Olemme viime viikkoina saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle useita yhteydenottoja raskaana olevilta, heidän läheisiltään tai heitä hoitavilta ammattilaisilta. Yhteydenottojen syynä ovat olleet koronavirusepidemiaan liittyvä epätietoisuus ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rajoitukset eri palveluissa.

Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden mukaan pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennus on siirretty netissä tapahtuvaksi.

Myös mielipidekirjoituksissa ja erilaisissa kannanotoissa on esitetty huolta raskaana olevien tilanteesta. Ymmärrämme huolen erittäin hyvin. Raskaus ja synnytys ovat ainutlaatuisia tapahtumia naisen ja koko perheen elämässä.

Tavoitteena turvallinen raskaus ja synnytys

Koronaepidemian aikana vanhemmat voivat olla huolissaan raskaana olevan ja vastasyntyneen terveydestä. Toisaalta ihan sama huoli on asetettujen rajoitusten taustalla.

Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa, ettei raskauden seurantaan tai synnytykseen osallistuvista tukihenkilöistä aiheudu tartuntariskiä toisille raskaana oleville, synnyttäjille tai vastasyntyneille. Niillä pyritään myös varmistamaan raskaana olevien ja synnytyksen hoitoon osallistuvien ammattilaisten terveys, jotta kaikille voidaan taata turvallinen raskaus ja synnytys.

Synnytysten hoidon osalta ei ole olemassa mitään suurempaa henkilökuntareserviä. Jos henkilökunta sairastuu tai joutuu karanteeniin, synnytysosastoilla voi tulla pula henkilökunnasta.

Koronavirusinfektion vaikutuksista raskauteen on vielä vähän tietoa

Koronavirustartuntoja on maailmalla jo yli 2,4 miljoonaa. Tähän mennessä kertyneen tiedon perusteella näyttää siltä, että naisilla on miehiä pienempi riski sairastua eikä raskaana olevilla näytä olevan suurempaa riskiä saada vakavaa koronavirustautia kuin muilla samanikäisillä naisilla. Ei ole näyttöä myöskään siitä, että koronavirusinfektion sairastaminen loppuraskaudessa johtaisi vakaviin seurauksiin.

Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa testattiin synnyttämään tulevat naiset. Heistä 14 prosenttia oli Covid-19-positiivisia. Positiivisen testituloksen saaneista 88 prosentilla ei ollut oireita. Pieni aineisto ei mahdollista pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimus antaa kuitenkin viitettä siitä, että infektiota on myös synnyttäjillä mutta lievänä. Oireettomia taudinkantajia on heidänkin joukossaan. Näin ollen rajoitukset ovat perusteltuja.

Lapset sairastuvat koronaan aikuisia harvemmin ja lievemmin

Aiemmin esiintyneet koronavirukset (SARS ja MERS) eivät ole tarttuneet veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Nykytiedon mukaan lapset eivät sairastu koronavirustautiin aikuisia helpommin. Suurin osa tautitapauksista on raportoitu aikuisilla.

Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot ovat olleet harvinaisia ja lieviä.  Näin näyttää olevan myös COVID-19-infektion kohdalla.

Islantilaistutkimuksessa yhdelläkään alle 10-vuotiaalla satunnaisesti valitulla lapsella (yhteensä 848 lasta) COVID-19-testitulos ei ollut positiivinen.

Äitiyshuollossa tarvitaan nyt digiloikkaa

Koronaepidemiaa koskevien rajoitusten alettua perheitä on ohjattu valmentautumaan synnytykseen ja vauva-aikaan verkkomateriaalien avulla. Hyviä materiaaleja löytyykin esimerkiksi synnytyssairaaloiden ja eri hankkeiden verkkosivuilta.

Myös äitiyshuollossa tarvitaan innovatiivisia keinoja valmentaa ja tukea perheitä ennen ja jälkeen synnytyksen nykyistä vielä paremmin ilman fyysistä kontaktia. Valmennukset voitaisiin hoitaa etätapaamisina neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden yhteistyönä niin, että osa valmennuksesta tapahtuisi edelleen neuvolan järjestäminä etätapaamisina, ja että synnytyssairaalaan pääsisi tutustumaan virtuaalisesti.

Synnytyksen aikana voitaisiin järjestää etäyhteys esimerkiksi karanteenissa olevaan tukihenkilöön tai doulaan, jolloin synnyttäjällä olisi mahdollisuus saada lisää tukea. Etäyhteyksien välityksellä puoliso voisi myös olla mukana äidin ja vauvan vuodeosastohoidossa seuraamalla vauvan hoidon opetusta ja imetyksen alkutaivalta.

Hoitohenkilökunta voisi kannustaa synnyttäjiä pitämään yhteyttä myös muihin läheisiin virtuaalisesti videopuheluiden tai vauvavideoiden jakamisen avulla.

Vuonna 2018 yli 14 prosenttia synnyttäjistä oli ulkomaalaistaustaisia. Suomenkieltä taitamattomat eivät välttämättä saa mistään tietoa koronainfektioista ja siltä suojautumiselta.

Vieraskieliset raskaana olevat ja heidän perheensä on siis tärkeä huomioida tuen ja tiedon antamisessa esimerkiksi ottamalla tulkkipalvelu avuksi virtuaalitapaamisiin tai muihin vuorovaikutustilanteisiin sekä julkaisemalla erikielistä materiaalia.

Erikieliset puhelimilla katsottavissa olevat videot voisivat olla hyvä keino saavuttaa myös ne, joilla ei ole lukutaitoa tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta.

Sairaala on edelleen turvallinen paikka synnyttää

Terveiden ja oireettomien raskaana olevien äitiysneuvolan määräaikaistarkastusten ja äitiyspoliklinikkakäyntien tulisi edelleen toteutua sovitusti. Koronavirukselle altistuneiden ja koronavirusta sairastavien määräaikaistarkastusten ja äitiyspoliklinikkakäyntien toteuttamisesta annetaan erilliset ohjeet kustakin toimipisteestä.

Synnyttämään lähtiessä on hyvä aina soittaa etukäteen synnytyssairaalaan. Koronaepidemian aikana etukäteissoiton merkitys on kasvanut entisestään. Jos synnyttäjällä on hengitystieinfektion oireita tai hän on altistunut koronavirukselle, antaa sairaala tarkemmat ohjeet tarvittavasta suojautumisesta.

Tukihenkilö saa olla mukana vain synnytyksessä

Tukihenkilöksi synnytyssairaalaan pääsee vain oireeton ja koronavirukselle altistumaton henkilö. Suurimmassa osassa Suomen synnytyssairaaloita tukihenkilö voi olla mukana vain varsinaisen käynnissä olevan synnytyksen ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tukihenkilö voi olla paikalla synnyttäjän synnytyssalissa viettämän ajan.

Monille raskaana oleville on aiheuttanut huolta ja pelkoa se, ettei puoliso nyt saa olla mukana koko synnytyssairaalassa vietettävää aikaa. Tai pahemmassa tapauksessa tukihenkilö ei pääse mukaan ollenkaan sairaalaan, jos hänellä on koronavirusinfektion oireita. Muinakaan aikoina tukihenkilöksi synnytyssairaalaan ei pääse sairaana.

Synnyttäjän kannattaakin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä miettiä, voisiko joku muu olla tarvittaessa tukihenkilönä, jos puoliso sairastuu. Synnytys- ja erityisesti vuodeosaston henkilökunnalta vaaditaan korona-aikana tavallista enemmän aikaa synnyttäneiden tukemiseen, kun puolisot eivät pääse vuodeosastoille.

