Yksi tärkeä kokonaisuus lapsistrategiassa on lasten suojelu väkivallalta. Sen toteutuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista työtä niin päätöksentekijöiltä, asiantuntijoilta kuin käytännön tason ammattilaisilta. Tutkimusnäyttö ja ilmiöstä kerättävä tietopohja ovat tällöin olennaisia.
Tietopohjan kehittäminen ja lapsen oikeudet yhteinen tavoite
Suomessa tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta kertyy viranomaistilastoista (poliisi, Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto, HILMO) ja kyselytutkimuksista (mm. Kouluterveyskysely, nuorisorikollisuuskysely).
Tietopohjassa on monia puutteita, sillä vain pieni osa väkivallasta tulee viranomaisten, ammattilaisten tai ylipäätään kenenkään tietoon. Kyselytutkimuksiin ei saada kaikilta ryhmiltä kattavasti vastauksia.
Jo vuonna 2011 YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan ja yhtenäistämään tilastointijärjestelmää ja tilastollista analysointia. Lisäksi tiedonsaanti erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteesta on tärkeää varmistaa.
Monet etniset ryhmät ja kieli- ja kulttuurivähemmistöt jäävät katveeseen koko väestölle suunnatuissa tiedonkeruissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien vastausmäärä Kouluterveyskyselyssä on jäänyt muita kouluasteita selvästi matalammaksi.
Suomessa ei ole toistaiseksi selvitetty lapsiin kohdistuvaa kunniaan liittyvää väkivaltaa, vaikka nk. Istanbulin sopimus siihen velvoittaa. Väkivallasta ei ole ollut toistaiseksi saatavilla tietoa työelämässä oppimisen jaksoilta.
Lapsiuhritutkimus merkittävänä tiedon lähteenä
Lapsiuhritutkimus on vuosina 2008 ja 2013 tehty kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lasten ja nuorten väkivaltakokemusten esiintyvyyttä.
Lapsiuhritutkimus tuotti lapsiin kohdistuvasta väkivallasta syvällistä perustietoa, joka on välttämätöntä ilmiön ehkäisyn ja viranomaistoiminnan sekä tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten kannalta.
Vuoden 2013 jälkeen teema siirtyi osaksi Kouluterveyskyselyä. Osana laajaa kyselyä väkivaltaa ei voida käsitellä riittävän kattavasti ja lapsisensitiivisesti. Tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien lapsiuhritutkimuksiin, koska vastaajajoukko, kysymysten asettelu, tutkimustilanne ja toteuttamisen lähtökohdat poikkeavat toisistaan. Otannan käyttö kuten lapsiuhritutkimuksessa on sensitiivisten kysymysten selvittämisessä eettisesti ja lapsen edun mukaisesti perusteltua.
Lapsiuhritutkimusta on tarkoitus kehittää ja toteuttaa uudelleen tämän hallituskauden aikana. Samalla kartoitetaan mahdollisuutta löytää pysyvä rahoitus ja toteuttajataho tutkimukselle.
Lapsiin kohdistuvan väkivallan tietopohjan kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö on kutsumassa kokoon työryhmän, jonka tehtäviin tämä asia kuuluu osana muuta väkivallan ehkäisytyötä.
Jotta lasten ja nuorten suojelu väkivallalta voi onnistua, se edellyttää heiltä itseltään lapsen edun mukaisesti kerättyä tietoa ja lapsiuhrin avun saamisen varmistamista. Ilman osallisuutta tietomme lasten ja nuorten kohtaamasta väkivallasta jäävät selvästi puutteellisiksi.
Lasten suojelu väkivallalta lapsistrategian linjauksena
Lapsistrategian väkivaltalinjauksilla on liittymäkohtia kansallisen tason muuhun ohjelmatyöhön sekä useisiin hallitusohjelman kokonaisuuksiin. Väkivallan vastainen työ on huomioitu myös työn rakenteita toteuttavissa hankkeissa.
Kansallinen lapsistrategia julkaistiin alkuvuodesta 2021. Se perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin ja sen visiona on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten edistämiseksi hallituskaudellaan.
Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020–2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä.
Toimenpidesuunnitelmassa on tietopohjan kehittämistä koskien seuraava toimenpide: Luku 4, tp 3. (toimeenpanojulkaisu 2021 luku 3, s. 34): Varmistetaan ja yhtenäistetään tietopohjaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ja heidän kokemastaan väkivallasta niin, että myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten kokemasta väkivallasta saadaan tietoa. Eri lähteistä koostuva tieto kootaan yhteen säännöllisesti.
Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma (VN 2021, s. 26) tp 10: Toteutetaan lapsiuhritutkimus.
Lue lisää
Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma: Valtioneuvoston periaatepäätös
Kansallinen lapsistrategia (STM verkkosivut)
Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta (Iivonen & Pollari 2020)
Väkivallaton lapsuus 2020-2025 – toimeenpano ja viestintä (Korpilahti, STM 2021)
Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma (THL verkkosivut)