Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ylös, ulos ja lenkille, salille tai koiran kanssa luontoon kävelemään!
Joka päivä tuhannet meistä hakevat virtaa arkeensa liikunnasta ja liikkumisesta. Eikä turhaan, sillä liikunnan tiedetään olevan hyväksi sekä keholle että mielelle. Liikkuessa mielen hyvinvointi vahvistuu ja liikuntaa voidaan käyttää jopa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.
Liikunnan positiiviset mielenterveysvaikutukset pätevät myös lapsilla ja nuorilla. Mutta miten tämä oikein tapahtuu ja mihin kaikki perustuu? Euforinen tunne hikitreenin jälkeen. Kavereiden kanssa koriskentällä höntsäily. Valmentajan kehut hyvin menneen treenin jälkeen.
Olemme viime aikoina saaneet lukea huolestuneiden sosiaalityöntekijöiden mielipidekirjoituksia harkinnan mahdollisuuksien kapeutumisesta.
Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan. Kokonaisvaltainen harkinta vammaissosiaalityössä perustuu sosiaalityön ammatilliseettiseen perusosaamiseen sekä esimerkiksi oikeudellisiin kysymyksiin kytkeytyvään vammaissosiaalityön erityisosaamiseen. Toteutuakseen harkinta toimijuutena tarvitsee tilaa ja valtaa tehdä valintoja ja päätöksiä.
Sosiaalityön ammattilaisten tekemä yksilökohtainen harkinta on kuitenkin voitu alistaa erilaisten...
Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. Vaikka syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ne voivat koskettaa ketä tahansa, ikään, sukupuoleen tai kehon kokoon katsomatta. Väestössä esiintyvien syömishäiriöiden tiedetään olevan oirekirjoltaan monimuotoisia ja syömishäiriöt eivät näy aina ulospäin.
Syömishäiriöt yleistyivät korona-aikana
Korona-aikana useissa länsimaissa raportoitiin syömishäiriöiden yleistymisestä ja ilmiö korostui erityisesti laihuushäiriön ja nuoruusikäisten kohdalla. Myös Suomessa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet syömishäiriödiagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa...
Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een. Lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäaika on vain 6 kk, jonka aikana arviolta 3000 nuorta siirretään hyvinvointialueilla muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin.
Tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereita enemmän mielenterveys- ja päihdehaasteita. Lähes 40 % jälkihuollossa olevista nuorista on työn, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Osalla nuorista on jo omia lapsia. Palvelun tarve on ilmeinen, eikä häviä ikärajaa laskemalla.
Tiedolla johtamisen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa tiedon aktiivista jakamista kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Jakamalla tietoa voidaan varmistaa kattava ja ajantasainen tieto päätöksenteossa.
Kunnalla ja hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat, joiden hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä yhteistyössä. Yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa tiedolla johtamisessa tarvitaan, jotta saadaan yhteinen tilannekuva ja tietopohja. Niiden perusteella voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita, kohdentaa resurssit oikein ja varmistaa palveluiden laatu.
Rajallisten resurssien ja tiukan taloustilanteen vuoksi on tiedolla johtamisen yhteistyö erityisen tärkeää. Eri...
Presidentinvaalien alla turvallisuus nousi yhdeksi keskustelluimmista vaaliteemoista - eikä syyttä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan pitkittyminen ja pelko tilanteen eskaloitumisesta, energiakriisi, jengirikollisuuden kasvu, Gazan tilanteeseen liittyvät jännitteet sekä itärajan tapahtumat ovat luoneet monia uhkakuvia. Mielessä on tuoreesti vaikea globaali pandemia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät laajasti.
Monen samanaikaisten kriisin aikakausi on historiallisestikin poikkeuksellinen. Sen myötä on yhä vahvemmin ymmärretty, että kriiseihin ja uhkiin on varauduttava monialaisesti, monin keinoin ja yhteistyössä. Kokonaisturvallisuus on tavoitetila, jossa yhteiskuntaan suuntautuvat uhat ovat...
saamelaisten kansallispäivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä
eläviä saamen kieliä on yhdeksän
inarin, koltan ja pohjoissaamen suvut muodostavat suurimman osan Suomen saamelaisesta alkuperäiskansasta
perustuslaissa turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan
saamelaisessa kulttuurissa keskeistä on suullinen perimätieto, yksilön yhteys yhteisöön ja perinteisiin.
Kieleen yhdistyy tunteita ja kokemuksia, jotka ovat usein lähtöisin jo varhaislapsuudesta. Oman kielen merkitys kasvaa, kun ihminen käsittelee itselleen vaikeita asioita. Kieli voi toimia rationaalisena, tunteista etäisenä, tai se voi nostattaa syviäkin...
