Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Hepatiitti C on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka leviää veren välityksellä, esimerkiksi pistovälineiden yhteiskäytössä.
Rokotetta ei ole, ja vaikka noin neljännes tartunnan saaneista paranee spontaanisti, lopuille infektio jää krooniseksi. Tämä voi johtaa vakaviin maksasairauksiin, kuten maksakirroosiin ja maksasyöpään aiheuttaen inhimillistä kärsimystä ja huomattavia terveydenhuollon kustannuksia.
Onneksi nykyään on olemassa tehokkaita, helposti toteutettavia lääkehoitoja, joilla krooninen hepatiitti C voidaan parantaa lähes kaikilla potilailla.
Eliminointi on mahdollista ja käynnissä
Maailman terveysjärjestö (WHO) pyrkii poistamaan hepatiitti C:n kansanterveydellisenä uhkana vuoteen 2030 mennessä....
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat muualta Suomeen muuttaneita työssään päivittäin. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten ansioista tiedämme, että maahanmuuttaneet oireilevat psyykkisesti kantaväestöä enemmän.
Samalla, kun kaivataan ratkaisuja maahanmuuttaneen väestön tukemiseen, asiakkaat kokevat palvelut riittämättömiksi, ja toisaalta ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta maahanmuuttaneiden kohtaamiseen palveluissa.
PALOMA-osaamiskeskuksessa teemme työtä pakolaistaustaisten ja vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden ihmisten mielenterveyden tukemiseksi. Vastataksemme sote-alan ammattilaisten koulutustarpeeseen, suunnittelimme vuosittain toistuvan koulutuskalenterin, johon kuuluu koulutuksia keskeisistä aiheista. Samalla edistämme palveluiden yhdenvertaisuutta.
Kanta-palveluissa palvelutapahtuma on asiakkaan ja palvelunantajan välistä yksittäistä palvelua ja siihen liittyviä potilastietoja jäsentävä tietorakenne. Nykyisin palvelutapahtumat tai niiden käyttö tietojärjestelmissä ei ole yhdenmukaista, mistä johtuen korjaustoimia tarvitaan. Myös OmaKannassa asiakkaalle näkyvät tiedot voivat olla epäloogisessa järjestyksessä ja hankalasti löydettävissä. Palvelutapahtuman korjaaminen tuo lisäarvoa myös hoidon kokonaisuuksien jäsentämisessä, tästä hyötyvät sekä ammattilainen, että asiakas. Ammattilaiselle muutoksesta ei aiheudu lisätyötä ja jatkossa asiakas pystyy osallistumaan omaan hoitoonsa helpommin.
Palvelujärjestelmän näkökulmasta hoidon laadun ja tulosten vertailtavuuden edellytykset...
Suomessa oli vuonna 2023 lintuinfluenssaepidemia, joka aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Virus levisi myös tuotantoeläimiin erityisesti turkistarhoilla, mikä altisti ihmiset viruksen aiheuttamalle taudille. Tartunnan saaneet ja taudille altistuneet turkiseläimet lopetettiin.
Lintuinfluenssarokotukset taudin riskiryhmiin kuuluville aloitettiin Suomessa heinäkuussa 2024, mutta rokotuskattavuus jäi hyvin matalaksi. Rokotukset kohdennettiin ihmisille, jotka olivat työnsä tai elinkeinonsa takia erityisessä tartuntariskissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi turkistarhojen tai siipikarjatilojen työntekijät, eläinlääkärit ja lintujen rengastajat.
Lintuinfluenssan tautitilanne aaltoilee, eikä viruksen leviämistä tai kehittymistä voida luotettavasti ennustaa....
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jolla ei ole kuitenkaan enää varaa pitää kansalaisistaan huolta. Keskeinen ongelma on väestön ikääntyminen ja se, ettei lapsia ole viime vuosikymmeninä syntynyt riittämiin.
Talouden sakatessa on säästetty, erityisesti sosiaaliturvaetuuksista ja sote-palveluista. Verotusta on kevennetty. Mikään ei kuitenkaan näytä auttavan: työllisten määrä laskee ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen Suomen velkaantuminen on korkeimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Suomessa ylläpidetään ajatusta siitä, että maksamme veroja vähintäänkin paljon ja joka tapauksessa enemmän kuin muualla. Tämä ei pidä paikkaansa.
