Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Päihteitä käyttävän raskautta seurataan HAL-poliklinikoilla (huumeet, alkoholi, lääkkeet). Potilaiden määrästä ei kuitenkaan keräänny tietoa, joten HAL-poliklinikoiden olisi hyvä erotella päihteitä käyttävien raskauden seurannat omissa potilastietojärjestelmissään. Potilasmäärien ja käyntimäärien tarkastelu mahdollistaa palvelujen ja palveluketjujen kehittämisen.
Palveluita johdetaan, kehitetään ja resursoidaan sumussa
Tieto päihteiden käytön määristä raskauden aikana on kuin liukas kala tai epätarkka valokuva: kukaan ei tiedä niitä varmasti. Tämä hankaloittaa palvelujen tarjoamista, resursointia ja kehittämistä. Tietopohjaa pitää vahvistaa erityisesti tällaisen katvealueen osalta.
Vanhempien aiemmat traumakokemukset ovat monien raskaus-, synnytys- ja vauva-ajan eli perinataaliajan haavoittuvuustekijöiden taustalla. Kokemukset tunnistetaan palveluissa riittämättömästi.
Ensimmäiset 1000 päivää raskauden alusta alkaen ovat erityisen merkittäviä ihmisen loppuelämän kehityksen kannalta. Traumakokemusten ja niiden haittavaikutusten tunnistaminen ja huomioiminen perinataalipalveluissa ehkäisisi ylisukupolvisia riskejä ja mahdollistaisi turvallista synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumista.
Perinataaliaika on mahdollisuus, jolloin lähes kaikki vanhemmat ovat palveluiden piirissä. Auttava kohdatuksi tuleminen ja traumaperäisissä haasteissa saatu apu voivat olla vanhemmalle uudenlainen ja korjaava ihmissuhdekokemus.
Vanhempien traumakokemukset hankaloittavat synnytykseen...
Osallisuus on hyvän elämän rakentumisen prosessi. Osallisuuden kokemus merkitsee tunnetta elämän hallittavuudesta, merkityksellisyydestä, kuulumisesta yhteisöihin sekä toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista. Osallisuuden kokemusta mitataan THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla.
Heikon osallisuuden kokemuksen on väestötutkimuksissa todettu olevan yhteydessä esimerkiksi työttömyyteen, heikommaksi koettuun terveyteen ja köyhyyden kokemiseen. Vahva osallisuuden kokemus puolestaan tukee ihmisen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia omin toimin.
Osallisuustiedon keruu on osa rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotantoa
Osallisuustieto on keskeistä osallisuuden edistämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kerätty tietoa aikuisten osallisuudesta Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuodesta 2021 alkaen....
Työelämässä tapahtuu edelleen syrjintää sukupuolen perusteella. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työelämässä syrjintää kokevat erityisesti naiset. Tutkimus osoittaa, että työelämässä koetun syrjinnän yleisyys vaihtelee sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Tietoa syrjinnästä tarvitaan, jotta ilmiö tulee näkyväksi ja ongelmiin voidaan puuttua konkreettisin keinoin tehokkaasti ja ennakoiden.
Syrjinnällä on monia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuteen ja työnantajakuvaan. Syrjintää voi esiintyä työnhaussa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.
Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia...
Sote-ammattilaiset tuovat toistuvasti esiin potilastietojärjestelmien hankalakäyttöisyyden. Eivätkä työprosessit saa tukea tietojärjestelmiltä. Päinvastoin – toisinaan ne jopa hankaloittavat työtä! Aikaa tuhraantuu käyttöliittymän syövereissä seikkaillessa.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti äskettäin huomiota asiaan arvioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja ohjausta. Valiokunta totesi, että aihe on valtiontaloudellisesti merkittävä, sillä tavoitellaanhan digitalisaatiolla toimintojen tehostamista ja kustannusten kasvun hillintää1.
Digitalisaatio on tuonut sote-palveluiden järjestämiseen uuden ulottuvuuden: tietojärjestelmäratkaisuilla on keskeinen rooli myös palvelutuotannon laadun näkökulmasta. Mutta kenellä on vastuu siitä, että tietojärjestelmien...
