Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Pulaa tarvittavista sote-palveluista ja ammattilaisista sekä vaikeus houkutella uusia työntekijöitä alueelle? Joidenkin väestöryhmien haasteet palveluihin pääsyssä sekä pitkät odotusajat ja etäisyydet palvelujen saannin esteinä? Nämä ovat merkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon katvealueista (engl. medical deserts), jotka ovat terveydenhuoltoon ja alan työvoimaan liittyvä Euroopan laajuinen haaste. Ilmiölle ei ole vielä vakiintunutta suomenkielistä nimeä, mutta on puhuttu katvealueista tai sote-erämaista [1].
Sosiaali- ja terveydenhuollossa huolta aiheuttavat väestön kasvava palvelutarve, pula henkilöstöstä sekä heikentyvä taloustilanne ja sen myötä palveluverkon...
”Parisuhteessa tapahtuva väkivalta voi olla hirveän vaikea kokijalle hahmottaa – mikä on väkivaltaa ja mikä ei oo väkivaltaa. On olemassa tasan yksi kysymys millä oikeesti on merkitystä ja se on se, että pelkäätkö sä sun kotona”, kertoi lähisuhdeväkivaltaa kokenut Turvapolku-hankkeen tutkimushaastattelussamme.
Väkivaltaan ja auttaviin palveluihin liittyvä tiedon tarve on tullut toistuvasti esiin tutkimustemme tiedonkeruissa. Tietoa kaipaavat niin lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kuin sitä käyttäneet.
Tieto väkivallasta auttaa ymmärtämään omaa elämäntilannetta ja hakemaan apua
Suomessa sukupuolten tasa-arvoa on pitkään tavoiteltu hankkeilla. Vaikuttavat kehittämishankkeet tarjoavat tasa-arvotyölle uutta virtaa, leveämmät hartiat ja yhteyksiä yli sektorirajojen.
Toisaalta harva lienee välttynyt hankehumppa-kuittailulta: isoja tavoitteita kiritään kiinni lyhyessä ajassa, hallinnointi vie mehut ja tuotokset katoavat pian päätösseminaarin jälkeen. ”Kun laitat jotain nettiin, se pysyy siellä ikuisesti” ei kokemukseni mukaan päde tasa-arvohankkeisiin. Samaa työtä saatetaan toisista tietämättä tehdä peräkkäisissä ja päällekkäisissä hankkeissa.
Taloudellisen epävarmuuden keskellä hankekehittämisen merkitys korostuu. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta rahoitetaan hankkeita 602 miljoonalla...
Mielenterveyden edistämiseen on nyt tarjolla tutkittu toimintamalli. ABC-mallin tavoitteena on vahvistaa niin yksilön kuin yhteisön mielen hyvinvointia kolmen viestin avulla. Aktiivinen toiminta (A), osallistuminen yhdessä muiden kanssa (B) ja itselle merkityksellisten asioiden tekeminen (C) ovat nämä viestit. Ne omaksumalla ja toteuttamalla mielen hyvinvointi vahvistuu.
Mielen hyvinvoinnin ABC-mallia pilotoitiin kunnissa
Olemme pilotoineet toimintamallia yhdessä neljän kunnan kanssa. Saimme tietoa mallin käytettävyydestä ja sovellettavuudesta. Haapavedellä, Kauniaisissa, Limingassa ja Turussa mallia on pilotoitu ja kehitetty eri toimintaympäristöissä ja eri...
Hyvinvoinnin turvaaminen ja lisääminen ovat yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita sekä yksilöille että yhteiskunnille. Hyvinvoinnin voi kuitenkin määritellä ja jäsentää monin eri tavoin.
Taloudellisen kehityksen on nähty usein heijastavan yleistä hyvinvointia. Tutkimusten valossa tulojen lisääntyminen on yhteydessä esimerkiksi onnellisuuden kasvuun, mutta tämä yhteys on moniselitteinen sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Lisäksi ekologisten kriisien arkipäiväistyminen sekä sosiaalisten ongelmien kuten eriarvoisuuden ja yksinäisyyden lisääntyminen pakottavat aikaisempaa laaja-alaisempaan hyvinvoinnin tarkasteluun.
Kestävän hyvinvoinnin teoriaa ovat kehittäneet Erik Allardtin työhön perustuen tutkijat...
