Teija Hammar

Kuvittele, että joutuisit yllättäen vakavaan onnettomuuteen, etkä pystyisi itse päättämään hoitoosi liittyvistä kysymyksistä. Tietäisivätkö läheisesi, miten haluaisit siinä tilanteessa itseäsi hoidettavan?

Vuonna 2020 muistinsa huonoksi koki 75 vuotta täyttäneistä 7,1 prosenttia, mutta muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä. Työikäisenä etenevään muistisairauteen on sairastunut yli 7 000 henkilöä.

’’Äitini viimeiset hetket olivat rauhalliset ja kuolema kaunis. Mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä. Elämän loppuvaiheen hoidossa oli puutteita...

Ihmisarvoa kunnioittavan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittäminen ovat hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, joiden toteutumisen merkitys on yksilön kohdalla valtavan suuri. Suomessa...

Kuolema on aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Se koskettaa paitsi kuolevaa itseään, myös hänen perhettään ja läheisiään. Kuolemaan liittyy usein pelkoa kivuista ja kärsimyksestä. Moni toivoo voivansa vain nukkua pois tai kuolevansa saappaat jalassa. Hyvä elämä arvokkaaseen kuolemaan saakka Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan kokonaisvaltaista, aktiivista ja oireenmukaista hoitoa silloin, kun elämän pitkittäminen ei ole hoidon […]

Aamiainen vuoteeseen, itse tehty kortti, kimppu ruusuja tai valkovuokkoja ja yhteinen lounas. Toukokuun toisena sunnuntaina vietettävään äitienpäivään liittyy monissa perheissä joukko vanhoja, tärkeitä perinteitä. Äitienpäivä on kevään kohokohta myös monille isoäideille, sillä usein perinteisiin kuuluu juhlistaa äitejä ja isoäitejä koko suvun voimin.  Miten tämä onnistuu koronakeväänä, kun terveyttä turvaavat rajoitukset ovat mullistaneet monen iäkkään ihmisen […]

92-vuotias isäni asuu senioritalossa omassa asunnossaan ja elää omannäköistä elämäänsä. Hän on onnekas, kun vielä voi itse päättää milloin herää, mitä syö ja mitä tekee. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Toiset tarvitsevat runsaasti apua pärjätäkseen arjessa ja joutuvat tai pääsevät muuttamaan ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön, ns. tehostettuun palvelutaloon. Pystyvätkö he säilyttämään omannäköisen elämänsä ja elämänrytminsä siellä? Ovatko […]

Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan. Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Mutta ikä ei yksin määrittele avuntarvettamme, vaan se, miten toimintakykyisiä olemme ja millainen tukiverkosto meillä on. Me kaikki olemme erilaisia, myös vanhana. Useimmilla meistä on kuitenkin toive asua […]

Teknologian kehitys vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon sisällöt ja vuorovaikutuksen muodot asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat murroksessa. Muutos on sekä vähittäistä että työnteon tapoja syvältä muokkaavaa. Esimerkiksi GPS-paikannuksen tai puhelimen lisääminen turvarannekkeeseen ovat vähittäisiä kehitysaskeleita, jotka eivät kuitenkaan mullista työnteon tapaa kotihoidossa. Teknologia näyttelee parannuksista huolimatta melko passiivista roolia työssä. Erilaisten liikettä ja […]

Ystäväni kertoi, että hänen unensa rikkoi läpi kesäyön kuulunut poikkeava ääni: ’’Auttakaa, auttakaa! Eikö kukaan kuule.’’ Huuto toistui tietyn väliajoin. Vähitellen ystäväni tunnisti naapurin vanhan herran äänen. Hän asteli parvekkeelle ja näki naapurinsa istuvan rollaattorinsa päällä ulko-ovensa edessä. Vanha herra ei tiennyt, miksi hän oli lähtenyt ulos. Ovi oli paukahtanut kiinni ja avaimet olivat sisällä. […]