Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirusinfektio raskausaikana lisää tehohoidon, ennenaikaisen synnytyksen ja jopa kuoleman riskiä muihin samanikäisiin synnyttäjiin nähden. Tehokkain tapa suojautua vaikealta koronavirustaudilta on koronavirusrokote.
Raskaana olevien rokottamisen hyödyt ja mahdolliset haitat punnitaan aina huolellisesti. Monet rokotteet hyödyttävät sekä äidin että lapsen terveyttä, ja siksi niiden käyttö raskauden aikana on tärkeää. Rokotteisiin liittyy ymmärrettäviä haittavaikutusten pelkoja. Raskaana olevat naiset saattavat pelätä mahdollisia, vielä tuntemattomia, sikiöön kohdistuvia rokotehaittoja enemmän kuin itse tautia.
Uusimman tutkimuksen mukaan ulkoilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa. Näistä fossiilisten polttoaineiden ilmansaastepäästöjen osuudeksi arvioitiin yli 60 prosenttia eli noin viisi miljoonaa.
Kuolleisuuden lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa yleisesti sairastavuutta, terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta ja inhimillistä kärsimystä. Ilmansaasteet voivat toimia sairauden laukaisevana tekijänä, kiihdyttää taudin etenemistä ja pahentaa potilaan terveydentilaa sekä ennustetta.
Osa väestöstä on erityisen herkkä ilmansaasteiden terveysvaikutuksille ikänsä tai terveydentilansa vuoksi. Parempi ilmanlaatu suojelee varsinkin pienten lasten, raskaana olevien, kroonisesti sairaiden ja vanhusten terveyttä.
Väkivallan ehkäisy on keskeinen osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Pian on kulunut vuosi hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä ja alueilla on tehty työtä lähisuhdeväkivallan vastaisten toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Nyt päättyvän blogisarjamme ensimmäisessä osassa totesimme, että hyvinvointialueille tarvitaan lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit, jotta väkivaltaan voidaan puuttua monialaisesti, pitkäjänteisesti ja ennakoivasti.
Kansallinen lähisuhdeväkivaltakoordinaattoreiden verkosto käynnistettiin viime keväänä ja siihen nimettiin jäsenet kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingistä. Nyt, kun verkosto on ollut toiminnassa puoli vuotta, selvitimme THL:ssä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan...
Koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen on suomalaisen neuvolapalvelun keskeinen tehtävä. Kansainvälisesti ainutlaatuiset neuvolapalvelumme huomioivat lasten ja perheiden tarpeet yksilöllisesti. Raskauden etenemisen sekä lasten systemaattinen kasvun ja kehityksen seuranta ja kansallisen rokotusohjelman toimeenpano edellyttävät säännöllisiä määräaikaisia terveystarkastuksia.
Lisäksi jokaisessa terveystarkastuksessa annetaan raskaana olevan äidin ja koko perheen sekä lapsen iän huomioivaa elintapaohjausta kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten mukaisesti.
Lasten terveen painon tukemisessa ja lihavuuden ehkäisyssä on olennaista aloittaa elintapaohjaus jo raskauden aikana ja jatkaa sitä lapsen...
Lähisuhdeväkivalta on hyvin monimuotoista ja se voi ulottua koskemaan myös kotona olevaa lemmikkiä. Lemmikkiin kohdistuvan fyysisen väkivallan lisäksi lemmikkiin kohdistuvalla väkivallalla uhkailu voi toimia henkisen väkivallan välineenä.
Avun hakeminen väkivaltaan tai sen uhkaan voi viivästyä, koska kotona olevan lemmikin hoitoa on vaikea järjestää. Lemmikkieläinhoitolat ovat suhteellisen kalliita, eikä turvakotijakson ajaksi lemmikin jättäminen hoitolaan ole siksi aina mahdollinen vaihtoehto. Lemmikkiä ei haluta jättää kotiin, jos on uhkana, että kotiin jäänyttä lemmikkiä kohdellaan huonosti.
Harvinaisia sairauksia on tunnistettu yli 7000. Yksittäistä harvinaissairautta esiintyy enintään yhdellä ihmisellä kahdestatuhannesta.
Jopa 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus. Todellista lukua ei kuitenkaan tiedetä ja merkittävä osa sairauksista on todennäköisesti diagnosoimatta.
Tämä merkittävä potilasryhmä jää usein huomiotta sote-palveluja suunniteltaessa. Harvinaisia sairauksia ei näy hyvinvointialueiden strategioissa, eikä sote-uudistusta tukevissa hankkeissa. Sairauksien puuttuminen strategioiden tasolla voi lisätä niiden unohtamista käytännön työssäkin. Kun harvinaissairauksien epäilemisen merkitystä ei painoteta, eivät potilaat ehkä saa tarvitsemiaan lähetteitä erikoissairaanhoitoon diagnostiikkaa ja...
Näin lapsen oikeuksien päivänä nostamme esiin lapset, joita ei aina muisteta oikeuksista puhuttaessa. Ne lapset ja nuoret, jotka näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa ongelmina, ja joiden elämästä meillä aikuisilla ei tunnu olevan mitään hyvää sanottavaa. Eli vakavasti väkivaltaisesti oireilevat nuoret. Näillä nuorilla on samat oikeudet ja perustarpeet kuin kaikilla lapsilla ja nuorilla. He kaipaavat turvaa, hyväksyntää ja kuulluksi tulemista, yhteisöön kuulumista, osallisuutta, lämpöä ja rakkautta.
Julkisuudessa on maalattu hyvin synkkää kuvaa väkivaltaisista nuorista. Heidät esitetään ikään kuin...
Ilmastonmuutoksella on havaittu monia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Yksi näistä on liukastumiset, joiden määriin ilmastonmuutos voi vaikuttaa. Talvisin tapahtuu paljon liukastumistapaturmia ja nollan molemmin puolin vaihtelevan lämpötilan on havaittu lisäävän liukkaita kelejä.
Aiemman tutkimuksen perusteella on arvioitu, että liukkaankelin jaksot saattavat Suomessa ilmastonlämpenemisen myötä lyhentyä, mutta muuttua vaikeammiksi.
Siksi liukkaisiin varautuminen on entistä tärkeämpää.
Liukastumistapaturmat kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat paljon sairaspoissaoloja
Tarkkaa lukua liukastumistapaturmien määrästä Suomessa ei voida antaa, koska suuri osa liukastumistapaturmista on niin lieviä, ettei lääkärin...
Suomessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi on merkittävästi cissukupuolisia ja heteronuoria heikompaa. Me Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hankkeessa haluamme muuttaa tätä tilannetta.
Me uskomme, että kun nuori kohdataan kasvuympäristössään omana itsenään ennakkoluulottomasti ja kannustavasti, kasvaa paremmin voivia aikuisia. Me haluamme myös vahvistaa voimavaralähtöistä suhtautumista sateenkaarevuuteen, koska sillä, mitä tarinaa me kerromme sateenkaarevista ihmisistä, on väliä.
On tärkeää nostaa esiin myös ne hyvät tarinat, voimavarat ja ilot, joita sateenkaarevuuteen liittyy. Me toivomme, että suomalaisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä...
Maailman diabetespäivää vietetään 14.11. Vuoden 2023 teemana Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) kampanjassa on ”Know your risk, know your response” eli suomeksi ”Tunne riskisi ja tiedä mitä tehdä”. Kehotus on edelleenkin erittäin tarpeellinen.
Kansainvälisen kampanjan keskiössä on Suomessa kehitetty ja suomalaiseen tutkimukseen perustuva tyypin 2 diabeteksen riskinarviointilomake, jolla saa helposti arvion riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana. Kehitimme tämän yksinkertaisen työkalun Suomen Diabetesliiton koordinoimassa valtakunnallisessa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO). Hanke toteutettiin vuosina...
