Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Meidän on edelleen haastettava vanhentuneita asenteita ja ennakkoluuloja kohti osallistavampaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Yksi viimeaikainen esimerkki herätti paljon keskustelua vammaisjärjestöissä, kun korkeaa poliittista valtaapitävä henkilö käytti julkisesti vammaisuus-käsitettä halventavana sanana. Tapaus kuitattiin huumorilla ja tilanteen vakavuutta vähäteltiin.
Loukkaava kielenkäyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, ja erityisen huolestuttavaa on ollut huomata sen kasvu poliittisessa keskusteluilmapiirissä.
Kieli ei ole vain yksittäisiä sanoja ja merkkijärjestelmiä, vaan se luo todellisuutta, jossa elämme. Kieli muokkaa ja ylläpitää myös ulossulkevia normeja. Loukkaava kielenkäyttö...
Alkava kesä näkyy katukuvassa monin eri tavoin kaupungin herätessä eloon. Esimerkiksi huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttö näkyy enemmän katukuvassa kuin talvella. Ilmiö on havaittu myös poliisin hälytystehtävien määrässä, kun kaupunkilaiset viettävät enemmän aikaa ulkona ja julkisissa tiloissa kuin hiljaisempina talvikuukausina.
Huumeiden avoimesti näkyvään käyttöön on monia syitä. Yhtenä tekijänä on, että huumeiden käyttö on yleistynyt jo pidemmän aikaa. Käytön lisääntyessä kasvavat myös siihen liittyvät muut lieveilmiöt, kuten huumekauppa, roskaaminen, käytetyt ruiskut maastossa, järjestyshäiriöt ja omaisuusrikokset....
THL:n vuosittain julkaisemat psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilastoraportit ovat kiinnostava näkymä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehityskulkuihin Suomessa. Kymmenessä vuodessa erikoissairaanhoidossa hoidossa olevien, skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä on vähentynyt, he ovat entistä harvemmin sairaalahoidossa, mutta valitettavasti saavat myös aikaisempaa vähemmän intensiivistä avohoitoa.
Samanaikaisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa saavien määrä on kasvanut. Mielenterveysongelmien hoidon kysyntä on noussut tätäkin enemmän. Perusterveydenhuollon kyvykkyyttä hoitaa lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä on kehitetty, ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022.
Raskauden ennaltaehkäisy on paras keino estää päihteistä sikiöille koituvia haittoja, ja siitä on tehtävä päihteitä käyttäville nykyistä helpompaa. Hyvinvointialueiden tulee luoda toimivat yhteistyörakenteet niiden palvelujen välille, joissa päihteitä käyttävät ihmiset asioivat ja joissa ehkäisyn voi saada. Raskauden ehkäisyn tulee lisäksi olla maksutonta henkilön iästä ja päihdehäiriön vaikeudesta riippumatta kaikille, joilla on päihdehäiriö.
Teoriassa ehkäisy on helppo toteuttaa, mutta todellisuudessa esteitä on monia. Maksullinen tai monimutkaisen hankintaprosessin päässä oleva ehkäisy jää helposti prioriteettilistan häntäpäähän. Ehkäisy ei...
Sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo pitkään toivottu yhtä mittaria, joilla asiakkaat ja potilaat voivat arvioida omaa terveyttään, toimintakykyään ja vointiaan.
Geneerisillä PROM-mittareilla (Patient-reported Outcome Measure) pyritään saamaan esille sote-asiakkaan oma kokemus siitä, miten hoito tai palvelu vaikuttavat hänen kokonaisvaltaiseen vointiinsa. Mittareiden toivotaan myös lisäävän palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavan asiakas- tai potilasryhmien välisen vertailun eri tilanteissa.
Geneeriset itsearviointimittarit ovat lomakkeita, joiden kysymykset koskevat toimintakyvyn ja terveyden eri osa-alueita, kuten kipua, mielenterveyttä ja muiden ihmisten kanssa pärjäämistä. Digitaaliset...