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi. Sen avulla voidaan auttaa yksittäistä ihmistä tai perhettä selviytymään tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista.
Suomessa on vuosittain vajaat 400 000 toimeentulotuen saajaa. Noin 55 000 kotitaloudelle toimeentulotuesta on muodostunut pitkäaikainen toimeentulon lähde, mikä tarkoittaa, että he ovat saaneet toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta vuodessa.
Keskeisimpiä syitä pitkittyneelle tuen tarpeelle ovat terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat. Tähän juurisyyhyn olisi perusteltua kiinnittää tarkempaa huomiota, kun toimeentulotukea uudistetaan.
Etuuksien ja palveluiden tulisi toimia tiiviimmin yhdessä
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus toimeentulotuen...
Niukkenevien resurssien Suomessa moni asia on mietittävä uudelleen. Nyt tehtävillä päätöksillä voi olla yllättäviäkin seurauksia. Yksi niukentuvien resurssien kohde on päihde- ja riippuvuustyön järjestötoiminta.
Samaan aikaan kun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakama avustussumma järjestöille pienenee, ovat myös monet hyvinvointialueet säästöpaineissaan leikanneet järjestöille myönnettäviä avustuksia.
Käykö niin, että leikkaamalla kustannukset kasvavat?
Järjestöissä kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja päihdehaasteiden kanssa kamppailevia aikuisia. Esimerkiksi kohtaamispaikat muodostuvat monille työelämän ulkopuolella oleville vuosien mittaan arjen turvapaikoiksi, joissa heillä on mahdollisuus saada...
Ihmisten terveys, ruoka, vesi, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus – viisi valtavaa kokonaisuutta, jotka linkittyvät toisiinsa lukemattomin eri tavoin. Mitä näiden välisistä kytköksistä tiedetään, miksi nämä ovat vaarassa ja kuinka ratkoa näihin liittyviä haitallisia kehityskulkuja ilman, että aiheutetaan haittaa toiselle? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in tuoreessa arviointiraportissa.
Kyseessä on äärimmäisen kunnianhimoinen tutkimustietoon perustuva kokonaisuus, jota on ollut työstämässä satoja ja kommentoimassa tuhansia aihepiirin tutkijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. THL:llä oli kunnia päästä mukaan kommentoimaan...
Kun lapseen epäillään kohdistuneen väkivaltaa, lapsen edun tulisi määrittää sitä, miten väkivaltaepäilyn selvittämisprosessi toteutetaan. Lapsen edun ensisijaisuus perustuu Lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklaan.
Viranomaisprosessina lapseen kohdistuvan väkivaltaepäilyn selvittämistyö käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja/tai rikosilmoituksesta. Suurin osa erityisesti lievistä väkivaltaepäilyistä käsitellään ainoastaan sosiaalihuollossa ja osa epäilyistä esitutkinnassa, lapsen etu huomioiden.
Barnahus-mallin avulla parannetaan lapsen edun huomioimista lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyiden selvittämisprosesseissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön kehittämistä koordinoiduksi, jotta väkivaltaepäilytilanteessa lapsen ei tarvitse kertoa toistuvasti eri viranomaisille hänelle tapahtuneista...
Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan vuosittain 6. helmikuuta. Samana päivänä vuonna 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa saamelaisten ensimmäinen yhteispohjoismainen kokous. Tämä kokous symboloi saamelaisten poliittisen itsetietoisuuden heräämistä ja alkua oikeuksien puolustamiselle.
Kansallispäivä toimii muistutuksena saamelaisten asemasta Euroopan unionin ainoana tunnustettuna alkuperäiskansana sekä heidän oikeudestaan omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan.
Itsemääräämisoikeus on olennainen osa saamelaisten identiteettiä ja jatkuvaa taistelua oikeuksiensa puolesta. Tämä ei koske vain poliittisia ja maankäytöllisiä kysymyksiä, vaan myös tiedontuotantoa. Saamentutkimuksen professori Veli-Pekka Lehtola korostaa, että saamelaisilla tulisi...
