Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lapsia kaikelta väkivallalta, myös henkiseltä. Miten ammattilainen voi tunnistaa ja puuttua siihen?

Henkisen väkivallan jäljet ovat usein alkuun näkymättömiä. Koska ilmiö piiloutuu, on tunnistaminen yhdessä löytämistä. Seuraukset ovat yhtä vakavia kuin fyysisenkin väkivallan: lapsen elimistö joutuu vähitellen stressitilaan, joka vaikeuttaa hänen kasvuaan ja kehitystään.

Esimerkiksi neuvolan, koulu- ja opiskeluhuollon, perhekeskusverkoston eri toimijoiden ja järjestöjen ammattilaisilla on iso rooli auttaa ja tukea vanhempia kasvattajina.

Otetaan haasteeksi lisätä kannustavia hetkiä lasten arkeen, meillä on...

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Vähemmän tiedetään kuitenkin mekanismeista, joiden kautta liikuntaharrastuksen ajatellaan tukevan nuorten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia. Mekanismien eli välittävien tekijöiden tunnistaminen on olennaista, kun ohjatulla liikunnalla pyritään edistämään fyysisen terveyden ohella nuorten mielen hyvinvointia.

Icehearts-toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa käytetään joukkueurheilua välineenä tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia.

THL:n Icehearts-pitkittäistutkimuksessa selvitimme, mitkä piirteet eli...

Pysäyttävä koronakevät 2020 nosti esiin monia huolia, mutta samalla syntyi myös uudenlaisia selviytymisratkaisuja.

Vammaisilla tai toimintarajoitteisilla ihmisillä moni hyvinvointiin liittyvä asia on ollut huonommalla tolalla kuin muulla väestöllä ja rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat muutokset ja katkokset esimerkiksi palvelujen saannissa ovat olleet merkittäviä ja vaikuttaneet monen vammaisen ihmisen elämään.

Tietoa koronakriisin vaikutuksista vammaispalvelujen toteutukseen on tähän mennessä kertynyt niukasti niissä työskenteleviltä henkilöiltä. Esimerkiksi Sosiaalibarometrin kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet osasi arvioida, miten vammaisten ihmisten palvelutarpeisiin oli vastattu koronaepidemian...

Työllisyysasteen nosto on tärkeä tavoite, mutta ei pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Julkisen talouden ja alueiden elinvoiman lisäksi puhumme myös ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja osallisuudesta yhteiskunnassa.

Osatyökykyiset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan nimikkeen alle mahtuu paljon erilaisia ihmisiä, elämäntilanteita ja tuen tarpeita. Huomioimisen arvoista on sekin, että meistä kenestä tahansa voi koska tahansa tulla osatyökykyinen.

Tässä joukossa piilee valtava työvoimapotentiaali, jota emme ole vielä osanneet riittävällä tavalla ottaa käyttöön. Laajojen yhteiskunnallisten haasteiden edessä koemme helposti voimattomuutta. Asioiden kompleksisuuteen...

Terveyden tasa-arvo on vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista. Vaikka väestön terveydentila on jatkuvasti parantunut, on Suomessa yhä kansainvälisesti katsoen suuret erot sosiaalisten ryhmien välillä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Suuria eroja esiintyy useimpien terveysmittarien mukaan. Vaikkapa kuolleisuudessa ja menetetyissä elinvuosissa.

Erojen syitä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksia on niitäkin pohdittu jo pitkään. WHO:n ns. globaali terveyserokomissio sai työnsä päätökseen jo 2008. Sen työn pohjana oli monitahoinen teoreettinen kehikko, joka ottaa huomioon yksilön käyttäytymiseen laajasti vaikuttavia eritasoisia...

Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat laajasti tiedossa, mutta silti tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa. Epäsuhta on valtava, kun samalla tiedetään, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö.

Väkivaltaa kokeneita tai sille altistuneita kohdataan myös muualla kuin terveydenhuollon palveluissa. Siksi on tärkeää, että eri alojen ammattilaisille on tarjolla koulutusta erilaisista väkivaltailmiöistä, niiden tunnistamisesta ja auttamisen poluista. Kun ammattilaisilla on riittävän varma olo siitä, miten...

Nykyinen, aikanaan niin edistyksellinen vammaispalvelulaki ei vielä ole onnistunut takaamaan sitä, että kaikilla vammaisilla ihmisillä Suomessa olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.

Vammaispalvelujen tarkoituksena on toteuttaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteisössä. Lisäksi palveluilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta, omannäköistä elämää.

Palvelujen vaikutusta voi yksinkertaisimmillaan mitata kysymällä, onko järjestelyjen avulla voitu vähentää tai poistaa vammasta aiheutuvaa haittaa?

Yhdenvertaiset oikeudet kuuluvat kaikille, yksilölliset ratkaisut tehdään tarpeen mukaan

Vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on koko yhteiskunnan, ei yksin vammaispalvelujen asia. Erityispalvelujen...

Hyvän mielenterveyden merkitys niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnallekin on tunnustettu laajalti. Tarvitsemme osaavia ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan mielenterveyttä vahvistavia ja tukevia päätöksiä, toimenpiteitä ja tutkimusta.

Tuore väitöstutkimukseni tarjoaa uutta ja tarpeellista tietoa siitä, millaista osaamista tarvitaan mielenterveyden edistämisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Tunnistetut osaamisalueet kuvaavat tarvittavan osaamisen alkaen teoreettisesta tiedosta ja käytännön taidoista ja päätyen mielenterveyden edistämisen osaamiseen liittyviin asenteisiin ja arvoihin.

Mielenterveys on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia

Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on tukea hyvää mielenterveyttä vahvistamalla...

Terveet ihmiset pärjäävät itsekseen ja sairaat ihmiset saavat hoitoa. Yksinkertainen jako. Mutta kuinka moni meistä on täysin terve fyysisesti ja psyykkisesti? Ja kuinka moni meistä oikeasti sairas? Aika harva loppujen lopuksi. Suurin osa meistä sijoittuu keskikenttään.

Kenen puoleen me keskikenttäläiset voimme kääntyä, kun elämä uhkaa mennä pois raiteelta? Todennäköisesti käy niin, että joko emme hae apua riittävän varhain mistään tai emme saa sairaspalveluista riittävän nopeasti tarvitsemaamme tukea, vaan joudumme arviointikoneiston armoille, missä mietitään, kenelle tällainen...

Ensimmäinen koronakevät vuonna 2020 toi lapsiperheiden elämään isoja muutoksia. Monet työssäkäyvät siirtyivät etätyöhön ja hallitus suositti varhaiskasvatuksessa olleiden lasten jäämistä kotiin, jos se vain oli perheissä mahdollista. Kun vielä kouluissa siirryttiin etäopetukseen, saattoi kotona yhtäkkiä olla yhtä aikaa niin etätyötä tekeviä vanhempia, varhaiskasvatuksesta pois jääneitä leikki-ikäisiä kuin etäkoulussa olevia kouluikäisiäkin. Arjen rytmejä, ja kahden vanhemman perheissä myös vanhempien työnjakoa, jouduttiin pohtimaan uudella tavalla.

Äidit kantavat edelleen Suomessakin päävastuun kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka isät ovat vuosikymmenten...