Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tällä viikolla vietetään diabetesviikkoa. Diabetesta sairastaa tietäen tai tietämättään runsaat puoli miljoonaa suomalaista aikuista. Diabeteksessa ja sydän- ja verisuonisairauksissa on merkittäviä terveyseroja eri väestöryhmien välillä sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Terveyseroja on pyritty kaventamaan jo vuosikymmeniä, mutta tässä työssä kulttuurisesti moninainen väestö ja sen tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Terveyteen vaikuttavat elintapojen lisäksi esimerkiksi etninen tausta ja geeniperimä, rakenteellinen rasismi ja syrjintä sekä erilaiset altistukset ennen maahanmuuttoa ja sen jälkeen.
Päiväkeskuksista on tullut tärkeä osa suomalaista sosiaalipalvelujärjestelmää. Lähes jokaisella hyvinvointialueella on nykyään oma päiväkeskus, joka tarjoaa päihteitä käyttäville ihmisille mahdollisuuden turvalliseen kohtaamiseen, tukeen ja osallisuuteen.
Vuonna 2023 päiväkeskus kirjattiin sosiaalihuoltolakiin lakisääteiseksi palveluksi. Tämä oli merkittävä askel niiden ihmisten oikeuksien vahvistamisessa, joiden elämässä päihteiden käyttö ja asunnottomuus ovat arkea. Päiväkeskuksia on ollut osassa kuntia jo ennen hyvinvointialueiden muodostamista, mutta nyt palvelun asema on turvattu koko maassa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on päättänyt perustaa vielä uuden päiväkeskuksen jo...
Kuvittele tilanne, jossa tehtävänäsi on opastaa henkilö paikasta toiseen, ilman että tiedät missä hän on tällä hetkellä tai mihin suuntaan hän liikkuu. Kuulostaako hankalalta? Yhtä lailla hankalaa on toteuttaa vaikuttavaa ravitsemusohjausta tietämättä, millä tavalla henkilö syö tällä hetkellä tai pystymättä seuraamaan muutosta.
Ravitsemusohjauksesta on pitkään puuttunut terveydenhuollon ja kuntien HYTE-työn tarpeisiin soveltuva mittari ruokavalion laadun arviointiin. Yhdenmukaisen mittarin avulla olisi mahdollista seurata, toteutuuko ohjaus ylipäätään ja onko ohjaus onnistunutta ja vaikuttavaa.
‘We target the general population.’ ‘We reach out to young people.’ ‘Our target audience is migrants.’
Does this sound familiar? In communication planning our target groups are often defined as belonging to what might be thought of as the norm. When we speak of the entire population, we may inadvertently imagine the recipient of a message as someone who speaks Finnish, is literate, and is familiar with the Finnish society and its services. That being the case,...
The text on the website is barely distinguishable from the background, the images are confusing and the form on the site is difficult to understand. The user becomes frustrated and at worst thinks that the service is not intended for them. The person is unable to finish the matter.
To avoid a situation where the user has such experiences in online services and communications, it is necessary right at their development stage to consider users...
Suomen romanikieli on uhanalainen kieli, jonka puhujia on enää kolmasosa Suomen 10 000–12 000 romanista. Kielen puhujat ovat vähentyneet puolen vuosisadan aikana 40 prosentilla. Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemassa romanikielen elvytysohjelmassa Mo džiivel romani tšimb! Eläköön romanikieli! todettiin, että romanikielen kielen taitajat ovat ikääntymässä ja poistumassa keskuudestamme. On ollut siis korkea aika toimia.
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanit käyttävät enimmäkseen suomea tai ruotsia arjessaan,...
Ehkäisevä päihdetyö on käytännön toimintaa, joka näkyy kunnissa ja hyvinvointialueilla ihmisten arjessa. Viime vuosina painopiste on ollut siinä, että toimintaa tukevat rakenteet juurtuvat osaksi kuntien ja alueiden työtä. Vahvojen perusrakenteiden lisäksi tarvitaan nyt resursseja, osaamista ja sitoutumista eli toiminnan laadukasta järjestämistä ja toteuttamista.
Ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet kunnissa ovat vahvistuneet
Ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä painopiste on ollut lakisääteisten rakenteiden ja järjestämisen toimintatapojen vahvistamisessa.
Perusrakenteita ovat ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, toimia koordinoiva yhdyshenkilö, toimeenpaneva monialainen työryhmä ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat....
Dialogisuuden ytimessä on toisen avoin ja ennakkoluuloton kuuntelu. Arjen kiireessä teemme kuitenkin helposti oletuksia ihmisistä – heidän ulkonäkönsä, roolinsa tai viestintätaitojensa perusteella. Osa oletuksista on kulttuurisesti jaettuja, osa kumpuaa omista kokemuksistamme.
Miksi oletamme?
Muistatko tilanteen, jossa olet tehnyt nopean arvion toisesta ihmisestä – ja huomannut myöhemmin olleesi väärässä?
Ajattelumme perustuu yleistyksiin, jotka auttavat meitä hahmottamaan maailmaa. Ilman niitä jokainen kohtaaminen olisi raskas prosessi. Ongelmia syntyy, kun virheelliset yleistykset yhteisössä jaettuna muuttuvat stereotypioiksi, jotka vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme...
Huomenna lauantaina 18.10. vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Eurostatin mukaan rekisteröityjä ihmiskaupan uhreja on vuosittain noin 10 000 Euroopan unionin alueella. Vastoin yleistä käsitystä heistä jopa yksi neljästä joutuu uhriksi omassa kotimaassaan.
Ilmiön laajuudesta huolimatta tutkimukset osoittavat, että sote-ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa aiheesta ja rohkeutta toimia kohdatessaan mahdollisen ihmiskaupan uhrin. Koska ammattilaiset eivät kysy asiasta, lähes neljää viidestä ihmiskaupan uhria ei tunnisteta terveydenhuollossa.
Ihmiskaupan uhrien tilanteet ovat erilaisia
Ihmiskaupassa ihminen alistetaan toisen vallan alle taloudellisen tai...
"Viestimme koko väestölle." "Tavoittelemme nuoria." "Kohdeyleisömme ovat maahanmuuttaneet."
Kuulostaako tutulta? Viestinnän suunnittelussa kohderyhmät määritellään usein melko ylätasolla. Kun puhumme koko väestöstä, saatamme huomaamatta kuvitella viestin vastaanottajaksi suomenkielisen, luku- ja kirjoitustaitoisen ihmisen, jolle suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat tuttuja. Tällöin ne, jotka eivät mahdu tähän muottiin, jäävät helposti viestinnän ulkopuolelle – vaikka juuri he saattaisivat tarvita tarjoamaamme tietoa esimerkiksi terveytensä tueksi.
Vaikeasti tavoitettavat ryhmät vai vaikeasti tavoittavat viestit?
Vähemmistöryhmät saatetaan viestinnässä helposti nähdä "vaikeasti tavoitettavina” kohderyhminä. Haluamme haastaa tätä...
