Yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleminen ja krooniset sairaudet ovat lisänneet riskiä sairastua tai menehtyä COVID-19-epidemian aikana. Kansainväliset tutkimukset pandemian vaikutuksista vammaisiin henkilöihin keskittyvät vammaisten henkilöiden kuolleisuuteen, kuolinsyihin ja sairastuvuuteen. Niiden perusteella tiedetään, että Englannissa koronainfektioon liittyvä kuolleisuus lisääntyi oppimisvaikeuksia omaavilla henkilöillä 2,3-kertaiseksi. Downin syndroomaa sairastavilla henkilöillä arvioitiin nelikertainen riski joutua koronainfektion vuoksi sairaalaan ja kymmenkertainen riski menehtyä siihen.

Espanjassa havaittiin, että kehitysvammaisuus on yksi yleisimmistä COVID-19-kuolleisuuteen liittyvistä tekijöistä. Madridilaisessa sairaalassa koronaan menehtyneistä 30 prosenttia oli kehitysvammaisia henkilöitä. Yhdysvalloissa suurempi koronan esiintyvyys liittyi vammaisiin henkilöihin, jotka olivat sekä syntyperäisiä amerikkalaisia että ulkomaalaistaustaisia, alaikäisiä ja naisia.

Asuinpaikka voi vaikuttaa merkittävästi koronatartunnan saaneen henkilön pärjäämiseen, sairastumiseen ja kuolemaan. Globaalin ihmisoikeuskyselyn vammaiset naisvastaajat kokivat merkittäviä esteitä perustarpeidensa täyttymisessä pandemian aikana, joka tarkoitti sulkutilan aikana asuinyhteisöissä olleita sääntöjä ja liikkumisrajoituksia. Englannissa yhteisöasumisessa asuvilla henkilöillä oli viisinkertainen riski menehtyä koronaan. Miessukupuoli, ulkomaalaistaustaisuus, krooniset tilat sekä oppimisvaikeudet lisäsivät kuolleisuuden riskiä.

Globaali COVID-19-pandemia on paljastanut, että noin puolet pandemian aiheuttamista kuolemantapauksista on tapahtunut isoissa instituutioissa, kuten ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden laitoksissa.

Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty, eli meillä ole tutkittua tietoa aiheesta. Emme tiedä, montako vammaista henkilöä on sairastunut tai menehtynyt COVID-19 infektioon.

Tietovajetta täyttämään

Olemme THL:ssä aloittamassa hanketta, jossa selvitetään vammaisten henkilöiden kuolleisuutta, kuolinsyitä ja sairastuvuutta COVID-19 epidemian aikana. Tämä tutkimus kuuluu yhdessä Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton kanssa tehtävään Tulevaisuutta luomassa -kehittämishankkeeseen, jossa selvitämme vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden selviämistä poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hankkeen tavoite on luoda toimivia käytäntöjä tulevien uusien poikkeustilanteiden varalle.

Tulemme etsimään vastauksia siihen, montako vammaista henkilöä on sairastunut tai menehtynyt COVID-19-infektioon, poikkesiko vammaisten henkilöiden koronaan liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus muun väestön sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta sekä siihen, onko vammaisten henkilöiden kuolleisuus suurempi ensimmäisenä koronavuotena verrattuna aiempiin vuosiin.

Tietolähteinä käytämme tietoja Kelan vammaistukien saajista, THL:n Tartuntatautirekisteriä, THL:n Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriä sekä Tilastokeskuksen kuolemansyyt -aineistoa ja kuolintodistuksia.

Tutkittu tieto voi lisätä palvelujärjestelmän yhdenvertaisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toiminnan ja yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi on tärkeää selvittää, onko koronaepidemia vaikuttanut vammaisten henkilöiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. On tärkeää myös selvittää, vaikuttavatko asumispalvelujen mallit sairastavuuteen ja jopa kuolleisuuteen.

Tutkittu tieto voi auttaa jatkossa suuntaamaan palvelujärjestelmän toimintaa poikkeus- ja kriisitilanteessa tehokkaasti ja inhimillisesti. Meidän tulisi osata paremmin toimia poikkeustilanteissa ja ehkäistä vammaisten henkilöiden sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Tuomalla tutkittu tieto hyötykäyttöön, voimme vähentää inhimillistä hätää ja kärsimystä.

Odotamme tuloksia keväällä 2023 tästä tutkimuksesta.

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa

Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.

Lisätietoa

Vammaisten ja ulkomaalais­taustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa -tutkimus (thl.fi)

Chakraborty, J. 2021. Social inequities in the distribution of COVID-19: An intra-categorical analysis of people with disabilities in the U.S. Disability and Health Journal 14 (2021) 101007.

Clift A.K.; Coupland, C.A.C.; Keogh, R.H.; Hemingway, H.; Hippisley-Cox, J. 2020. COVID-19 Mortality Risk in Down Syndrome: Results From a Cohort Study Of 8 Million Adults. Annals of Internal Medicine 2020 10/21

Genienė, R. 2020. DeCovidation = Deinstitutionalization. Independent Living and Inclusion in the Community. Socialinė teorija, empirija, politika ir praktika 2020(21):26-36.

Gissler, M. & Helve, O. 2022. Koronapandemian hoito Pohjoismaissa – onnistumisia mutta myös korjattavaa. THL-Blogi

Joy, M.; Hobbs, F.D.R.; Lopez Bernal, J.; Sherlock, J.; Amirthalingam, G.; McGagh, D.; Akinyemi, O.; Byford, R.; Dabrera, G.; Dorward, J.; Ellis, J.; Ferreira, F.; Jones, N.; Oke, J.; Okusi, C.; Nicholson,B.D.; Ramsay, M.; Sheppard, J.P.; Sinnathamby, M.; Zambon, M.; Howsam, G.; Williams, J.; de Lusignan, S. 2020. Excess mortality in the first COVID pandemic peak: cross-sectional analyses of the impact of age, sex, ethnicity, household size, and long-term conditions in people of known SARS-CoV-2 status in England. British Journal of General Practice 2020; 70 (701): e890-e898. DOI: 10.3399/bjgp20X713393.

Martín-Jiménez, P.; Muñoz-García, M.I.; Seoane, D.; Roca-Rodríguez, L.; García-Reyne, A.; Lalueza, A.; Maestro, G.; Folgueira, D.; Blanco-Palmero, V.A.; Herrero-San Martín, A.; Llamas-Velasco, S.; Pérez-Martínez, D.A.; González-Sánchez, M.; Villarejo-Galende, A. 2020. Cognitive Impairment Is a Common Comorbidity in Deceased COVID-19 Patients: A Hospital-Based Retrospective Cohort Study. J Alzheimers Dis. 2020;78(4):1367-1372. doi: 10.3233/JAD-200937. PMID: 33074239.

Lahelma, E. 2022. Koronatauti ja kuolleisuus. Yhteiskuntapolitiikka 87 (2022):4, s. 414 – 422.

Nieminen, L. 2022. Koronapandemian vaikutukset haavoittuvassa asemassa olevien lasten läheissuhteiden ylläpitämiseen ja perhe-elämän suojaan. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:20.

Public Health England. 2020. Deaths of people identified as having learning disabilities with COVID-19 in England in the spring of 2020.

Valtokari, M. & Väre, A. 2022. 3.1.2022. Mitä voimme vammaispalveluissa oppia koronakriisistä? THL-Blogi

Women Enabled International. 2020. COVID-19 at the Intersection of Gender and Disability: Findings of a Global Human Rights Survey, March to April 2020.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.