Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kaikki lapset tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Lapsen hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon turvaaminen on aina ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus. Kaikenikäisillä lapsilla -vammaisilla ja vammattomilla- on aina oikeus vanhempiensa tarjoamaan vanhemmuuteen. Tämä ilmenee myös lapsen oikeuksien sopimuksesta, jonka mukaan vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Sopimus kuitenkin velvoittaa yhteiskuntaa tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan länsimaissa 2–8 prosenttia alle 18-vuotiaista hoivaa tai kantaa vastuuta läheisestään säännöllisesti tämän fyysisen tai psyykkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyteen liittyvän haasteen vuoksi. Aiempien tutkimusten mukaan hoivatilanne vaikuttaa kielteisesti nuorten hoivaajien (young carers) koulutusmahdollisuuksiin, terveydentilaan, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen sekä työllistymismahdollisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä selvitettiin, kuinka paljon Suomessa on läheistään hoivaavia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaita ja miten he kokevat hyvinvointinsa ja koulunkäyntinsä. Vuonna 2023...
THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla voidaan mitata ihmisten osallisuuden kokemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Indikaattorin pistemäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksista.
Siksi suosittelemme, että arvioinneissa käytetään osallisuusindikaattorin lisäksi jotakin laadullista menetelmää, kuten Pienet onnistumistarinat -työkalua. Osallisuusindikaattoritulokset kertovat, kuinka isoja ja yleisiä muutokset ovat – laadulliset menetelmät taas kuvaavat vaikutusmekanismeja muutosten taustalla. Esittelemme tässä blogissa kiinnostavia tuloksia arvioinneista, joissa käytettiin osallisuusindikaattoria ja osassa myös laadullista aineistoa.
Oikean kohderyhmän osallistaminen näyttää olevan tärkeää. Jos osallistujien osallisuusindikaattorikeskiarvo on...
”Move-testit ahdistaa”, aloittaa keskustelun nimimerkki ”Ahdistunut tyttö” Nuortennetissä, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä keskustelupalsta.
”Kuten varmaan jo suurin osa tietää 5- ja 8lk pidetään liikunnalliset MOVE testit jossa mitataan omaa kuntoa. Oon nyt menossa 8lk joten ne tulee mulla nyt uudelleen vastaan. Ahdistaa ihan hirveästi”, nimimerkki kirjoittaa.
”Mietin kyl et pitäiskö täs nyt alkaa viel ennen testejä jumppaamaan tai jtn. Onhan täs viel kesälomaaki vähän jäljellä. Ja en haluis ”nolata” itteeni enää”, hän jatkaa.
Mikrobiologian asiantuntija- ja referenssilaboratoriot ovat avainasemassa tartuntatautien kansallisessa ja kansainvälisessä torjunnassa, mutta niillä voi olla vaikeuksia saada rahoitusta infektiotautien seurantaohjelmia varten, todetaan kansainvälisen laboratorioverkoston hiljattain julkaisemassa kannanotossa.
Kansallisten asiantuntijalaboratorioiden merkitys tartuntatautiseurannassa korostui erityisesti COVID-19-pandemian aikana, jolloin eri maiden laboratoriot vastasivat nopeasti koronavirusdiagnostiikan ja -seurannan haasteisiin muun diagnostiikan ja laboratoriopohjaisen tartuntatautiseurannan ohella, joita ne jo rutiininomaisesti suorittivat.
Jatkuva seuranta on yksi tartuntatautien torjunnan kulmakivistä
Mikrobiologian asiantuntija- ja referenssilaboratorioiden tehtävät voivat vaihdella maasta toiseen, mutta tyypillisesti ne seuraavat eri...
Poliisin tilastojen mukaan pahoinpitelyrikoksissa epäiltyjen alle 15-vuotiaiden määrä nousi vuonna 2023 edeltävästä vuodesta 54 prosenttia ja törkeissä pahoinpitelyrikoksissa peräti 186 prosenttia. 15–17-vuotiaiden kohdalla vastaavat luvut olivat 17 ja 63 prosenttia. Kasvua oli siis etenkin alle 15-vuotiaiden keskuudessa ja törkeissä tekomuodoissa.
Ryöstörikoksissa (sis. ryöstöyritykset) alle 15-vuotiaiden epäiltyjen määrä kasvoi samalla aikavälillä 63 prosenttia ja törkeissä ryöstöissä 94 prosenttia. Vastaavasti 15–17-vuotiaiden kohdalla kasvua oli 53 ja törkeissä ryöstöissä 66 prosenttia.
Mahdolliseen väkivallan raaistumiseen voidaan törkeiden tekomuotojen kasvun lisäksi...
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan vuonna 2021 häädön keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat noin 10 600 euroa, mutta voivat nousta jopa yli 20 000 euroon. Vuoden 2023 häätömäärillä tämä merkitsee noin 50 miljoonan euron vuosikustannuksia. Arviossa ovat mukana häätöprosessin, vuokravelan ja asunnon tyhjäkäytöstä aiheutuneet kustannukset. Sen päälle tulevat vielä mahdolliset sosiaalihuollon tai asumisneuvonnan kustannukset.
Ulosottolaitoksen mukaan vuonna 2023 Suomessa toimitettiin yhteensä 4 900 häätöä, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asukaslukuun suhteutettuna häätöjä...
Väkivallan vastaisessa työssä voi ilmetä toiseuttavia ja rakenteellisesti syrjiviä käytäntöjä, jotka saattavat jäädä huomaamatta niin työntekijöiltä kuin yhteiskunnalta laajemmin. Eräässä asiakastapaamisessa nousi esiin kysymys, joka kiteyttää ilmiötä: "miksi meitä pitää valistaa, mutta he saavat tehdä mitä haluavat?".
Kysymys herättää pohtimaan yhteiskunnallisten valtarakenteiden ja etnosentrismin vaikutuksia väkivallan vastaisessa työssä. Etnosentrismillä tarkoitetaan maailman näkemistä oman etnisen ryhmän näkökulmasta.
Saatamme toiseuttaa tiedostamatta, eli kokea ja esittää jonkun tai jonkin asian pohjimmiltaan erilaisena tai vieraana. Tämän seurauksena saatamme leimata yksilöitä...
Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja se on yhä näkyvämpi ilmiö myös julkisessa tilassa. Huumeita käyttävien ihmisten ajanvietto ja kokoontuminen eri alueilla huolestuttavat kuntalaisia. Julkisessa tilassa tapahtuvan huumeiden käytön lisäksi myös nähdyn väkivallan ja koetun turvattomuuden välillä on selvä yhteys.
Lähdimme ottamaan selvää mitä kaduilla tapahtuu ja miten päihteiden käyttö tai väkivalta näkyvät kaduilla. Halusimme kuulla huumeita käyttävien ihmisten näkemyksiä siitä, mitä heidän mielestään tulisi tehdä, jotta kadut olisivat kaikille turvallisia.
Emme olleet liikkeellä pelastaaksemme ketään; tärkeintä meille...
Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva, uusi vammaispalvelulaki korostaa entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella meistä on oikeus osallistua yhteiskuntaan omien vahvuuksiemme ja kiinnostuksiemme mukaisesti.
Suomi ratifioi vammaisyleissopimuksen vuonna 2016, ja se on osa Suomen lainsäädäntöä. Sopimus asettaa yhteiskunnalle vaatimukset saavutettavuudesta, osallisuudesta ja syrjimättömyydestä. Vammaisyleissopimuksessa kiinnitetään huomiota vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuteen, valinnanvapauteen ja osallisuuteen sekä riittävien palveluiden merkitykseen oikeuksien toteutumisessa. Vammaisyleissopimuksen vaatimukset ulottuvat myös asiakasprosessiin.
Osallisuuden esteinä voi olla osaamisen tai ajan...