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen, eli Istanbulin sopimuksen, vuosien 2022–2025 toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on varmistaa monialaisten väkivallan ehkäisyn rakenteiden perustaminen ja pysyvyys valtakunnallisesti, hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Rakenteet sisältävät poikkihallinnollisen koordinaation, ohjeistukset, palveluketjut ja toimivien mallien levittämisen. Rakenteiden tavoitteena on varmistaa väkivallan osapuolten pääsy palveluihin sekä palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus valtakunnallisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima kansallinen lähisuhdeväkivaltakoordinaattorien verkosto tukee alueiden yhteistyötä, vertaiskehittämistä ja toimivien mallien levittämistä. Verkosto tuottaa ajantasaista tietoa...
Tutkimustulokset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisen väestön perustason palveluiden käyttö on koko Euroopassa vähäisempää kuin valtaväestön. Samalla raskaampien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on yleisempää, mikä näkyy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa esimerkiksi lasten ja nuorten kodin ulkopuolissa sijoituksissa.
Syyt vähäisempään palveluiden käyttöön voivat liittyä muun muassa kielimuuriin, soveltuvien palveluiden puutteeseen sekä epäluottamukseen viranomaisia kohtaan.
Suomessa vastauksena näihin tarpeisiin on kehitetty ryhmämuotoinen, psykoedukatiivinen Vanhempana Suomessa -interventio, joka on suunnattu ulkomaalaistaustaisille vanhemmille. Ryhmätapaamisissa käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi perheille tarjolla olevat sosiaali- ja...
Kaikille oppilaille maksuton koululounas on suomalainen ylpeyden aihe ja syystäkin. Alun perin koululounaan tarkoitus oli turvata jokaisen oppilaan ruokailumahdollisuus koulupäivän aikana. Oppivelvollisuuden alkaessa vuoden 1921 koululounas tarjottiin vain vähävaraisten perheiden oppilaille.
Kouluhallitus totesi vuonna 1936, että kouluruokailu on välttämätön kaikille oppilaille. Tutkimuksissa oli havaittu, että vain 40 prosenttia koululaisista oli täysin terveitä. Oppilaille maksuttomaksi koululounas säädettiin lailla vuonna 1943.
Nykyään koululounaalla on laajempi merkitys oppilaiden oppimisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ruokailujärjestelyihin ja kiireettömään ympäristöön panostaminen...
Otsikossa on lainaus lähihoitajan vastauksesta maaliskuussa 2024 toteutetussa tietojärjestelmäkyselyssä. Millaiset edellytykset työnantajan tarjoamat tietojärjestelmät ja digitaaliset työvälineet tarjoavat lähihoitajan työhön? Saimme aiheesta monipuolisia vastauksia, joista nousee esiin niin digitalisaatioon liittyviä haasteita kuin hyvän rakenteisen kirjaamisen tuomia hyötyjä asiakas- ja potilastyöhön.
Organisaatioiden tiedonhallinnan tavoitteena on tiedon kerääminen, organisointi ja tallentaminen niin, että tieto saadaan käyttöön tarkoituksenmukaisesti, käytettiinpä sitä ensisijaisesti asiakkaan ja potilaan hoidossa tai toisiokäytössä esimerkiksi osana tiedolla johtamista (Varonen ja Ailio 2024). Tiedonhallinnassa yhdistyvät organisaation...
Sote-ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen hoitotilanteessa on aina uniikki tilanne isommassa palapelissä, jossa vuorovaikutuksen toimivuus edellyttää asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtämistä.
Hoitoprosessissa syntyy paljon tietoa. Kuitenkin eri organisaatioissa totutut kirjaamiskäytännöt, tietojärjestelmät ja tietorakenteet eroavat suuresti. Sote-ammattilainen ja tietojärjestelmien toimivuus ratkaisevat, että palapelin palat ovat laadukkaita ja kattavia kokonaiskuvan muodostamiseksi!
Ammattilainen tarvitsee asiakkaasta kattavat, oleelliset ja helposti hyödynnettävät tiedot – mielellään yhdellä silmäyksellä. Kansallisia tietorakenteita kehittämällä tämä on tehtävissä valtakunnallisesti yhtenevästi. Näitä rakenteita hyödyntämällä ammattilainen omassa tietojärjestelmässään, ja nyt myös...
