Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Päätä särkee, ajatus ei kulje, keskittyminen herpaantuu tämän tästä ja väsyttääkin armottomasti; varmasti tuttu tunne jokaiselle ainakin silloin tällöin. Syy voi löytyä päivän aikaisesta ruokailusta: onko aamiainen jäänyt väliin tai lounas kuitattu naposteltavilla tai jopa makeisilla?
Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite jokaiselle koululle ja oppilaitokselle. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat suositukset Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (2017) ja Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – toisen asteen opiskelijaruokailusuositus (2019) antavat...
Voisin kuvitella olevani yksi niistä opiskelijoista, joka maaliskuussa ihmettelee sähköpostiin lävähtänyttä viestiä. Viestissä pyydetään vastaamaan Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen.
Sähköposti paljastaa, että Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) lähetetään 10 000 opiskelijalle. Viesti kertoo myös, että THL ja Kela toteuttavat tutkimuksen.
Hetkinen – miksi THL ja Kela kyselevät yksityiskohtia henkilökohtaisista asioistani? Miten minun syömiseni ja opiskelumotivaationi niille kuuluvat?
Mieleen piirtyy kauhukuvia siitä, kuinka kyselyyn vastaamisen jälkeen postiluukusta kolahtaa Kelan päätös opintotuen lakkauttamisesta. Seuraavaksi THL säntää oven taakse heristämään...
The Convention of the Rights of the Child forms the basis for all development of services for children and youth. One of its most important principles is to respect the views of the child. In order to know what is in the best interest of the child, it is logical to listen to them.
As a part of EU Twinning Project “Further Strengthening the Correctional and Probation Services in Kosovo”, we had the opportunity to...
Uutta tietoa 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien ammattitoiveista OECD-maissa julkaistiin alkuvuodesta 2020. Raportin mukaan tyttöjen unelma-ammattien kolmen kärki vuonna 2018 oli lääkäri, opettaja ja yritysjohtaja – pojilla puolestaan insinööri, yritysjohtaja ja lääkäri.
Etenkin tyttöjen ammattitoiveissa oli tapahtunut muutoksia, sillä yritysjohtaja oli noussut noin 20 vuodessa tyttöjen toiveammateissa kuudennelta sijalta kolmanneksi. Tulokset eivät ole täysin yhteneväiset suomalaisten nuorten ammattitoiveiden kanssa.
Nuorten toiveammatit eriytyvät vahvasti sukupuolen mukaan
Suomessa koulutusalat ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan. Naisenemmistöisiä aloja ovat terveys- ja hyvinvointialat,...
Monissa tilanteissa osallisuudella tarkoitetaan palvelun käyttäjien osallisuutta, mutta yhtä lailla on tärkeää, että ammattilaiset voivat kokea osallisuutta. Me väitämme, että kun ammattilainen on osallinen, myös asiakkaan osallisuus toteutuu paremmin!
Inhimillisestä näkökulmasta ei ole vaikea ymmärtää, miksi meille kaikille on tärkeää tulla kuulluksi ja kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön. Lisäksi useimmat meistä haluavat työssään vaikuttaa ja vaikuttua muiden tekemisistä. Tämä on yhtä tärkeää niin ammattilaisen työn mielekkyyden kuin asiakkaan toimintakyvyn, kuntoutumisen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden...
Pohdimme päivittäin työssämme lasten terveellisten ruokatottumusten edistämistä ja toisaalta ruokaympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Runsaasti energiaa, mutta vähän ravintoaineita sisältävien elintarvikkeiden valikoima sekä annos- ja pakkauskoot ovat kasvaneet, ja niitä on helposti saatavilla ympäri vuorokauden ja kaikkialla, missä lapsi liikkuu. Tiedetään, että suuriksi kasvaneet annos- ja pakkauskoot vaikuttavat syömisen määrään; suurista annoksista syödään helposti enemmän.
Erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki on kirjoittanut blogissaan ruokaympäristön muutoksista. Hän tarkasteli ruokakaupan valikoimia ja huomasi erityisesti, että sokeristen juomien hyllymetrit...
92-vuotias isäni asuu senioritalossa omassa asunnossaan ja elää omannäköistä elämäänsä. Hän on onnekas, kun vielä voi itse päättää milloin herää, mitä syö ja mitä tekee.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Toiset tarvitsevat runsaasti apua pärjätäkseen arjessa ja joutuvat tai pääsevät muuttamaan ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön, ns. tehostettuun palvelutaloon. Pystyvätkö he säilyttämään omannäköisen elämänsä ja elämänrytminsä siellä? Ovatko he onnellisia?
Monessa palvelutalossa tehdään huippulaadukasta työtä
Mediakeskustelu vanhustenhoidon laadusta luo helposti kuvan, että lähes kaikkialla asiat ovat huonosti. Toki on hyvä,...
THL on perustanut uuden tutkimusverkoston Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tueksi.
Verkosto kokoontui ensimmäisen kerran 22. tammikuuta 2020 ja kokosi yhteen perustason sote-palveluiden tutkimuksesta innostuneita toimijoita eri yliopistoista ja alueilta.
Mukana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen konkareita, vasta tutkimushattua päähänsä asettelevia tutkija-alkuja sekä tutkimusorientoituneita perustason sote-palveluiden kehittäjiä.
Heitä yhdistää kiinnostus ilmiöihin, jotka liittyvät tulevaisuuden sote-keskuksiin, sekä innostus perustason palveluiden vaikuttavuuden tutkimukseen.
Verkoston perustamisen taustalla on tarve tarkastella kriittisesti sote-palveluiden käytäntöjä, tuoda näkyväksi hiljaista tietoa ja vahvistaa sitä, että...
THL on aina ollut ja on edelleen sitä mieltä, että rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa hyvin, niitä pitää käyttää ja ylläpitää oikein ja niissä havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot tulee korjata ja oireilu pitää ottaa tosissaan. Tästä olemme viestineet ja tätä olemme tutkineet yli 30 vuotta.
Monet tekijät lisäävät kyselyillä mitattua oireilua
Oireilua ei selitä mikään yksittäinen tekijä: ei ilmanvaihto, sisäilman kosteus, käyttäjien huoli, työpaikan ilmapiiri tai epäpuhtauslähteet. Tämä on tieteellinen tosiasia ja tästä vallitsee yksimielisyys. Tätä...
Suomessa itsemurhakuolemat on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Näin on muodostunut maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto itsemurhakuolemista. Se kertoo, kuinka itsemurhat lisääntyivät 1980-luvulle asti ja kuinka itsemurhien ikävakioitu kuolleisuusluku on vuoden 1990 jälkeen vähentynyt puoleen.
Myönteinen käänne tapahtui valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin (1986–1996) aikana. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että itsemurhakuolleisuus on maassamme yhä verraten suuri, noin 800 kuolemantapausta vuosittain.
Mielenterveys voi ehtyä tai kasvaa
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi laatimansa mielenterveysstrategian helmikuussa 2020. Strategian tavoitteena on turvata jatkuva ja...
