Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja?

Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on ennalta saatavissa vain rajallisesti tietoa.

Ymmärrys kasvaa, kun ilkeitä ongelmia tarkastellaan eri näkökulmista, pilkotaan osiin ja kun tiedon määrä lisääntyy. Tällaisessa ilmiölähtöisessä tarkastelussa havainnoidaan yksittäisten ongelmien tai tarpeiden sijaan kokonaisuuksia – ilmiöitä –, mikä antaa mahdollisuuden löytää uusia toimintamalleja.

Mitä moniulotteisemmasta ilmiöstä on kyse, sitä enemmän tarvitaan tietoa, tiedon ymmärrystä ja keskustelua eri toimijoiden välillä.

Esimerkkejä kompleksisista ilmiöistä ovat vaikkapa Ruotsissa kohdattu maahanmuuttaja-alueiden levottomuus tai suomalaislasten ja -nuorten kännykän käyttö koulussa ja sen yhteys lisääntyneeseen lasten levottomuuteen (vrt. Yle Uutiset 26.9.2018).

Ilmiöitä on mahdollista tarkastella hyödyntämällä sekä laadullista että määrällistä tietoa. Myös keinoälyä, rekisteritietoa, asukkaiden osallisuutta sekä eri tavoin kerättyä paikallistietoa voidaan soveltaa niiden tunnistamisessa ja toimintamallien kehittämisessä.

Oikea-aikaista tietoa asukkaiden hyvinvoinnista

Väestön hyvinvoinnin suuntaa on mahdollista ennakoida paikallisesti ilmiölähtöisesti. Tällöin tulee olla käytettävissä erilaisia tietovarantoja ja niistä tulee kyetä tunnistamaan riittävän nopeasti riskitekijät sekä ymmärtämään niissä tapahtuvat muutokset.

Esimerkiksi lisääntynyt päihteiden käyttö, työttömyys, mielenterveysongelmat tai vaikkapa tunnistettu yksinäisyys ovat tekijöitä, jotka voivat heikentää merkittävästi ihmisten hyvinvointia.

Ilmiölähtöinen ennakointi auttaa tunnistamaan alueellisia väestön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä tukee asukkaiden aitoon tarpeeseen vastaavien palvelujen rakentamista.

PKPK-verkosto kehittää työkaluja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen rakentamiseen

Nykyisessä sote-järjestelmässä asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat hajallaan perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Kun palveluketjut katkeavat, kenelläkään ei ole käsitystä asiakkaan kokonaistilanteesta.

Tällöin syntyy päällekkäistä työtä ja kustannuksia. Samalla kun ilmiölähtöisyys auttaa tarkastelemaan asiakkaan palvelutarpeita kokonaisuutena, se auttaa tehostamaan palvelujen integraatiota, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

THL on koonnut maakuntien sote- ja maakuntavalmistelijoista palvelukokonaisuudet ja -ketjut -verkoston (PKPK). PKPK-verkosto kehittää maakuntien käyttöön työkaluja, joilla voi määritellä, ohjata ja seurata toimivia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja.

PKPK-verkosto kokoaa ja vertaisarvioi maakuntien käytäntöjä hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden ja väestön palvelutarpeiden tunnistamiseksi. Esimerkiksi asukkaiden osallisuus synnyttää uudenlaista kokemustietoa, jonka analysoinnissa voidaan hyödyntää ilmiölähtöisyyttä.

Ilmiölähtöisyys on keino ennakoida ilkeitä ongelmia, löytää ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tunnistaa alueen muuttuvia palvelutarpeita. Se tulee juurruttaa osaksi toimivien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen rakentamista.

Viittaus:   

Yle Uutiset 26.9.2018. Lastenpsykiatri ehdottaa kännykkäkieltoa kouluihin – Ranskassa näin on tehty, mutta Suomessa laki ei sitä salli.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *