Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Harvinaissairauksien uusi kansallinen strategia 2024–2028 on julkaistu.
Harvinaissairaudet muodostavat merkittävän, yli 7000 erilaisen sairauden ryhmän. Sairaudesta riippumatta haasteet diagnostiikan, hoidon sekä arjessa selviytymisen osalta ovat usein samankaltaisia.
Suomessa on laadittu aiemmin kaksi kansallista harvinaisten sairauksien ohjelmaa, vuosille 2014–1017 ja 2019–2023. Näiden ohjelmien keskeisiä tavoitteita ovat olleet tiedon ja osaamisen lisääminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, potilaiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen, palvelujärjestelmän kehittäminen, tutkimuksen edistäminen sekä toimintojen koordinaatio.
Kahden kansallisen ohjelman jälkeen monet asetetut tavoitteet ovat yhä saavuttamatta. Tietoisuus...
Hyvinvointialueet ovat täyttäneet juuri vuoden. Osa kävelee vakaasti eteenpäin, osa tarvitsee tukea ja osa konttaa tukevasti. Yhteistä kaikille on vahva halu edetä.
Yhteistyön ja osallisuuden näkökulman teemaa soisi nyt nostettavan esille yhä vahvemmin niin, että se ymmärrettäisiin hyvinvointialueiden sekä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä.
Palvelurakenneuudistus on ollut valtaisa muutos, ja se ei ulotu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan sektoreihin, vaan sen vaikutus on tärkeää nostaa kaikille yhteiskunnan tasoille. Käydäänkö tästä näkökulmasta riittävästi keskustelua?...
Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy ja toiseksi yleisin syy joutua hoitoon erikoissairaanhoidossa. Ne kuormittavat terveyspalveluja ja heikentävät tapaturmassa loukkaantuneen selviytymistä arjessa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että tapaturmia voidaan ehkäistä.
Vuosi sitten toteutetun Terve Suomi -tutkimuksemme mukaan 19 prosentille miehistä ja 15 prosentille naisista on tapahtunut viimeisen vuoden aikana jokin hoitoa vaatinut tapaturma. Tämä vastaa väestötasolla noin 746 000 suomalaista.
Työikäisillä tapaturmat tapahtuvat tyypillisimmin työssä tai työmatkalla sekä liikuntaharrastuksen parissa. Ikääntyneiden tapaturmat...
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että “ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua pitkäjänteisesti”.
Sama tavoite on ollut aiemmillakin hallituksilla. Samoin sote-uudistuksen tavoitteena, jossa tavoitellaan kustannusten hillintää, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja painopisteen siirtämistä raskaista korjaavista palveluista keveisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Alueet etsivät nyt kuumeisesti uusia ja tehokkaita tapoja toimia. Taloudellisen niukkuuden edessä leikataan helposti sieltä missä on osoittaa vähiten kustannusvaikuttavuutta. Hyvistä tavoitteista huolimatta useat hyvinvointialueet aikovat...
Syyskuussa lähes 400 järjestöjen ja neljännen sektorin toimijaa sai kutsun vastata verkkokyselyymme, jolla kartoitettiin näkemyksiä suomalaisten hyvinvoinnin ja sen kansallisen seurannan kannalta keskeisimmistä muutoksen osoittimista eli indikaattoreista.
Kyselyssä esitetyt 41 indikaattorivaihtoehtoa koostettiin teemoista, jotka toistuvat hyvinvointilähtöistä politiikkaa jo toteuttavien verrokkimaiden hyvinvointimittaristoissa ja jotka kattavat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Kansainvälisesti yleisiä ekologisen kestävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus sekä vesistöjen ja ilman laatu. Toistuvia sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita ovat esimerkiksi elinajanodote, luottamus sekä koettu yksinäisyys....
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevistä lähihoitajista seitsemän kymmenestä koki, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa. Sairaalassa ja avopalveluissa työskentelevistä tätäkin useampi koki samoin.
”Ymmärrän kirjaamisen tarpeen ja lähtökohdan, mutta se vie usein liikaa hoitajan aikaa siitä varsinaisesta työstä”
Tämä vahvasti jaettu näkemys kuvastanee lähihoitajien roolia sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa heidän työtehtävänsä nojaavat vahvasti läsnäoloon asiakkaiden parissa.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjaaminen on vaativaa työtä
Valtaosa lähihoitajista kirjaa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin rakenteisesti asiakkaan hoitotietoa. He kirjaavat asiakastapahtumat...
Joulun alla useat järjestöt aktivoituvat – rahaa kerätään niin lapsille, vähäosaisille, eläimille kuin erilaisten harrastusten tukemiseen. Moni saa hyvän joulumielen lahjoittamalla.
Evolutiivinen teoria olettaa, että toisten auttaminen lisää auttajan omaa onnellisuutta silloin, kun auttajan resurssit eivät ole liian niukat. Hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön osallistumista onkin selitetty muun muassa sillä, että niihin osallistuminen voi parantaa sekä yksilöiden sosioekonomista menestystä että henkistä ja psyykkistä hyvinvointia (Tanskanen & Danielsbacka, 2015).
Neljän paikallisen Nuorkauppakamariyhdistyksen perustama Joulupuu-keräys kerää joululahjoja sosiaalitoimen piirissä oleville...
Päihde- ja riippuvuuspalveluissa kohdataan hyvin haavoittuvassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka tarvitsevat usein monia eri palveluja. Päihde- ja riippuvuusongelmiin tarvittaviin palveluihin pääsyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi yhteisön asenteet, maantieteelliset tekijät, palvelujärjestelmän toimivuus, palvelujen toimintakäytännöt, palvelujen monipuolisuus ja asiakkaan yksilölliset tarpeet.
Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus -ohjelman yhtenä tavoitteena oli parantaa päihdepalveluihin pääsyä vuosina 2021–2023. Hyvinvointialueelle siirtymisen valmistelu teki näkyväksi kuntien erilaisia päihde- ja riippuvuuspalvelujen palvelukäytäntöjä ja kokonaisuuksia sekä eri toimijoiden hyvinkin jännitteisiä keskinäisiä suhteita.
Väkivallan kokeminen perheessä ei ole lasten ja nuorten joukossa erityisen epätavallinen kokemus. Kouluterveyskyselyn mukaan 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 17,5 % on kuluneen vuoden aikana kokenut vanhemman taholta fyysistä väkivaltaa ja 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 42,4 % raportoi henkisestä väkivallasta.
Erilaisten ilmiöiden äärellä työskenteleminen on yleensä ammattilaisille sitä helpompaa, mitä yleisempiä ne ovat. Tämä ei kuitenkaan päde väkivaltaan. Monet lasten ja perheiden kanssa työskentelevät kohtaavat lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa harvoin, koska suuri osa siitä jää tunnistamatta.
Tilastokeskuksen vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan parisuhteessa joskus olleista 16–74-vuotiaista naisista 8,9 prosenttia kertoi joutuneensa parisuhdekumppaninsa raiskaamaksi ainakin kerran elämänsä aikana. Miehillä vastaava osuus oli 2,0 prosenttia. Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Suomessa vasta vuonna 1994. Sen jälkeen maassamme on ollut useita hankkeita, joissa erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa on pyritty ehkäisemään.
Uutta velvoittavuutta seksuaaliväkivallan vastaiseen työhön saatiin, kun Suomi ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli niin kutsutun Istanbulin...
