Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä on kuusi vaihetta innovaation tarpeen määrittämisestä kokeilujen, vakiinnuttamisen ja skaalaamisen kautta kohti systeemistä muutosta.
Sosiaalinen innovaatio syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja ympäristön kanssa. Lastensuojelussa se käynnistyy lasten, nuorten ja perheiden arjen tarpeista (vaihe 1). Vaikkapa siitä, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvalla lapsella, jolla on hoitosuhde nuorisopsykiatrialla, on muutostoive omaa arkeaan koskevassa asiassa, ja johon hän tarvitsee verkostonsa apua.
Ideasta toteutukseen yhteisen tavoitteen mukaisesti
Ideasta kokeilujen kautta toteutuessaan (vaiheet 2–3) sosiaalinen innovaatio muuttaa tai luo uusia sosiaalisia...
Seuraamme erittäin huolestuneina tekoälyllä tuotetun lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin räjähdysmäistä kasvua. Tekoälyn tuottaman materiaalin osuus kaikesta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tulee jatkossa olemaan merkittävä – ellei jopa suurin.
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on kasvava ongelma myös Suomessa
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ovat kaikki teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Sitä voi tapahtua kaikissa ympäristöissä, joissa lapsi viettää aikaansa. Sekä Suomessa että maailmalla lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta erityisesti digitaalisissa ympäristöissä on vakava, kasvava ongelma.
Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelman hankkeissa kehitetään monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Tavoitteena ovat sujuvat palvelupolut sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien sekä järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin (hyte-palvelut).
Yhtenä käytännön sovelluksena on lähetetoiminta. Lähetteiden idea on tuttu terveydenhuollosta eli lähetetään henkilö ammattilaisen toimesta toisen palvelun, toiminnan tai vertaistuen piiriin, jotta hän saisi tarpeisiinsa vastaavaa tukea.
Lähetetoiminnan kehittämiselle on tilausta, mutta haasteitakin on. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ohjaisivat asiakkaitaan mielellään, mutta tietoa palveluvalikoimasta on hankala löytää.
Suomi on saanut osansa kansainvälisestä trendistä, jossa uusia nikotiinituotteita kehitetään entistä kohdennetummin lainsäädännön katvealueille. Näin erityisesti nuoria houkuttelevat tuotteet pääsevät myyntiin eri maissa alkuun varsin vapaasti ja ehtivät tavoittaa uuden käyttäjäsukupolven.
Erityisen näkyvästi tämä on Suomessa tapahtunut ”vape”-laitteiden kohdalla, joista on jo muodostunut todellinen ongelma kouluissa ja oppilaitoksissa. Kyseessä ovat sähkösavukkeen kaltaiset nikotiinittomat laitteet, tai laittomilta markkinoilta hankitut nikotiinisähkösavukkeet. Kertakäyttöiseksi markkinoidut laitteet riittävät nimestään huolimatta satoihin käyttökertoihin ennen kuin laitteessa oleva neste kuluu loppuun.
Suomi ja suomalainen yhteiskunta hyötyy pohjoismaisesta yhteistyöstä monella tavalla. Voimme oppia toisiltamme hyviä toimintatapoja ja sovittaa yhteen lainsäädäntöämme kansalaisia ja koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Konkreettinen esimerkki kansalaisia ja yhteiskuntia helpottavasta yhteistyöstä on Pohjoismaiden välillä vallitseva vapaa liikkuvuus.
Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt myös kansainvälisissä organisaatioissa, kuten Euroopan unionissa. Koska eri Pohjoismaat ovat yhteiskuntajärjestykseltään hyvin samankaltaisia maita, ovat niiden intressit Euroopan unionin...
Lain mukaan toimeentulotuki on taloudellinen tuki, jonka pitäisi turvata viimesijassa henkilön ja perheen toimeentulo. Toimeentulotukilaissa on listattu kaikkiaan yhdeksän päivittäistavararyhmää, jotka katetaan tuen perusosalla. Näitä ovat ruokamenot, vaatemenot sekä esimerkiksi tietoliikenteen käytöstä sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot.
Mielenkiintoista on, ettei neljäänkymmeneen vuoteen ole laskettu, kuinka hyvin toimeentulotuella pystytään kattamaan nuo laissa mainitut asiat.
Teimme viime syksynä Itlan projektitutkijan Lauri Mäkisen kanssa laskelman, kuinka hyvin perusosa riittää edellä mainittuun kulutuskoriin. Hintatiedot otimme viitebudjeteista, joissa on arvioitu...
Hyvinvointialueet kehittävät kirjaamista aika- ja paikkariippumattomasti yhteisen Teams-pöydän äärellä vertaisoppimiseen pohjautuvassa verkostossa. Yhtenäiset käytännöt vahvistuvat osaamista avoimesti jakamalla.
Kirjaamiskoordinaattorikollegat ratkaisevat kirjaamisen haasteita yhdessä. Mukana asiantuntijajoukossa on THL:n lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Kansa-koulu 5 -hanke ja Kelan Kanta-palvelut sekä Hyvinvointiala Hali ry.
Keskustelu pohjautuu avoimuuteen sekä haluun jakaa tietoa toisillemme keskeneräisenäkin. Verkostossa vaalitaan luottamuksen ilmapiiriä, jonka uskotaan vahvistavan alueiden välistä yhteiskehittämistä ja toisilta oppimista. Myös THL saa tietoa, miten kansallisia kirjaamisohjeita tulisi kehittää.
Nuoret mielletään usein sosiaalisen median suurkuluttajiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he haluaisivat saada terveyteen liittyvää tietoa sosiaalisen median kautta.
THL:ssa toteutettiin nopeaa etnografista arviointia hyödyntävä laadullinen tutkimus, jolla selvitettiin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien käsityksiä ja tietoja HPV-rokotteesta. Tulokset antavat vinkkejä siitä, miten nuorille suunnattua rokoteviestintää ja mahdollista muuta terveysviestintää annattaa toteuttaa.
HPV eli papilloomavirus on hyvin yleinen
HPV eli papilloomavirus on erittäin yleinen, seksiteitse tarttuva virus, ja suomalaisista noin 80–90 prosenttia saa tartunnan jossain...
The new national strategy for rare diseases 2024–2028 has been published.
Rare diseases form a significant group of more than 7,000 different diseases. Whatever the disease, the challenges related to diagnostics, treatment and coping with everyday life are often similar.
A national programme for rare diseases has previously been drawn up in Finland twice, for the years 2014–2017 and 2019–2023. The key objectives of these programmes include increasing knowledge and competence, improving diagnostics and treatment, supporting...
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna yleistä, ja noin 50 000 naista Suomessa joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi vuosittain. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat meille kaikille. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus tietoon seksuaalisuudesta ja oikeus seksuaaliterveyspalveluihin.
Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämisessä riittää työtä näiden oikeuksien varmistamiseksi. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueella, joka kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan, asuu saamelaisista noin kolmannes.
Suomeen on Istanbulin sopimuksen velvoittamana perustettu seksuaaliväkivaltaa kokeneille matalan...
