Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Nuuskan käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla. Nuuskan käyttö on tupakoinnista poiketen yleistynyt molemmissa ryhmissä, ja ryhmien väliset erot nuuskan käytössä ovat kasvaneet. Tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuoren oma toisen asteen koulutusvalinta oli yhteydessä tupakkatuotteiden käytön yleisyyteen vanhempien koulutustaustasta riippumatta.
Se, että tupakkatuotteiden käytön yleisyys eriytyy jo nuorilla eri koulutusryhmissä, on kestämätöntä sekä yleisesti kansanterveyden että väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta.
Nuuskan käytön yleistyminen voi johtua siitä, että se koetaan haitattomaksi – nuuskan terveyshaitoista ei tiedetä...
Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta ja häirintä ovat yleisiä lasten ja nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 7 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää kehon kommentointia tai seksuaalisesti värittynyttä viestittelyä.
Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat häirintää harvinaisempia, mutta perusopetuksen 4.-5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 2 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää tai pelottavalta tuntuvaa koskettelua tai painostusta koskemaan toisen intiimejä alueita. Eniten häirintää ja väkivaltaa kokevat...
”Mulle oli ainakin – varsinkin siellä alussa – tärkeää että niiku se kokemus, että teki tulitte, ja että joka kerta toivotetaan tervetulleeks.” Perhekeskuksen kohtaamispaikan toimintaan osallistuneen äidin kokemuksessa tiivistyy lapsi- ja perhepalvelujen tavoite siitä, että jokainen vanhempi ja lapsi voi kokea itsensä ainutlaatuiseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Perhekeskuksen kohtaamispaikalla tarkoitetaan kaikille lapsille ja perheille avointa tilaa, jossa vanhemmat voivat tavata toisiaan ja lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Kohtaamispaikassa aikuiset voivat saada vertaistukea, tietoa, ohjausta ja...
Kesäkuussa julkistettu Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on tuottanut uutta tietoa Suomesta oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella anovien ihmisten terveydentilasta. TERTTU-tutkimus on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoita koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aikaisempaa tietoa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista on ollut niukasti.
TERTTU-tutkimukseen osallistuneista aikuisista selvä enemmistö (83 %) kertoi kokeneensa vähintään yhden järkyttävän tapahtuman, kuten väkivallan kohteeksi joutumisen, joko entisessä kotimaassaan tai turvapaikanhakumatkan aikana. Merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita oli vajaalla puolella. Kolmasosa koki terveytensä...
Sote-uudistusta on suunniteltu jo monen hallituksen aikana. Työ on ollut vaiheikasta ja käänteet jopa dramaattisia, kun uudistusyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin.
Sote-uudistuksesta on käyty värikästä julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet paitsi puolueet myös eri alojen asiantuntijat ja tutkijat, sote-alan ammattijärjestöt sekä yksityisten ja julkisten sosiaali- terveyspalvelujen tuottajat.
Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni on kuulunut keskustelussa vähemmän. Jokainen käyttää joskus elämässään sote-palveluita, ja uudistuksen perimmäinen tavoite on parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. THL...
Hiljattain uutisoitiin, että perimä vaikuttaa yksilöiden tuloihin. Taloustieteilijöiden tutkimuksessa seurattiin 1950-luvulla syntyneiden identtisten ja epäidenttisten kaksosten rekistereitä. Tutkimuksesta tehdyt tulkinnat olivat kiinnostavia: Hyvinvointivaltio ei pysty enää vaikuttamaan tulonjakoon, väittivät yhdet. Pystymme vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia arvostetaan, sanoivat toiset.
Tuloerot eivät kasva, mutta varallisuuserot kasvavat. Suomi eriarvoistuu, vaikka tilastot eivät kaikilta osin sitä todista. Eriarvoisuutta koskevia mittareita on vähän. Paljon silti jo tiedetään: Pienituloinen ja kouluttamaton mies elää todennäköisimmin yhdeksän ja nainen viisi vuotta lyhyemmän elämän...
Nollalinjaan soitettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin koskaan. Toinen toistaan vilkkaammat kuukaudet ovat nyt arkipäivää Nollalinjalla ja toukokuun loppuun mennessä puheluita oli tullut jo lähes 5 500. Yksinomaan toukokuussa Nollalinjaan soitettiin ennätykselliset 1450 puhelua, joista pystyttiin vastaamaan reiluun kahteen kolmasosaan.
Puhelumäärien kasvu johti toisen puhelulinjan avaamiseen viime vuonna. Yhdellä puhelulinjalla kyettiin taannoin vastaamaan vain noin 50-70 prosenttiin puheluista. Nyt, puhelumäärien vakiinnuttua yli tuhannen puhelun kuukausitahtiin, pystytään Nollalinjalla vastaanottamaan 70-80 prosenttia saapuvista puheluista. Isossa kuvassa puhelumäärien trendi...
Mikrobilääkkeet, eli bakteerien, virusten, sienten, ja parasiittien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet, ovat yksi viime vuosisadan suurista keksinnöistä. Lääkkeiden teho uhkaa kuitenkin hävitä kun mikrobit ovat alkaneet kehittää vastustuskykyä eli resistenssiä niitä vastaan.
Varsinkin bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet ovat menettäneet tehoaan. Resistenssin yleistymisen pelätään vievän meidät takaisin aikaan, jolloin infektiotauteihin ei ollut hoitoa ja ihmiset kuolivat arkisiin tauteihin kuten keuhkokuumeeseen. Lisäksi syöpähoitoja, elinsiirtoja ja tiettyjä suuria leikkauksia ei voida toteuttaa, jos potilaiden infektioita...
”En pidä siitä, että asioistani puhutaan ilman että olen paikalla.”
”Haluan kertoa itse omista asioistani.”
“Minulta pitää kysyä mielipide.”
Näin kommentoivat lapset kyselyssä, jonka teimme vammaispalvelujen asiakkaille 2017. Kyselystä valmistui raportti Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä – asiakkaiden kokemuksia.
Mitä saimme selville vammaisen lapsen kohtaamisesta sosiaalityössä? Että se on valitettavasti vielä aika lapsen kengissä.
Joka neljäs lapsista kertoi, että sosiaalityöntekijä ei ole koskaan kysynyt heidän mielipidettään. Liki 60 prosenttia oli sitä mieltä, että saa vaikuttaa asioihinsa huonosti tai melko huonosti....
Lain mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön.
Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Ahtaat sukupuolinormit rajoittavat erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten elämää.
Asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muuttunut erityisesti 2000-luvun aikana suvaitsevaisemmaksi. Sama kehityskulku ei kuitenkaan ole ulottunut sukupuolivähemmistöihin ja asenteiden ohella transsukupuolisten juridiseen asemaan liittyy edelleen massiivisia ongelmia.
Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat hyvinvointieroista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely tuottaa tietoa oppilaista ja opiskelijoista maanlaajuisesti. Samalla se kattaa monipuolisesti terveyteen ja hyvinvointiin kytkeytyviä teemoja. Vuoden...
