Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Mitä arvo on?

Arvolla tarkoitetaan yleensä asiaa, joka ohjaa ihmisten tavoiteltavaa käyttäytymistä. On olemassa henkilökohtaisia arvoja ja yhteiskunnallisia arvoja - samoin kuin Suomessa on ollut arvokasta olla ahkera ja selviytyä omalla työllään.

Yleisesti luetellaan arvoja, kuten

terveys

turvallisuus

sosiaaliset arvot, kuten yhteenkuuluvuus, rakkaus, luottamus, rehellisyys, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

tieto eli mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä

valta eli mahdollisuus vaikuttaa

Tästä luettelosta tulee sana tarve etsimättä mieleen.

Mitä tarve sitten on?

Tarpeen sanotaan olevan tila, jossa koetaan jonkin tarpeellisen tai toivotun asian puutetta, toisin sanoen epätasapainon...

Kun ulkomailla kertoo tutkijoille Suomen sosiaaliturvauudistuksesta, kysytään usein, miksi korjata ehjää.

Suomessa on monella osa-alueella poikkeuksellisen toimiva sosiaaliturva, mikä kuitenkin kotimaisessa keskustelussa unohtuu usein. Keskustelussa korostuvat yksittäiset ongelmat ja kokonaiskuva hämärtyy.

Keskittyminen yksittäisiin ongelmiin kadottaa näkyvistä esimerkiksi väestörakenteen muutoksen tai kriisien mukanaan tuomat ongelmat. On selvää, ettei nykyisenlaisen hyvinvointivaltion kantokyky kestä tilannetta, jossa syntyvyys laskee ja vanhusten määrä lisääntyy voimakkaasti. Lisäksi muuttuvassa yhteiskunnassa kaivataan keinoja vastata uusiin, yllättäviinkin tilanteisiin.

Kenties tärkein argumentti sosiaaliturvauudistuksen puolesta on yhteiskunnan muutosjoustavuuden...

Alkavatko kuntien hyvinvointikertomukset ilmiöiden ja asetettujen tavoitteiden osalta muistuttamaan hyvinkin paljon toisiaan?

Voiko käydä niin, että paikalliset huolet jäävät taka-alalle, kun hyvinvointikertomuksen ehdotukset minimi-indikaattoreista, nyttemmin vähimmäistietosisällöt, sähköisen hyvinvointikertomus -työkalun valmiit indikaattorilistat ja hyte-kertoimen indikaattorit typistävät hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmat sangen helposti omaksuttavaan ja valmiiksi pureskeltuun muotoon?

Hyvinvointikertomuksessa kunta kuvaa asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden nykytilan väestöryhmittäin ja millaisia tekoja kunta on kuntalaistensa hyväksi tehnyt.

Sote-uudistuksen myötä yhdenlainen hyvinvoinnin asiantuntijuus siirtyy kauemmaksi kunnasta ja kunnan oma hyvinvointiymmärryksen ja -asiantuntijuuden...

Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy esimerkiksi vaikeuksina selviytyä asumiskuluista, löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto tai selviytyä vuokravakuuksista. Asumisen huono-osaisuutta leimaa myös se, että henkilö ei voi aina valita asuinpaikkaansa.

Asuntopolitiikka ja Kelan normit ajavat asumaan syrjään

THL:n tutkimuksessa haastateltiin sosiaalityön ammattilaisia kolmessa kunnassa, ja havaintojen mukaan kaikissa kunnissa kohtuuhintaisia, Kelan asumistuen normit täyttäviä vuokra-asuntoja on tarjolla tarpeisiin nähden liian vähän. Normit täyttäviä asuntoja on usein kaupunkien laitamilla ja syrjäkylissä, joihin vähävaraiset muuttavat. Näillä alueilla asuntokanta saattaa olla huonokuntoista, palvelut...

Kuntien kouluviranomaiset ja hyvinvointialueiden perhe- ja lastensuojelupalvelujen johtajat joutuvat yhä useammin ratkomaan kysymystä siitä, miten kohdentaa niukkenevia resursseja tukea tarvitseville lapsille ja perheille. Yksi ratkaisu löytyy julkisia palveluja täydentävistä, kolmannen sektorin toimintamalleista.

Icehearts-toiminnassa lapsia, joista on herännyt erityinen huoli, autetaan joukkueurheilun keinoin. Yhtä Icehearts-joukkuetta ohjaa kasvattaja, joka sitoutuu lasten rinnalla kulkemiseen 12 vuoden ajaksi. Toiminta on ennalta ehkäisevää lastensuojelua ja sen piirissä on jo yli 900 lasta.

Icehearts toimii ennaltaehkäisevänä tukena arjessa kamppaileville vanhemmille

Välittäminen ja kuulluksi...

Yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleminen ja krooniset sairaudet ovat lisänneet riskiä sairastua tai menehtyä COVID-19-epidemian aikana. Kansainväliset tutkimukset pandemian vaikutuksista vammaisiin henkilöihin keskittyvät vammaisten henkilöiden kuolleisuuteen, kuolinsyihin ja sairastuvuuteen. Niiden perusteella tiedetään, että Englannissa koronainfektioon liittyvä kuolleisuus lisääntyi oppimisvaikeuksia omaavilla henkilöillä 2,3-kertaiseksi. Downin syndroomaa sairastavilla henkilöillä arvioitiin nelikertainen riski joutua koronainfektion vuoksi sairaalaan ja kymmenkertainen riski menehtyä siihen.

Espanjassa havaittiin, että kehitysvammaisuus on yksi yleisimmistä COVID-19-kuolleisuuteen liittyvistä tekijöistä. Madridilaisessa sairaalassa koronaan menehtyneistä 30 prosenttia oli kehitysvammaisia...

Tarvitsemme tilasto- ja tutkimustietoa tasa-arvon nykytilan seuraamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Jotta löydämme keskeisimmät esteet sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymiselle, tarvitsemme tietoa sukupuolen kanssa risteävistä tekijöistä, kuten iästä, syntyperästä ja koulutustasosta. Tällöin huomion arvoiseksi nousee valittu tarkastelutapa.

Erilaisia tapoja tarkastella työmarkkinoiden sukupuolen mukaista eriytymistä

Tarkastelimme Tilastokeskuksesta tilattuja, aiemmin julkaisemattomia tilastotietoja naisten ja miesten osuuksista mies- ja naisenemmistöisillä aloilla kahdella eri tavalla. Väestörekisteristä saatavan sukupuolitiedon lisäksi otimme tarkastelun kohteeksi syntyperän.

Usein tasa-arvoa tilastoitaessa tuotetaan tietoa naisten ja miesten osuuksista...

Suomalainen neuvola on kiistaton menestystarina. Pitkälti neuvoloiden ansiosta äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet Suomessa sadassa vuodessa. Suomi on tällä hetkellä maailman turvallisimpia maita synnyttää ja syntyä.

Neuvoloilla on erittäin tärkeä tehtävä myös tulevaisuudessa. Raskausaikana ja lapsille tietyissä ikävaiheissa neuvolassa tehtävät terveystarkastukset edistävät koko perheen hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi ne luovat perustan sairauksien ehkäisylle. Neuvoloilla on merkittävä rooli siinä, miten isoja kansanterveyden ongelmia, kuten ylipainoa, mielenterveysongelmia ja päihteiden riskikäyttöä pystytään ennaltaehkäisemään.

Lapsen odotus ja syntymä ovat iso...

Tutkimusten mukaan Suomessa nuoret itsenäistyvät eurooppalaisittain poikkeuksellisen varhain. Alaikäisten yksinasuminen on kuitenkin yleisyydestään huolimatta verrattain piilossa oleva ilmiö – niin meillä Tampereella kuin muualla Suomessa.

Yllätyimme, kun Tampereella lapsiperhetietoa käsittelevän hankkeen yhteydessä paljastui kaupungissa asuvan itsenäisesti jopa 2 000 16–18-vuotiasta nuorta. Nyt Tampere Junior- kehitysohjelmassa kehitämme ratkaisuja omilleen muuttaneiden nuorten mielenterveyden edistämiseen.

Osa nuorista tulee toisen asteen opintoihin Tampereelle painotuslukion tai tietyn ammatillisen koulutuksen kautta. Taustalla voi parhaimmillaan olla vahva huoltajien tuki ja hieno mahdollisuus seurata...

Hyvinvointiyhteiskunnassamme voidaan huonosti. Siinä missä kansalaiset vaativat parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita, monet päättäjät ja asiantuntijat varoittavat, etteivät resurssit tule riittämään pahoinvoinnin yksilölähtöiseen hoitoon.

Yhtenä ratkaisuna resurssipulaan on tarjottu digitaalisia palveluita. Maailmalla vellonut digisovellusten innostuksen aalto on saapunut nyt Suomeenkin. Kun toisaalla tehdään katsauksia siitä, miksi digisovellukset eivät olekaan aiheuttaneet vallankumousta, Suomessa usko sovellusten toimivuuteen on kova – erityisesti juuri tällä hetkellä. Kuva teknologia-avusteisten sovellusten mahdollisuuksista ja rajoituksista on meillä vasta rakentumassa.

Mihin kaikkeen digipalvelut soveltuvat?

Helpoimmillaan teknologia-avusteisuus...