Timo Partonen

Itsemurhan juuret ovat useimmiten pitkään jatkuneessa psyykkisessä kärsimyksessä. Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä on myöhemmin onnellisia siitä, että jäikin henkiin. Apu voi sittenkin vielä löytyä, vaikka kärsimystä ja hoitoakin olisi takana jo kauan. Psyykkinen ahdinko yleensä helpottuu jossain vaiheessa.

Itsemurhien ehkäisyohjelmassa (Mielenterveysstrategia 2020–2030) nostetaan esille, että riippuvuusongelmia kokevien itsemurhavaara on arvioitava. Yksi huomioitava riskiryhmä on rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneet.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava.

Itsemurhien ehkäisy ei ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava.

Suomessa Itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Tämän myönteisen kehityksen ei voida edellyttää jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Vuonna...

Suomessa itsemurhakuolemat on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Näin on muodostunut maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto itsemurhakuolemista. Se kertoo, kuinka itsemurhat lisääntyivät 1980-luvulle asti ja kuinka itsemurhien ikävakioitu kuolleisuusluku on vuoden 1990 jälkeen vähentynyt puoleen. Myönteinen käänne tapahtui valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin (1986–1996) aikana. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että itsemurhakuolleisuus on maassamme yhä verraten suuri, noin […]

Kouluaamut on päätetty siirtää alkamaan aiempaa myöhemmin muutamissa Suomen kunnissa, ja useat kunnat harkitsevat samaa. Perusteluina on esitetty, että koululaiset saisivat silloin nukutuksi enemmän ja voisivat kulkea kouluun valoisampaa koulutietä. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella ei kuitenkaan näytä siltä, että kouluaamujen myöhentämisellä saavutettaisiin etuja. Kouluaamujen myöhentäminen viivästytti oppilaiden päivärytmiä eikä lisännyt unta Useimmat tutkimuksista on tehty kouluissa […]

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Hallitus on luonnostellut esityksensä uudeksi työaikalaiksi. Se vapauttaisi tilapäisen yötyön teettämisen. Jos laki astuu voimaan, suomalaiset tekevät yötyötä vastedes nykyistä enemmän. Yötyötä on kello 23–6 tehty työ, ja yötyöläiseksi lasketaan henkilö, joka tekee tänä aikana työtään vähintään kolme tuntia. Myös kolmivuorotyö sisältää yötyötä. Vaikka ensimmäiset nisäkkäät olivatkin yöeläimiä, on ihmisestä evoluution aikana tullut päiväeläin. Sisäinen […]

Tiesitkö, että tänäkään syksynä 10 000 nuorta ei pakkaa reppuaan aamulla lähteäkseen töihin tai kouluun? Puhutaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevista NEET-nuorista, Not in Employment, Education or Training. Vaikka osalla työ- tai opiskeluelämään kiinnittymättömyys on lyhytaikaista, johtaa se osalla sosiaaliseen syrjäytymiseen. Osattomuus vie elämältä pohjan, merkityksen ja ilon. Näköala katoaa. Yhden kärsiessä kärsii koko ympäröivä […]