Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen.
Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa.
Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä
Sosiaaliset tekijät ovat taustalla myös runsaassa ensiavun tai päivystyksen käytössä. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että joka neljäs potilas tarvitsi ensiapua yli viisi kertaa vuodessa. Muita useammin ensiavussa asioivat työttömät tai lyhyissä työsuhteissa olevat, mielenterveysongelmista kärsivät ja yksinäiset henkilöt. Ensiapuun hakeutuivat usein myös henkilöt, joilla oli asunnottomuutta, päihteiden käyttöä tai erilaisia kognitiivisia ongelmia tai häiriöitä.
Amerikkalaisista tutkimuksista ei toki suoraan voi vetää johtopäätöksiä Suomen tilanteeseen. Tietoa runsaasta terveyspalvelujen käytöstä on kuitenkin myös meillä. Esimerkiksi Tampereella on havaittu, että ensiavussa asiakkaat tarvitsevat usein sosiaalista tukea ja ohjausta. Tampereen Acutassa on sen vuoksi lisätty sosiaalityöntekijöitä päivystyksen yhteyteen.
Voiko terveyttä lisätä yhteiskunnallisin toimin?
Tampereen Acutan kaltaisten esimerkkien ohella tarvitaan myös suurempia, maakuntien tekemiä toimenpiteitä.
Maakuntien hyvinvointisuunnittelun tulee pohjautua tutkittuun tietoon sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista. On selvitettävä, millaisista lähtökohdista tulevat henkilöt käyttävät maakunnissa eniten terveyspalveluja. Vasta silloin päättäjät tietävät, miten esimerkiksi runsasta ensiavun käyttöä voidaan todella vähentää.
Tätä varten maakunnat tarvitsevat käyttöönsä kattavat tietovarannot ja indikaattorit, joilla sosiaalisten tekijöiden vaikutukset terveyteen voidaan todentaa.
Helppo ymmärtää, vaikea toteuttaa
Seuraavaksi herääkin kysymys, ovatko tietovarantomme ajan tasalla, jotta maakunnat voivat tehdä luotettavaa hyvinvointisuunnittelua? Vastaus on, että tutkittua tietoa on saatavilla paljon jo nyt. Tieto on vain saatava maakuntien käyttöön.
Tarvitaan myös asennemuokkausta. Sosiaalisten determinanttien merkitystä saatetaan nimittäin aliarvioida, koska niiden vaikuttavuuden tutkimisessa käytetään erilaisia tutkimusmenetelmiä kuin lääketieteessä.
Asia on liian vakava, jotta se voitaisiin enää ohittaa. Maakunnat tekevät suunnitelmiaan ja THL rakentaa tietovarantojaan. Sosiaalisten tekijöiden merkitys on mahdollista vielä ottaa mukaan maakuntien hyvinvointisuunnitteluun sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Lue lisää
Karvonen, Sakari & Martelin, Tuija & Kestilä, Laura & Junna, Liina (2017) Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria. Tutkimuksesta tiiviisti: 16/2017, Suomen sosiaalinen tila 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Karvonen, Sakari. Turha kuolema voi johtua palvelujärjestelmän rakenteista. THL-blogi 3.7.2017.
Behr, Joshua G. & Dia, Rafael (2016) Emergency Department Frequent Utilization for Non-Emergent Presentments: Results from a Regional Urban Trauma Center Study. PloS One 11 (1). doi:10.1371/journal.pone.0147116
VTV (2017) Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 11/2017. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tampereella ensiapu Acutassa tarvitaan yhä enemmän sosiaalityöntekijää – asiakkaat lapsista ikäihmisiin. YLE 13.6.2018.
WHO. Social Determinants of Health.
Kirjoitus kuuluu sarjaan, jossa THL:n tutkijat ja asiantuntijat pohtivat sosiaalisten tekijöiden roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sarjan muut kirjoitukset:
- Lars Leemann, Anna-Maria Isola & Salla Valtari: Nämä 10 väittämää kertovat, kuinka osallinen olet. 12.3.2019.
- Merita Jokela, Minna Kivipelto & Minna Ylikännö: Vähimmäisturvan varassa olevilla on moninkertainen riski toimeentulotuen alentamiseen 7.2.2019
- Sakari Karvonen & Kristiina Manderbacka: Sosiaaliluokka on terveyden riskitekijä. 9.11.2018.
- Tuulia Rotko, Tapani Kauppinen & Katri Kilpeläinen: Hyvinvointikertomus on johtamisen työkalu – mutta tehdäänkö tietoon perustuvia johtopäätöksiä? 20.9.2018
- Lars Leemann, Anna-Maria Isola & Salla Valtari: Työelämän ulkopuolella olevat tuntevat yksinäisyyttä selvästi muita useammin. 23.8.2018.