Päivi Nurmi-Koikkalainen

Vammaissosiaalityön asiakkaan on tärkeä voida luottaa siihen, että hänen kanssaan toimitaan suunnitelmallisten ja laadukkaiden sosiaalityön toimintatapojen mukaan, ja että ammattilainen...

Suomi ja suomalainen yhteiskunta hyötyy pohjoismaisesta yhteistyöstä monella tavalla.

Toimiva asunto, asuinympäristö ja elämiseen liittyvät riittävät palvelut ovat myös vammaisille henkilöille hyvän elämisen edellytysten varmistamista.

Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä.

Vammaispalvelujen vaikutusten seuranta, arviointi ja ohjaus edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Tällä hetkellä sosiaalipalvelujen, mukaan lukien vammaispalvelujen, tietopohjassa on puutteita erityisesti sosiaalihuollon avopalvelujen tiedoissa.

Toimintarajoitteisille ihmisille apuvälineillä on suuri merkitys liikkumisen toteuttamisessa käytännössä. Vaikeimmin vammaisille henkilöille kuljetuspalveluilla on keskeinen merkitys perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Nykyinen, aikanaan niin edistyksellinen vammaispalvelulaki ei vielä ole onnistunut takaamaan sitä, että kaikilla vammaisilla ihmisillä Suomessa olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.

Koronaepidemia on aiheuttanut ongelmia henkilökohtaisen avun ja muiden vammaisten arkea tukevien palvelujen toteutuksessa. Esimerkiksi avustajien saatavuus ja poissaolot avustajien sairastumisen...

Henkilökohtainen budjetointi voi tulevaisuudessa olla yksi sosiaalipalvelujen, avun ja tuen järjestämistapa. Siinä keskeistä on palvelun saajan aktiivinen rooli palvelukokonaisuuden suunnittelussa. Tavoitteena on, että palvelujen järjestäminen henkilökohtaisen budjetoinnin avulla varmistaisi entistä paremmin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden toteutumisen. Alkuvuonna alkaneessa, THL:n koordinoimassa henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeessa luodaan hallituksen esityksen muotoon ehdotus, miten budjetointia voitaisiin käyttää vammaispalveluissa Suomessa. Hankkeessa arvioidaan […]

Kulunut vuosi 2016 on ollut merkittävä vuosi vammaisten henkilöiden oikeuksille. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 10. kesäkuuta 2016, viimeisenä Pohjoismaana. Mutta mitä sopimus lopulta merkitsee – vai merkitseekö? Ratifioituna vammaissopimus on osa Suomea velvoittavaa lainsäädäntöä. Sopimuksessa keskeistä on laaja-alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä vammaisten yhdenvertaisen osallisuuden periaate.  Sopimus velvoittaa ja samalla auttaa rakentamaan […]