Meidän on edelleen haastettava vanhentuneita asenteita ja ennakkoluuloja kohti osallistavampaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Yksi viimeaikainen esimerkki herätti paljon keskustelua vammaisjärjestöissä, kun korkeaa poliittista valtaapitävä henkilö käytti julkisesti vammaisuus-käsitettä halventavana sanana. Tapaus kuitattiin huumorilla ja tilanteen vakavuutta vähäteltiin.
Loukkaava kielenkäyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, ja erityisen huolestuttavaa on ollut huomata sen kasvu poliittisessa keskusteluilmapiirissä.
Kieli ei ole vain yksittäisiä sanoja ja merkkijärjestelmiä, vaan se luo todellisuutta, jossa elämme. Kieli muokkaa ja ylläpitää myös ulossulkevia normeja. Loukkaava kielenkäyttö...
Alkava kesä näkyy katukuvassa monin eri tavoin kaupungin herätessä eloon. Esimerkiksi huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttö näkyy enemmän katukuvassa kuin talvella. Ilmiö on havaittu myös poliisin hälytystehtävien määrässä, kun kaupunkilaiset viettävät enemmän aikaa ulkona ja julkisissa tiloissa kuin hiljaisempina talvikuukausina.
Huumeiden avoimesti näkyvään käyttöön on monia syitä. Yhtenä tekijänä on, että huumeiden käyttö on yleistynyt jo pidemmän aikaa. Käytön lisääntyessä kasvavat myös siihen liittyvät muut lieveilmiöt, kuten huumekauppa, roskaaminen, käytetyt ruiskut maastossa, järjestyshäiriöt ja omaisuusrikokset....
THL:n vuosittain julkaisemat psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilastoraportit ovat kiinnostava näkymä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehityskulkuihin Suomessa. Kymmenessä vuodessa erikoissairaanhoidossa hoidossa olevien, skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä on vähentynyt, he ovat entistä harvemmin sairaalahoidossa, mutta valitettavasti saavat myös aikaisempaa vähemmän intensiivistä avohoitoa.
Samanaikaisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa saavien määrä on kasvanut. Mielenterveysongelmien hoidon kysyntä on noussut tätäkin enemmän. Perusterveydenhuollon kyvykkyyttä hoitaa lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä on kehitetty, ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022.
Raskauden ennaltaehkäisy on paras keino estää päihteistä sikiöille koituvia haittoja, ja siitä on tehtävä päihteitä käyttäville nykyistä helpompaa. Hyvinvointialueiden tulee luoda toimivat yhteistyörakenteet niiden palvelujen välille, joissa päihteitä käyttävät ihmiset asioivat ja joissa ehkäisyn voi saada. Raskauden ehkäisyn tulee lisäksi olla maksutonta henkilön iästä ja päihdehäiriön vaikeudesta riippumatta kaikille, joilla on päihdehäiriö.
Teoriassa ehkäisy on helppo toteuttaa, mutta todellisuudessa esteitä on monia. Maksullinen tai monimutkaisen hankintaprosessin päässä oleva ehkäisy jää helposti prioriteettilistan häntäpäähän. Ehkäisy ei...
Sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo pitkään toivottu yhtä mittaria, joilla asiakkaat ja potilaat voivat arvioida omaa terveyttään, toimintakykyään ja vointiaan.
Geneerisillä PROM-mittareilla (Patient-reported Outcome Measure) pyritään saamaan esille sote-asiakkaan oma kokemus siitä, miten hoito tai palvelu vaikuttavat hänen kokonaisvaltaiseen vointiinsa. Mittareiden toivotaan myös lisäävän palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavan asiakas- tai potilasryhmien välisen vertailun eri tilanteissa.
Geneeriset itsearviointimittarit ovat lomakkeita, joiden kysymykset koskevat toimintakyvyn ja terveyden eri osa-alueita, kuten kipua, mielenterveyttä ja muiden ihmisten kanssa pärjäämistä. Digitaaliset...
