesta ja että meitä hoidettaisiin maskein ja suojavarustein. Joudumme jo niin kovaan prässiin, että tämä olisi vähintäänkin kohtuullinen pyyntö.

Sonja

30.04.2020 11:16

Tuleva ensisynnyttäjä täällä hei, näiden mielivaltaisesti tehtyjen rajoitusten takia koko raskaus ja etenkin synnytys on muuttunut ilottomaksi ja ahdistavaksi ajaksi. Joku voisi tutkia sitä, millaisia vaikutuksia näiden rajoitusten aiheuttamalla ahdistuksella on äidin kautta sikiöön. Itse en ole nukkunut nyt viikkoihin kunnolla, koska pelkään jääväni synnytyksen jälkeen osastolla yksin. Hoitajamitoitusta ei ole lisätty lainkaan, ja koronan aikana synnyttäneistä äideistä lukuisat ovat kokeneet jäävänsä pitkiksi ajoiksi ilman apua. Miten korvataan vauvan hätä, kun tukihenkilö ei ole paikalla hoitamassa, ja äiti on vuodepotilaana kipuineen? Raskausajan labrakäynnit, neuvolat harjoittelijoineen jne ovat uhka suojaamattoman henkilöstön ja perheiden terveydelle paljon suuremmassa määrin kuin synnytyksessä ja vuodeosastolla mukana oleva, oireeton ja suojauksia käyttävä tukihenkilö. Synnytystalkoot eivät näillä tule toteutumaan, ja ainakin meillä raskaaksi muuttunut raskausaika vahvisti entisestään ajatusta vain yhdestä lapsesta. Jonka toivottavasti saamme maailmaan terveenä kaikista suojaamattomista hoitohenkilöstökontakteista riippumatta.

Rv 34

30.04.2020 10:06

Videoyhteys ei korvaa millään tavalla läsnäoloa isille oman vauvan ensipäivissä!! Joistakin rajoituksista ollaan jo luopumassa muutenkin, eikö tämä olisi ensisijainen josta luopua?? Tämä teksti ei lohduttanut lainkaan. Olen raskaana ja odotan esikoista, miehelle myös ensimmäinen ja olemme erittäin ahdistuneita vaikka juuri nyt pitäisi olla onnen kukkuloilla.

Marie

29.04.2020 21:49

Olen raskaana oleva keski-ikäinen nainen. Totuus on, että tutkimustieto viruksesta on vielä hyvin puutteellista. Aineistot ovat pieniä ja näyttää, että valtaosalla tauti on lieväoireinen, mutta totta on sekin, että vakavia tautimuotoja on myös esiintynyt viimeisillään raskaana olevien keskuudessa. Vaikkei virus tarttuisikaan sikiöön, olisi ihme, jos taudin aiheuttamat komplikaatiot eivät vaikuttaisi välillisesti myös sikiön vointiin. Koronan on todettu aiheuttavan mm. veritulppia (joihin riski raskaana olevalla on kohonnut), hengitysvaikeuksia (kohtu vaikeuttaa muutenkin hengitystä loppuraskaudessa) ja monia muita oireita. Meitä raskaana olevia varoitetaan varmuudeksi yhdestä ja toisesta asiasta, mm. juomasta yrttiteetä (ei riittäviä tutkimuksia turvallisuudesta), mutta koronaan kehotetaan suhtautumaan reippain ja pelottomin mielin (vetoamalla näihin muutamiin vähän alle tai päälle kymmenen odottavan äidin tutkimusaineistoihin, vaikka vakavasti otettavaa tieteellistä näyttöä viruksen turvallisuudesta raskaana oleville ei ole). Myös työssä käymistä edellytetään.

Paljon on puhuttu vauvakadosta. Tai siis puhuttiin, ennen koronaa. Nyt raskaana olevien ja syntymättömien lasten turvallisuudesta on puhuttu yllättävän vähän. ”Ei hätää…ette ole riskiryhmää…” Kuitenkin tunnen huolta kantamastani pienestä ihmisestä. Tuntisitko sinäkin, jos olisit raskaana? Monenlaisia rajoituksia ja ratkaisuja on tehty ja tukipaketteja on jaettu. Eikö Suomella ole varaa taata syntymättömien lasten turvallisuutta tässä tilanteessa?

Ps. On hyvä, että rajoitetaan ihmisten määrää synntysosastoilla. Toisaalta, toivoisin johdonmukaisuutta hoito- ja tutkimuskäytäntöihin. Raskausajan lääkärikäynneillä ja neuvolassa taudeille altistuu myös helposti, sillä (oman jo usemman kokemukseni mukaan) hoitajat ja lääkärit tekevät tutkimuksiaan ilman kasvosuojaimia ja jutella pulputtavat samalla varsin estottomasti lähietäisyydeltä. Hoitopöydällä maatessa sitten kovasti pelottaa, että painovoima kuljettaa sylkipilven hoitajan tai lääkärin huulilta omille.

Tuulia

29.04.2020 17:25

On se kumma että sairaalahenkilöstö voi hakea ruokansa r-kioskin myyjältä tai henkilöstöruokalasta,kulkea hissillä tavallisten potilaiden kanssa, vapaa aikanaan käydä kuntosalilla mutta juuri jotenkin mm kun tukihenkilö olisi uhka sairaalahenkilöstölle eikö se osaston lähetti tai opiskelija? Sairaaloissa on eroja, on yhden hengen huoneita joissa tukihenkilö voisi olla äidin tukena kun sattuu ennen synnytystä. Miksi henkilöstöä ei ole lisätt paikkaamaan tukihenkilöitä, vaan päinvastoin kätilöitä koulutettu mm. Koronan kohartti osastolle toisiin tehtäviin?

Anna

29.04.2020 15:43

Valmennuksia ei järjestetä etänä vaan ne on peruttu ainakin HUSin alueella. Isien pääsy neuvolakäynneille on myös täysin paikkakuntakohtaista, mikä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan Suomessa.

Idiehj

29.04.2020 13:48

Thl ei pidä sektiota synnytyksenä?
Sektioon tukihenkilö ei pääse lainkaan.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *