Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Korona-aika kurjisti transnuorten arkea – nyt on aika kääntää kurssi

Minulla ei ole juuri ystäviä, joten yksinäisyyteni tunteet ovat moninkertaistuneet, ja sen myötä itsetuhoiset ajatukset. Kuulun riskiryhmään, joten myös koronan pelko on saanut vielä varovaisemmaksi. Koen olevani todella yksin

Näin vastasi transnuori kyselyyn koronapandemian ensimmäisenä syksynä 2020.

Tutkimuksemme sateenkaarinuorista poikkeusaikana osoitti, että transnuoret kokivat pandemian usein haastavampana kuin cissukupuoliset nuoret, joiden sukupuoli vastaa syntymähetken määrittelyä. Transnuorilla oli myös useammin ongelmia lähes kaikilla tarkastelluilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla verrattuna seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ja aikuisiin transihmisiin.

Transnuoret kokivat itsensä...

Lue lisää Korona-aika kurjisti transnuorten arkea – nyt on aika kääntää kurssi

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö tuo tärkeää tukea monelle – tiedämmekö palveluista riittävästi niiden turvaamiseksi?

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen tuen palveluiden jatko huolestuttaa

Hyvinvointialueille siirtyminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien eriytyminen vaikuttavat järjestöjen toimintaan. Hyvinvointialueet ovat valmistelleet järjestöavustusten rahoitusmalleja yhdessä järjestöjen kanssa, mutta uuden edessä järjestöt ovat silti perustellusti huolissaan siitä,...

Lue lisää Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö tuo tärkeää tukea monelle – tiedämmekö palveluista riittävästi niiden turvaamiseksi?

Sosiaaliturvan pitää joustaa elämäntilanteiden mukaan – tuore perhevapaauudistus on askel eteenpäin, mutta kotihoidontukeen ei edelleenkään koskettu

Lukuaika4 min

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Uudistuksen tavoitteena on, että lasten hoivavastuu jakautuisi perheissä vastedes tasaisemmin. Isät käyttävät vain reilun kymmenesosan kaikista vanhempainpäivärahapäivistä, ja äitien hoivavastuun takia synnytysikäisten naisten ura- ja palkkakehitys työelämässä on samanikäisten miesten asemaa heikompi.

Perhevapaauudistuksessa rukattiin päivärahajärjestelmää, mutta pienten lasten hoitoon tarkoitettuihin etuuksiin, kuten yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan, ei koskettu. Myös vanha kiistakapula kotihoidontuki...

Lue lisää Sosiaaliturvan pitää joustaa elämäntilanteiden mukaan – tuore perhevapaauudistus on askel eteenpäin, mutta kotihoidontukeen ei edelleenkään koskettu

Vammaispalveluissa on varmistettava, että asiakkaan ei tarvitse pelätä palvelujen katkeavan vuodenvaihteessa

Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.

Vuoden vaihtuessa erityishuoltopiirit lakkaavat, kun toiminnot siirtyvät hyvinvointialueille. Tästä syystä on annettu uusi hallituksen esitys erityishuoltolaista (HE 312/2022), jossa esitetään lakiin välttämättömiä palveluiden jatkuvuuteen liittyviä muutoksia erityishuoltopiirien purkautuessa.

Toimintaympäristön muuttuessa on olennaista varmistaa, ettei kenenkään tarvitse pelätä vuodenvaihteen...

Lue lisää Vammaispalveluissa on varmistettava, että asiakkaan ei tarvitse pelätä palvelujen katkeavan vuodenvaihteessa

Hiv-epidemia voi päättyä vain, jos stigma ja syrjintä nujerretaan

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Hiv-epidemiaa seurataan kansainvälisesti 95–95–95-tavoitteiden toteutumisella. Tavoitteena on, että 95 prosenttia hiv-positiivisista on tietoisia tartunnastaan, tietoisista 95 prosenttia saa hiv-lääkitystä ja 95 prosenttia saa lääkityksellä hyvän hoitotuloksen.

Näiden lukujen valossa tilanne Suomessa on hyvä. Testausmahdollisuuksista ja hyvästä hoidosta huolimatta Suomessakin asuu muutamia satoja ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan tai eivät ole hoidon piirissä.

Euroopassa joka...

Lue lisää Hiv-epidemia voi päättyä vain, jos stigma ja syrjintä nujerretaan

Miten mielenterveyspalveluiden saatavuutta maahanmuuttaneelle väestölle voidaan parantaa?

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Kaikki nämä...

Lue lisää Miten mielenterveyspalveluiden saatavuutta maahanmuuttaneelle väestölle voidaan parantaa?

Kasvatetaanko heikolla aikuistumisen tuella hyvinvointieroja?

Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kuvaavat omaa hyvinvointiaan pääsääntöisesti hyväksi. Nuorten välillä hyvinvointieroja on kuitenkin havaittavissa. Erot ovat nähtävissä haasteiden kasautumisena. Viime aikoina nuorten hyvinvointi onkin otettu kehittämisen kohteeksi, tästä esimerkkinä on MIELI ry:n kuluvana syksynä käynnistämä nuorten hyvinvointiohjelman valmistelu.

Nuorten hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Jotta nuorten hyvinvointieroja voidaan kaventaa, heille tarjottavaan tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka koostuu sekä psyykkisestä, fyysisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nuoren tilanne tuleekin käsittää systeemisesti ja on...

Lue lisää Kasvatetaanko heikolla aikuistumisen tuella hyvinvointieroja?

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä jo ennalta

Lukuaika4 min

Tänään 25.11.2022 vietetään YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Etenkin nuoriin naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan yleistä myös meillä Suomessa.

Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.

Lukuja väkivallasta – etenkin nuorten naisten kohtaama väkivalta on huolestuttavan yleistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen...

Lue lisää Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä jo ennalta

Valtaosa asukkaista viihtyy lähiöissä

Lukuaika4 min

Lähiöitä on perinteisesti pidetty rauhattomina ja huonomaineisina alueina, joita tulee kehittää. Tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet nämä näkemykset erityisesti häiriökokemusten suhteen.

Osana Ympäristöministeriön lähiöiden kehittämiseksi suunnattua Lähiöohjelmaa (2020‒2022) selvitimme, millaiset ominaisuudet lähiöissä edistävät viihtyisyyttä ja miten yleisiä nämä ominaisuudet ovat. Vastaavatko mielikuvat kehittämistä kaipaavista lähiöistä niissä asuvien arvioita?

Tutkimusta varten keräsimme kyselyaineiston viiden kaupungin kymmenen lähiön vähintään 18-vuotiailta asukkailta loppuvuodesta 2021. Vastauksia kertyi lähes 1700.

Kyselyssämme jopa kolme neljästä vastaajasta piti asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Epäviihtyisänä tai...

Lue lisää Valtaosa asukkaista viihtyy lähiöissä

Lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee olla osaamista sote-palvelujen kaikilla tasoilla

Lukuaika3 min

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole. Väkivaltaan puuttuminen kuuluu jokaiselle lapsen ja nuoren kanssa työskentelevälle aikuiselle, ja väkivaltaa kohdanneen lapsen tarvitsemia selvitteleviä, suojelullisia ja terapeuttisia toimia voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissakin.

THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa Barnahus-hankkeessa on erityisesti tänä vuonna tuettu peruspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten tunnistamisessa ja tukemisessa.

Helsingissä harjoitellaan lapsen haastattelua uuden teknologian avulla

Helsingin kaupungin Barnahus-tiimin työntekijät osallistuvat parhaillaan tekoälyyn perustuvan haastattelutyökalun...

Lue lisää Lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee olla osaamista sote-palvelujen kaikilla tasoilla