Nuorten työpajatoiminnalla on paikkansa keskeisissä nuorten palveluissa, osana koulutusta, työelämävalmennusta, nuorisotyötä sekä kuntoutusta. Osalle nuorista työpajat ovat heidän elämäntilanteessaan ainoa mahdollinen päivittäinen palvelu, paikka, joka tarjoaa tukea oman suunnan löytämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Työpajat ovat merkittäviä pysähtymisen ja oman suunnan etsimisen paikkoja myös monille lastensuojelun jälkihuollon piirissä oleville nuorille, joista iso osa on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai muuten työn ja koulutuksen ulkopuolella.
Tarkastelin vuosina 2022–2024 nuorten työpajatoiminnan yhteiskunnallista tehtävää, erityisesti sitä, millaisena se näyttäytyy...
Hyvinvointialueilla seurataan jatkuvasti väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden kustannuksia. Palvelujen järjestämisen pitää perustua kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon. Erityisesti sosiaalihuollon osalta on selvää, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa aiempaa suuremmista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä niiden taustatekijöistä.
Parhaillaan vauhdikkaasti etenevä sosiaalihuollon rekisteriuudistus mullistaa sosiaalihuollon tietotuotannon, kun sosiaalihuollosta saadaan aiempaa kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa. Sosiaalihuollon rekisteriuudistus ja siinä kehitettävä Sosiaalihuollon seurantarekisteri tuo viimein asiakastyön tiedon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallista tietojohtamista.
Sosiaalihuollon seurantarekisteri on rakenteellisen...
Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa eivät noudata tarkkaa aikataulua, vaan ne määräytyvät luonnon ja paikallisten olojen mukaan. Tämä näkyy saamelaisessa elämäntavassa ja aikakäsityksessä.
Kulttuurinen ja kielellinen osaaminen korostuvat saamelaisen asiakkaan kanssa toimiessa monessa kohdassa sote-palvelujärjestelmää. Asiakkaan saamelaisuuden tunnistaminen ja huomioiminen palveluissa vaatii osaamisen vahvistamista. Erityisesti osaamista tulee olla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, perhe- ja neuvolapalveluissa, sekä ikääntyvien palveluissa.
Saamelaisia tukevia erityispalveluita järjestävät mm. Lapin Hyvinvointialue ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen kielillä ja suomeksi tarjoava Uvjj - Uvjâ – Uvja....
Työ- ja elinkeino (TE)-palveluiden URA-asiakastietojärjestelmästä maaliskuussa 2024 poimittujen tietojen mukaan koko maassa työnhakuvelvoite on asetettu 58,4 prosentille kaikista työnhakijoista. Yli 40 prosentilla työnhakijoista ei siis ollut työllistymissuunnitelmaan kirjattua työnhakuvelvoitetta.
Työnhakijoille laaditaan TE-palveluissa erilaisia toimintasuunnitelmia riippuen heidän tilanteestaan. Niistä yleisin on työllistymissuunnitelma ja koko maan tasolla niissä työnhakuvelvoite on asetettu 66,4 % työnhakijoista. Pääsääntöisesti työnhakija velvoitetaan hakemaan neljää eri työmahdollisuutta kuukaudessa. Työllistymissuunnitelmiin on kirjattu hakuvelvoitteeksi keskimäärin 1,36 työmahdollisuutta kuukaudessa. (Kuvio 1.)
Aktivointisuunnitelma puolestaan laaditaan asiakkaille, joilla on...
Yhteiskuntamme on vahvassa muutoksessa. Väestö ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin on välttämätöntä reagoida. Nykyisillä keinoilla ei kyetä vastaamaan näihin monimutkaisiin haasteisiin. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja, jotta voimme jatkossakin tuottaa kestävää hyvinvointia.
Sosiaaliset innovaatiot vastaavat aikamme haasteisiin. Ne tarjoavat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja olemassa oleviin ja tuleviin yhteiskunnan tarpeisiin.
Sosiaaliset innovaatiot ovat tärkeä väline ylläpitää sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja yhteisöt löytävät...
