Teija Strand

Stigma viittaa ihmiseen tämän taustan, toiminnan, sairauden tai olemuksen vuoksi liitettyyn kielteiseen mielikuvaan.

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Hyvinvointiyhteiskunnassamme voidaan huonosti. Siinä missä kansalaiset vaativat parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita, monet päättäjät ja asiantuntijat varoittavat, etteivät resurssit tule riittämään pahoinvoinnin yksilölähtöiseen hoitoon.

Päihteistä, tupakasta, rahapelaamisesta ja muista riippuvuuksista olisi syytä keskustella säännöllisesti kaikissa sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa ikääntyneiden ihmisten kanssa.

Piilevät päihde- ja riippuvuusongelmat voivat jäädä helposti myös muiden terveysongelmien ja sosiaalisten ongelmien varjoon.

Millaisia odotuksia päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistuu? Mielenterveys- ja päihdeasiat saavat tällä hetkellä hyvin huomiota mediassa ja palveluiden kehittämiseen on suunnattu...

Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa. Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut […]

Muuttunut arki ja huoli tulevaisuudesta voivat näkyä suomalaisten päihteiden käytössä. Osan meistä arkea koronakriisi muutti vain vähän. Mutta monille poikkeusolot tuovat huolta itsestä, läheisistä, työpaikasta, terveyspalveluista ja toimeentulosta. Pelko, ahdistus, tai masennus voivat hiipiä mieleen. Poikkeusoloissa kynnys hakea helpotusta päihteistä, tupakoinnista tai rahapelien pelaamisesta voi madaltua. Normaalin arjen sosiaalinen kontrolli löystyy, kun kanssakäymistä muiden ihmisten […]

Ikärajojen on tarkoitus suojella alaikäistä alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen aiheuttamilta haitoilta. Moni nuori kokee silti saavansa näitä tuotteita kohtuullisen helposti. Tuoreen eurooppalaisen ESPAD-tutkimuksen (2019) perusteella kaksi kolmesta 16-vuotiaista nuorista koki, että alkoholijuomien hankinta on melko tai erittäin helppoa. Välittäjänä alaikäiselle toimii yleensä kaveri tai tuttu. Joskus elämänsä aikana juoneista pojista ja tytöistä noin puolet oli […]

Mini-intervention perusmalli on yksinkertainen: tunnista riskit tai ongelmat, kysy asiakkaalta, ohjaa eteenpäin tai motivoi muutokseen. Malli toimii erilaisten päihteiden ja riippuvuuksien kohdalla ja sopii niin terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden kuin tapaturmapäivystyksenkin yhteyteen. Mini-interventio on tutkitusti toimiva ja kustannustehokas toimintamalli päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta sen käytöstä palveluissa on liian vähän tietoa. Hilmo-tietokanta osoittaa, että kirjaaminen palveluissa ei […]

Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]