Jos varhainen kotiutuminen on mahdollista lapsen ja äidin tilanteen puolesta, muu perhe pääsee nopeammin tutustumaan uuteen perheenjäseneen. Varhaisen kotiutumisen ei kuitenkaan pitäisi olla itsetarkoitus.

Imetys on turvallista, vaikka äidillä olisi koronainfektio

Imetyksen aloittaminen ja jatkaminen on tärkeää äidin ja vauvan kokonaisterveyden vuoksi. Äidinmaidosta vauva saa vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidosta on löydetty myös koronaviruksen vasta-aineita.

Tämänhetkisen tiedon mukaan imetystä suositellaan, vaikka äidillä olisi todettu koronavirusinfektio. On tärkeää noudattaa ajantasaisia ohjeita hyvästä hygieniasta ja huolehtia käsien pesusta.

Imetyksen opettelu voi olla haastavaa normaalioloissakin. Poikkeusaikana on tärkeää saada riittävästi tukea ja apua imetyksen sujumiseen, etenkin jos sairaalasta kotiudutaan varhain.

Kiintymyssuhde vauvaan kehittyy viiveestä huolimatta

Vastasyntyneen ja toisen vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen käynnistymisestä on herännyt huoli koronavirukseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Onneksi synnytyssalissa vietetään synnytyksen jälkeen yleensä muutama tunti ja sen ajan on tukihenkilöllä mahdollisuus luoda kontakti vastasyntyneeseen.

Sairaalassaoloaikana yhteyttä voi pitää etäyhteyksien avulla. Lohdullista on myös se, että toisen vanhemman ja vauvan kiintymyssuhde kehittyy yleensä hyvin parin päivän viiveestä huolimatta.

Voimia raskaana oleville ja synnyttäjille sekä heitä hoitaville

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila koskee kaikkia mutta erityisesti niitä, joilla se jotenkin vaikuttaa elämän kannalta merkityksellisten tapahtumien kulkuun, kuten juuri raskausaikaan tai synnytykseen, ja myöhemmin vauvaperheiden arkeen. Siksi raskaana olevat, synnyttäjät ja vauvaperheet tarvitsevat erityistä tukea.

Toisaalta juuri lapsen syntymä sekä hänen kasvunsa ja kehityksensä seuraaminen tuo uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Sen avulla selviää vaikeiltakin tuntuvista ajoista. Turvallista korona-arkea raskaana oleville ja vauvaperheille sekä voimia heitä hoitaville ja tukeville tahoille!

Lue lisää:

Chen L ym.. 2020. Clinical Characteristics of Pregnant Women with Covid-19 in Wuhan, China. NEJM. April 17, 2020. DOI: 10.1056/NEJMc2009226

Gudbjartsson DF ym. 2020. Spread of SARS-CoV-2 in the Icelandic Population. NEJM. April 14, 2020. DOI: 10.1056/NEJMoa2006100

Imetyksen tuki ry, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry & Tehyn terveydenhoitajajaosto. 2020. Kannanotto: Imetyksen suojelua ei saa laiminlyödä poikkeusoloissakaan.

Kätilöliitto. 2020. Kannanotto koronaepidemiasta (Covid-19) johtuviin rajoituksiin. 

Synnytys (Terveyskylä-verkkosivut)

Psykologiliitto. 2020. Psykologiliiton kannanotto synnytykseen valmistautuvien tai synnyttäneiden perheiden tuen tarpeesta koronapandemiatilanteessa.

Sutton, D., Fuchs, K., D’Alton, M. & Goffman, D. 2020. Universal Screening for SARS-CoV-2 in Women Admitted for Delivery. NEJM. April 16, 2020. DOI: 10.1056/NEJMc2009316.

Ajankohtaista koronaviruksesta. (THL)

THL:n vauvaperheiden FinLapset-kyselytutkimus

Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa (THL)

Viva-hanke (Tamk)

Q&A on COVID-19 and pregnancy and childbirth (WHO)